Vallankahvasta eläkettä odotteleviksi Salon projektityöläisiksi

Entiset kunnanisät jäivät johtamaan
muutosta tyhjiin kunnantaloihin

Särkisalon kunnantalo on hiljentynyt muutosjohtaja Kari Lehtisen asemapaikaksi. Palaverit kiidättävät muutosjohtajia Salon ytimeen, mutta päätyö on yksinäistä, isojen asiakokonaisuuksien valmistelua Salon reunoilla.
Särkisalon kunnantalo on hiljentynyt muutosjohtaja Kari Lehtisen asemapaikaksi. Palaverit kiidättävät muutosjohtajia Salon ytimeen, mutta päätyö on yksinäistä, isojen asiakokonaisuuksien valmistelua Salon reunoilla.

Turun Sanomat, Salo

LILLI JOKELA

Askeleet kaikuvat Särkisalon vanhassa kunnantalossa. Yhdessä huoneista istuu talon ainoa työntekijä, Salon muutosjohtaja Kari Lehtinen, 58. Hän pohtii parhaillaan, millainen kaupungin julkisen liikenteen palvelutason tulisi olla.

Kuudesta entisestä kunnanjohtajasta tuli kuntaliitoksen myötä muutosjohtajia. Käytännössä he ovat hiljentyneiden kunnantalojen projektityöläisiä, kunnes jäävät eläkkeelle.

Takana on reilu vuosi uusissa tehtävissä eivätkä odotukset ole kaikilta osin täyttyneet. Kuluiltaan lähes puolen miljoonan euron miehet kokevat, että heidän asiantuntemustaan olisi voinut hyödyntää enemmänkin.

Vain yksi haki
muihin töihin

Lehtinen johti pientä Särkisaloa 25 vuotta. Nyt asema on vaatimattomampi ja työnkuva yksipuolisempi. Lehtinen valmistelee laajemminkin sitä, miten ihmiset ja tavarat kaupungin sisällä liikkuvat.

Muutosjohtaja sanoo työtä piisaavan, mutta hän myös uskoo, että asiat etenisivät ilman häntäkin. Muutosjohtajista nuorimmalla on vielä vuosia työuraa jäljellä, mutta hän on ilmoittanut jättävänsä Salon vuoden 2011 loppuun mennessä. Lehtinen pitää kielen keskellä suuta perustellessaan ratkaisuaan.

– Olin mukana valmistelemassa kuntajakolain tarkastusta sisäministeriössä, sen jälkeen toteuttamassa kuntaliitosta ja nyt teen kolmessa vuodessa työni loppuun muutosjohtajana. Suunnitelmia jatkosta minulla ei ole, Lehtinen muotoilee.

Suomusjärven entinen kunnanjohtaja Vesa Ketola, 60, on porukasta se, joka sanoo suoraan haluavansa tehdä muutosjohtamista haastavampaa työtä. Ketola hakeutui Tarvasjoen kunnanjohtajan sijaiseksi parin kuukauden muutosjohtajuuden jälkeen. Sijaisuus kestää näillä näkymin ensi syksyyn.

– Jatkaisin paljon mieluummin tässä haasteellisessa ja monipuolisessa työssä kuin palaisin muutosjohtajaksi, jonka työnkuva on epäselvä, Ketola sanoo.

Sivusta-
seuraajia

Loput muutosjohtajista ovat enemmän tai vähemmän jäähdyttelemässä. Lähestyvä eläkeikä vaikuttaakin selittävän paljon sitä, miksi entiset kunnanjohtajat eivät työskentele vastuullisemmissa tehtävissä.

Kuusjoen Aarno Sola, 62, ja Muurlan Mauri Hermunen, 62, jäävät eläkkeelle vuoden kuluttua. Sola sanoo muutosjohtajien jääneen sivustaseuraajiksi, kuten ennakoitavissa oli.

– Meistä olisi voinut tulla toimialajohtajia muutamaksi vuodeksi, mutta se ei olisi ollut järkevää. Tämä oli aikanaan linjaus, Sola sanoo.

Solan päätyötä on valmistella monipalvelumallia eli sitä, mitä toimintoja kaupunki voisi ulkoistaa. Muutosjohtajan mukaan tehtävä on kuitenkin lähes mahdoton, kun kaupungissa vasta selvitellään, millainen palvelurakenteen ylipäätään tulisi olla.

Samaan sekavien ja monisyisten työnkuvien osastoon kuuluvat myös Kiikalan Seppo Koskisen, 60, ja Perniön Pentti Vanhatalon, 61, tehtävät. Suunnitelmat tyhjien rakennusten hyödyntämisestä pyörivät toista vuotta Koskisen pöydällä, koska luottamushenkilöt eivät ole valmiita myymään kiinteistöjä yksittäin ja toisaalta niille ei ole löytynyt mielekästä käyttöä. Vanhatalon päätyötä taas on pohtia reuna-alueiden monipalvelupisteiden kehittämistä.

Vuosikymmeniä kunnanjohtajina työskennelleiden alueellista tietovarantoa kaupungissa hyödynnetään tuskin lainkaan.

– Toisaalta tulee muistaa, etteivät vanhoihin peruskuntiin liittyvät asiat ole enää olennaisia uudessa yhteisessä Salossa, Koskinen huomauttaa.

Luopumisen tuskaa
ja helpotusta

Ensimmäisessä aallossa eläkkeelle jäävä Hermunen on ainoa, joka hehkuttaa avoimesti työtään. Hän on johtanut turvallisuussuunnitelman laadintaa eli koonnut paperille toimintaohjeet siltä varalta, että Salonjoki tulvii tai päiväkodissa syttyy tuhoisa tulipalo. Seuraavaksi vuorossa on ohjeiden vieminen kentälle.

– Koen itseni etuoikeutetuksi saadessani tehdä sisällöllisesti innostavaa työtä. Tämä projekti työllistää minut loppuajan, Hermunen sanoo.

Päätyön lisäksi muutosjohtajille on sälytetty kuntaliitosta ohjaavan yhdistymissopimuksen toteutumisen seuranta ja joukko muita hieman ilmassa leijuvia tehtäviä. Muutosjohtajat tunnistavat työhönsä kohdistuvan kritiikin ja pitävät rooliaan osin ongelmallisena, koska tehtävät ovat osin päällekkäisiä muiden viranhaltijoiden kanssa.

– Muutosjohtajuuteen voi suhtautua kahdella tavalla. Voi tuntea tuskaa luopuessaan vallan kahvasta tai voi jäähdytellä ennen eläkettä, Koskinen naurahtaa.

Hän sanoo kuuluvansa lokeroista molempiin.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.