Venäjä

Sevmorput palaa joulun tienoilla Suomenlahdelle: Maailman ainoa ydinkäyttöinen rahtilaiva menetti potkuristaan lavan Etelä-Atlantilla

Ensimmäisen kerran Sevmorput kävi Suomenlahdella vuosi sitten, jolloin ja viimeksi syyskuussa. Matkojen tarkoitus on ollut selvittää kalakuljetusten kannattavuutta Tyyneltämereltä Pohjoisen merireitin kautta Eurooppaan. Nyt aluksen kyydissä on antarktinen tutkimusasema.
Ensimmäisen kerran Sevmorput kävi Suomenlahdella vuosi sitten, jolloin ja viimeksi syyskuussa. Matkojen tarkoitus on ollut selvittää kalakuljetusten kannattavuutta Tyyneltämereltä Pohjoisen merireitin kautta Eurooppaan. Nyt aluksen kyydissä on antarktinen tutkimusasema.

Maailman ainoa ydinkäyttöinen siviilialus saapuu joulun tienoilla jälleen Suomenlahdelle.

Venäläinen Sevmorput on matkalla korjauksiin Pietarin telakalle, kertovat venäläinen Komersant-lehti sekä norjalainen verkkolehti The independent Barents Observer (iOB),

Alus oli kuljettamassa Venäjän uuden Vostok II -tutkimusaseman moduleja Antarktikselle, kun laiva alkoi lokakuun puolivälissä ajaa siksakkia Angolan rannikon edustalla eteläisellä Atlantilla.

Medioiden mukaan alus menetti ainoan potkurinsa neljästä lavasta yhden. Syystä ei ole tietoa.

Suomenlahdelle ehkä välipäivinä

Ydinkäyttöisiä aluksia päästetään hyvin harvoihin satamiin, joten Sevmorput ei voinut ajaa telakalle esimerkiksi Angolaan. Koronapandemia hankaloittaa asiaa entisestään

Mediatiedot kertovat, että Venäjältä lennätetyt sukeltajat yrittivät leikata merellä aluksen potkurista toisen lavan. Tavoitteena oli saada potkuri tasapainoon ja alus matkakelpoiseksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Komersantin mukaan yritys epäonnistui, ja Sevmorput on nyt matkalla korjaustelakalle Pietariin.

IOB:n mukaan rahtilaivan kulkua tarvitaan kuitenkin avustamaan jo lokakuussa samoille vesille siirtynyt jäänmurtaja Kapitan Dranitsyn. Sen määränpääksi on nyt ilmoitettu Pietari ja arvioiduksi saapumisajaksi uudenvuodenaatto.

Ydinrahtilaiva saapunee siis Itämerelle joulukuussa ja Suomenlahdelle ehkä välipäivinä.

Uusi asema oli tarkoitus avata 2024

Haveri tarkoittaa samalla sitä, että Venäjän suunnitelmat Vostok-tutkimusasemansa uudistamiseen siirtynevät vuodella eteenpäin.

Vuonna 1957 perustettu Vostok sijaitsee etelänavan läheisyydessä äärimmäisissä olosuhteissa. Aikaikkuna rakennus- ja asennustöille on vain muutaman viikon mittainen, ja se on käytännössä menossa jo umpeen.

Asema piti aloittaa aseman uudistustyö tänä vuonna Antarktiksen löytymisen 200-vuotisjuhlan kunniaksi. Käyttännössä kyse on uudesta asemasta, ja sen oli tarkoitus tulla käyttöön vuonna 2024.

Vostok II koostuu viidestä modulista, joista rakentuu 140-metrinen ja noin 15 metriä korkea asema. Se on pakattu osina Sevmorputin kuljetettavaksi. Murtaja Kapitan Dranitsynin kyydissä on lähes sata henkilöä, joiden oli tarkoitus aloittaa aseman asentaminen.

Muokattu 27.11. klo 6.56: Korjattu oikea termi eli potkurin lapa.

Tällä Pietarissa rakennetulla Vostok II -tutkimusasemalla on tarkoitus korvata vuonna 1957 perustetun aseman nykyiset rakennukset. Hanke siirtynee nyt ainakin vuodella.
Tällä Pietarissa rakennetulla Vostok II -tutkimusasemalla on tarkoitus korvata vuonna 1957 perustetun aseman nykyiset rakennukset. Hanke siirtynee nyt ainakin vuodella.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
besserwisser
Vaikeaa terminologiaa
Kanootissa on jäykässä akselissa yksi 6.7 metriä halkaisijaltaan oleva nelilapainen säätölapa-suulakepotkuri (CPP Kort nozzle) jota turbiini pyörittää 115 rpm 29,420 kW (39,450 hp) voimalla. Potkurista irtosi ensin yksi lapa (ei propelli) eivätkä dyykkarit onnistuneet irroittamaan tai katkaisemaan vastapuolella olevaa lapaa tasapainottaakseen rusettia ja eliminoidakseen varmaankin melkoista ravistelua, ja sitten ajetaankin loppumatka pikkuhiljaa.

Kanootti kurvailee vieläkin Angolan vesillä Luandan edustalla varmaan yrittäen ravistella sen vastakkaisen lavan irti.
🤪🛶
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.