Kuivuus ja hallituksen virheet vauhdittivat Syyrian sodan syttymistä

Vuosien 2007–2010 ennätysmäinen kuivuus ja sitä seuranneet katovuodet pakottivat 1,5 miljoonaa syyrialaista muuttamaan maaseudulta kaupunkiin, mikä pahensi köyhyyttä ja työttömyyttä.
Vuosien 2007–2010 ennätysmäinen kuivuus ja sitä seuranneet katovuodet pakottivat 1,5 miljoonaa syyrialaista muuttamaan maaseudulta kaupunkiin, mikä pahensi köyhyyttä ja työttömyyttä.

Syyria kärsi historiallisen pahasta kuivuudesta juuri ennen sisällissodan syttymistä. Se ei ole sattumaa.

Kuivuudella, ilmastonmuutoksella ja veden tuhlaamisella oli osansa tapahtumissa, jotka johtivat Syyrian sisällissodan syttymiseen vuonna 2011. Tämä käy ilmi muun muassa PNAS-tiedelehden sekä ajatushautomo the Center for Climate and Securityn julkaisemista tutkimuksista.

Syyria kärsi vuosina 2007–2010 pahimmasta kuivuudesta koko tutkitun historiansa aikana. Joillakin alueilla 75 prosenttia maanviljelijöistä menetti koko satonsa. Se on paljon maassa, jossa joka kolmas asukas työskenteli noihin aikoihin maataloudessa.

– Sellainen kuivuus olisi aiheuttanut ongelmia mille tahansa hallitukselle. Syyrian hallitus kuitenkin hoiti asiat huonosti, sanoo tutkija Armenak Tokmajyan.

Syyrian Alepposta kotoisin oleva Tokmajyan tutkii Syyrian sisällissotaa Central European Universityssä Unkarissa.

Satotappiot ajoivat maanviljelijöitä köyhyyteen, ja samaan aikaan hallitus leikkasi maataloustuista. Myös yksityinen sektori investoi mieluummin turismiin perinteisen maatalouden sijaan.

YK:n mukaan 800 000 syyrialaista menetti toimeentulonsa hallituksen toimien, kuivuuden ja muiden ympäristöongelmien takia.

Kuivuuden aikana 1,5 miljoonaa syyrialaista joutui muuttamaan maalta kaupunkeihin. Kaupungeissa oli jo valmiiksi toiset 1,5 miljoonaa Irakin sodan pakolaista.

Muuttoaalto oli Syyriassa täysin ennennäkemätön. Slummit kasvoivat räjähdysmäisesti. Köyhyys ja työttömyys lisääntyivät.

– Slummeissa asuvat ihmiset lähtivät protestoimaan, Tokmajyan sanoo.

Presidentti Bashar Al-Assadin vastaiset protestit alkoivat Syyriassa arabikevään innoittamina maaliskuussa 2011. Sitä seurasi sisällissota, jossa on kuollut arviolta 250 000 ihmistä.

Hallitus suosi vehnää ja puuvillaa

Kuivuuden ja sisällissodan välille ei voi vetää suoraa linkkiä, muistuttaa konfliktintutkija Teemu Palosaari Tampereen yliopistosta.

– Vaikeat ajat saavat ihmiset joskus myös tiivistämään yhteistyötä.

Kuivuus on vain yksi tekijä, joka lisäsi konfliktin todennäköisyyttä. Tokmajyan pitää olennaisimpana sitä, miten hallitus reagoi kuivuuteen.

Tutkijan mukaan hallitus pahensi kuivuutta omilla toimillaan. Se tuki valtavasti vettä vaativien vehnän ja puuvillan viljelyä. Keinokastelu aavikkovaltaisessa maassa kiihtyi niin, että vesivarat hupenivat.

Ehkä kiinnostavin tekijä sisällissodan taustalla on kuitenkin ilmastonmuutos. Syyrian alueella se nostaa lämpötiloja ja vähentää sademääriä.

Juuri ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia vakava kuivuuskausi oli kaksi kertaa todennäköisempi kuin jos ilmastonmuutosta ei olisi.

