Kiina

Kiina on maailmantalouden harvoja valopilkkuja pandemiassa, vaikka kasvu hiipuu ennätysalas

EPA/Wu Hong
Pekingiläiset tekivät ostoksia Walmart-ketjun kaupassa syyskuussa.
Pekingiläiset tekivät ostoksia Walmart-ketjun kaupassa syyskuussa.

Kiinan talous kasvaa huonoiten yli neljäänkymmeneen vuoteen, mutta silti maa on yksi maailmantalouden valopilkkuja koronaviruspandemiassa.

– Harva maa pystyy kasvattamaan talouttaan tänä vuonna. Esimerkiksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa talous supistuu, kertoo vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta (BOFIT).

– Siihen nähden, että koronakriisi pysäytti Kiinan talouden vuoden alussa, maa on toipunut hyvin nopeasti.

Uutistoimisto Reutersin kokoaman ennusteen mukaan Kiinan talous kasvaa tänä vuonna 2,1 prosenttia. Viime vuonna luku oli 6,1 prosenttia. Kiina on maailmassa toiseksi suurin talous Yhdysvaltain jälkeen, ja maan ennustetaan ottavan ykköspaikan tällä vuosikymmenellä.

Sitten finanssikriisin vuonna 2008 Kiina on luottanut talouskasvussaan velkaantumiseen.

– Kiina on velkaantunut kovaa vauhtia, ja tänä vuonna velkaa tulee paljon lisää. Talouskasvun hidastuminen heikentää lainanhoitoa, Kaaresvirta kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pankkeja on jouduttu pelastamaan

Myös Kiinassa monilla toimialoilla menee pandemiassa huonosti, kuten ravintola- ja hotellialalla.

– Yrityksillä on paljon velkaa. Velkoja myöntäneille pankeille puolestaan tulee ongelmia, kun ne eivät saa perittyä lainoja takaisin. Useampia keskisuuria pankkeja on jo jouduttu pelastamaan. Pelastusoperaatioita on tälläkin hetkellä käynnissä, ja niitä tulee lisää, Kaaresvirta kertoo.

Kun julkista rahaa joudutaan käyttämään pankkien pelastamiseen, se on pois jostain muusta. Sosiaaliturva on Kiinassa heikko.

– Eläkkeet ovat hyvin matalat, osalla lähes olemattomat, Kaaresvirta sanoo.

Terveydenhuoltopalvelut ja koulutus voivat olla isoissa kaupungeissa laadukkaita, mutta taso laskee monesti maaseudulla.

Kiinassa velkarahaa on käytetty etenkin rakentamiseen, kuten teihin, rautateihin ja siltoihin.

– Monet hankkeet eivät ilmeisesti ole olleet lopulta kannattavia. Esimerkiksi maahan rakennettiin valtavan suuri luotijunaverkosto, jossa vain muutama reitti on kannattava. Loput tekevät tappiota, eivätkä pysty kuittaamaan rakennus- ja ylläpitokuluja, Kaaresvirta sanoo.

– Velka ei ole sinänsä huono juttu, jos tehdään kannattavia projekteja, jotka maksavat itsensä takaisin.

Velkarahalla kasvuun

Velkaraha on ollut Kiinalle myös väline, jolla kasvulukuja on saatu rukattua maan johdon tavoitteisiin.

– Kasvua on pitänyt saada, vaikka väkisin velkarahalla. Jos se ei ole riittänyt, numeroita on lopulta kaunisteltu, Kaaresvirta kertoo.

Kiina itsekin on ollut huolissaan velkaantumisesta.

– Kiinalla on ollut tavoite, että velan bkt-suhde ei enää kasvaisi, mutta koronapandemian vuoksi tavoite on joutanut romukoppaan tänä vuonna.

Kiinan kommunistinen puolue kokoontuu valmistelemaan seuraavaa viisivuotissuunnitelmaa. Sen arvioidaan keskittyvän etenkin toimitusketjujen varmistamiseen sekä kansalliseen turvallisuuteen ja ihmisten perustoimeentuloon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.