Ruotsi voisi saada Nato-myönteisen hallituksen, jos maassa ajauduttaisiin ennenaikaisiin vaaleihin. Åbo Akademin valtio-opin professorin Lauri Karvosen mukaan porvarien paluu valtaan olisi pieni mutta tärkeä askel jäsenyyden suuntaan.
Sosiaalidemokraattien kanta on ratkaiseva Nato-kysymyksessä, kun porvarioppositio liputtaa jäsenyyden puolesta. Porvaripuolueet eivät halua ajaa Ruotsia Natoon ilman demareiden myötävaikutusta. Karvonen ei pidä kovin realistisena demareiden saamista Naton taakse.
– Olisi pitkäaikaisen tradition vastaista, että lähdettäisiin blokkiajattelun pohjalta muuttamaan Ruotsin kansainvälis- ja varsinkin turvallisuuspoliittista asemaa. Ruotsissa on perinteisesti tehty näistä asioista hyvin laajoja sopimuksia.
Onko Nato-myönteinen hallitus nyt näköpiirissä?
– On se täysin mahdollista, jos uusiin vaaleihin joudutaan. Vaalitulosta en lähtisi kuitenkaan tässä tilanteessa ennustamaan, Karvonen vastaa.
Puolueettomuus on osa identiteettiä
Nato-paineet kasvaisivat myös Suomessa, jos Ruotsiin tulisi porvarihallitus.
– Kauan oli käsitys, että Suomessa asiaa pystytään jotenkin hallitsemaan ja että Ruotsissa on niin vahvasti skeptinen kansalaismielipide, että siellä ei tapahtuisi muutoksia. Siellä mielipideilmasto selvästi muuttui, ja näin myös puolueet ovat siihen reagoineet, Karvonen sanoo.
Kuukauden takaisessa kyselyssä runsaat 40 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että Ruotsin tulisi liittyä Natoon. Kannatus oli noussut kymmenen prosenttiyksikköä viime vuodesta.
– Porvaripuolueet eivät kuitenkaan voittaisi vaaleja olemalla voimakkaasti Naton kannalla kampanjoinnissaan. Ruotsissa puolueettomuus on osa kansallista identiteettiä. Vaaleja ei voi voittaa olemalla jyrkästi Naton kannalla, arvioi yliopistonlehtori Johan Strang Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksesta.
Strang ei usko, että porvarihallitus ohjaisi Ruotsia selvästi sotilasliittoon vaikka olisi Nato-myönteinen.
– Toinen kysymys on, miten se vaikuttaisi Suomen yleiseen Nato-kantaan.
TS–STT