Tutkija ei tuntenut slummeja

Miten Syyriassa tuolloin asunut Tokmajyan itse koki suuret muutokset ennen sisällissotaa?

Tutkija huokaa. Hänellä ei silloin ollut juuri käsitystä edes muuttoaallosta, saati kuivuudesta. Yhteiskunta oli jakautunut, ja Tokmajyan kuului hyväosaisiin kaupunkilaisiin.

– En koskaan mennyt slummilähiöihin. En edes tiennyt, että ne olivat olemassa.

Sen hän kuitenkin muistaa, että yhtäkkiä moni taksinkuljettaja ei osannut reittejä. He olivat muuttaneet maaseudulta.

TS–STT

Tutkija: Väkivalta on ihmisen valinta, ei sään vika

Ilmastonmuutos lisää monenlaisia uhkia, mutta siitä, saako ilmastonmuutos sotimaan, tutkijat ovat kuitenkin erimielisiä. Ilmastonmuutos on linkitetty taustatekijäksi niin Syyrian sisällissotaan kuin Darfurin kriisiin Sudanissa.

– Syy-seuraussuhde ei ole kuitenkaan selvä, sanoo ilmastonmuutokseen erikoistunut konfliktintutkija Teemu Palosaari Tampereen yliopistosta.

Ilmastonmuutos ei lisää sotien määrää suoraan. Vaikutus on välillinen.

– Ilmastonmuutos vahvistaa tavallisia uhkia, Palosaari sanoo.

Sellainen on esimerkiksi köyhyys. Ilmastonmuutos pahentaa köyhyyttä, ja köyhyys lisää sodan todennäköisyyttä.

Syyrian sisällissotaa on selitetty esimerkiksi uskonnollisilla ristiriidoilla. Pitäisikö puhua enemmän ympäristöstä?

Palosaari olisi varovainen. Hän vaatii kyllä ympäristöasioiden parempaa ymmärrystä, mutta niiden varjolla ei saisi sivuuttaa poliittisia syitä.

– Ei saa syyttää säätä. Sodat ovat ihmisten välisiä.

Sen sijaan ympäristöongelmista pitäisi tutkijan mukaan puhua rauhanneuvotteluissa. Luonnonvaroihin liittyvillä konflikteilla on tavallista suurempi riski uusiutua.

Yhdysvaltain puolustusministeriö on luokitellut ilmastonmuutoksen turvallisuusuhaksi. Pentagon on laatinut suunnitelman muun muassa tulvien ja pakolaisten varalle.

Palosaarta lähestymistapa arveluttaa.

– Jos halutaan tarttua ilmastonmuutoksen todellisiin syihin, siinä eivät sotilaalliset keinot auta.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Joopa joo
Ei sanaakaan Qatar Petroleumin kaasuputki hankkeesta jonka Syyrian hallitus kieltäytyi allekirjoittamasta 2009. Tuon johdosta Qatar Petroleum ja Saudiprinssit alkoivat tukemaan muslimiveljesten dominoimaa spontaania kansannousua.
Miksi niillä miljardeilla joilla Syyrian kapinallisia tuettiin ulkomailta käsin ei tuettu kuivuudesta kärsivän Syyrian kansaa ja sen hallitusta ??? Ajateltiinko asiaa siten, että Assadin kaduttua Syyriassa alkaisi vesisateet.
Oliko Egyptissä ja Tunisiassakin kyse kuivuudesta ???
Kiinnostavin tekijä Syyrian sisällissodassa on uskonnollis-poliittinen juonittelu vallasta ja sen seurauksesta yli 12 miljoonan ihmisen ajautumisesta pakolaisuuteen. Mistä ja minkä takia nuo ensimmäiset 1.5 pakolaista Syyriaan olivatkaan tulleet??? Irakista !!!
Kuinka laajasti Syyrian hallitusta autettiin kansainvälisesti noiden Irakista tulleiden pakolaisten johdosta ???

Kannattaisi pikkuhiljaa lopettaa tekopyhyys.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »