Maailma

Tshernobylin ydinräjähdystä edeltäneitä olosuhteita löytyy tätä nykyä etenkin Lähi-idästä – Onnettomuutta tutkinut professori pitää kaupallista ydinenergiaa “tuhon reseptinä”

Amerikanukrainalainen Harvardin professori
Amerikanukrainalainen Harvardin professori

Kylmä sota on ohi. Ukraina, Venäjä ja muut itäisen Euroopan maat ovat mukana kansainvälisissä sopimuksissa ja vaihtavat keskenään tietoja myös ydinturvallisuuteen liittyen. Tshernobylin kaltainen täydellinen tietojen pimittäminen ydinräjähdyksen sattuessa olisi nyky-Euroopassa mahdotonta.

Ydinenergian hyödyntäminen painottuu tällä hetkellä maihin, joilla ei ole pitkäaikaista kokemusta ydinvoiman käytöstä. Amerikanukrainalainen Harvardin professori Serhii Plokhy on huolissaan etenkin viime vuosina ydinreaktoreita hamunneiden Lähi-idän maiden ydinturvallisuudesta.

– Niiden tilanne muistuttaa monin tavoin Neuvostoliiton tilannetta, Plokhy sanoo.

Kyseisten maiden hallitukset ovat investoineet merkittäviä summia ydinvoimaloiden rakentamiseen. Aina niin ei ole tehty pelkästään taloudellisista syistä vaan taustalla voi olla halu kehittää ydinaseita. Mailta puuttuu tarvittavaa tietotaitoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Esimerkiksi autoritaarinen hallinto, salailu, kytkökset armeijaan sekä kokemuksen puute ovat kaikki asioita, jotka vaikuttivat myös Neuvostoliitossa vuonna 1986, Plohii tiivistää viitaten moniin ydinenergiaan vastikään siirtyneisiin maihin.

KGB raportoi ongelmista

Vuosi 1986 oli yksi kylmän sodan jännitteisimmistä ajoista. Ronald Reagan hallitsi Yhdysvaltoja ja Mihail Gorbatshov oli aloittanut kautensa vasta edellisenä vuonna.

Plohiilla on ollut tutkijana käytettävissään muun muassa Ukrainan KGB:n arkistot. Arkistoja tutkiessaan Plohii havaitsi, että KGB:llä oli kaksijakoinen rooli Tshernobylin tapahtumiin liittyen.

– KGB oli samaan aikaan sekä hyvä että paha poliisi, Plokhy tiivistää.

KGB seurasi Neuvostoliitossa tarkkaan kaikkea ydinvoiman rakentamiseen ja hyödyntämiseen liittyvää. Monet KGB:n eteenpäin raportoimat asiat tunnistettiin turvallisuusriskeiksi, mutta niitä ei aina huomioitu päätöksiä tehtäessä.

Toisaalta KGB hallitsi kaikkea tietoa. Usein se pimitti asioita sekä omilta kansalaisiltaan että ulkomailta.

Tieto onnettomuudesta yritettiin salata jopa voimalan työntekijöiltä. Tietojen pimittäminen johti monen säteilylle altistuneen kohdalla terveyden menettämiseen.

Tshernobylistä puuttui osaaminen

Plohii yllättyi Tshernobylin onnettomuuden taustoja tutkiessaan siitä, että ydinvoimalasta vastuussa olleet eivät juuri tunteneet reaktorin toimintaa. He eivät voineet kuvitellakaan, että reaktori saattaisi räjähtää.

– Onnettomuuteen oltiin täydellisen valmistautumattomia.

Paikalle hälytetyillä palomiehillä ei ollut minkäänlaista koulutusta toimia ydinonnettomuuden sattuessa.

Myös Suomella on selkeä suhde Tshernobyliin. Se oli ensimmäinen Neuvostoliiton ulkopuolinen maa, joka sai merkittävän laskeuman. Suomi oli noina vuosina sosialistileirin ulkopuolisista maista kenties eniten tekemisissä neuvostoteknologian kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ydinenergia ei toimi liiketoimintamallina

Ydinenergiassa on kyse liiketoiminnasta, joka pyrkii voittojen maksimointiin. Tavoitteisiin saatetaan pyrkiä kustannuksia leikkaamalla, jolloin turvallisuusasiat helposti kärsivät.

Ydinenergia ei ole nykyisin kilpailukykyistä esimerkiksi Yhdysvalloissa etenkään kaasuenergiaan verrattuna.

– Teollisuudessa ei liiku riittävästi rahaa, jotta turvallisuusnäkökohdat haluttaisiin huomioida. Kyseessä on tuhon resepti, Plokhy sanoo.

Fukushiman esimerkki osoittaa, että onnettomuuksia ei tapahdu vain itsevaltiaiden hallitsemissa maissa ja poliisivaltioissa vaan niitä voi tapahtua missä vain. Fukushimassa kyse oli nimenomaan kustannusten leikkaamisesta.

Korjaus klo 18.23: Serhii Plokhiin nimi korjattu muotoon Serhii Plokhy


Fakta

Tshernobyl – ydinkatastrofin historia

Amerikanukrainalaisen Harvardin professorin Serhii Plokhyn kirja Tshernobyl — ydinkatastrofin historia ilmestyi tällä viikolla suomeksi.

Kirja tarkastelee Tshernobylin historiaa Neuvostoliiton historian näkökulmasta ja Tshernobylin onnettomuuden vaikutusta Neuvostoliiton kaatumiseen.

Kirjan tavoitteena on avata tarinoita ydinräjähdyksen takana sekä räjähdyksen poliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

Kirja sisältää haastattelumateriaalia useilta onnettomuudessa tavalla tai toisella osallisena olleilta. Plohii seuraa tiettyjä hahmoja ja kertoo heidän henkilökohtaista tarinaansa läpi kirjan.

Ydinräjähdyksen jälkeisiä ensimmäisiä tunteja ja päiviä todistaneiden, hengissä selvinneiden määrä on rajallinen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Julle
Hullu maailma😢
Se ainakin on varmaa, että ydinsodan jälkeinen sota tai vaan paikallinen kahakka käydään nuijien ja miekkojen kanssa. 🦍⚔️
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ajattelija
Vast: Hullu maailma😢
Pien ydinvoimaa touhutaan suomeen nykyistenkin hallitus puolueiden toimesta kun mitään muuta realistista vaihtoehtoa ei ole kun kaikki polttaminen pitäisi kieltää. Jokainen laite / tehdas on kuitenkin vain yhtäturvallinen kuin sitä käyttävä ja valvova ihminen ydinvoiman kohdalla vaan riskit on aikas suuret.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ademeion Ademo
Vast: Hullu maailma😢
@ Ajattelija

Tuo on totta. Olen usein sanonut, että ydinvoiman suurin ongelma on se, että ydinvoimalat suunnittelee ja rakentaa, ja niitä käyttää ja valvoo ihminen. Ihminen sörssii aina tavalla tai toisella kaiken mitä luo, joten kannattaa mahdollisuuksien mukaan tehdä asioita, joissa sörssimisen seuraukset ovat lievemmät. Sörssimisen syitä ovat muun muassa tietämättömyys, osaamattomuus, huolimattomuus, ahneus, itsekkyys, ylpeys ja välinpitämättömyys. Ei ole olemassa järjestelmää, joka suojaisi sataprosenttisesti niiltä asioilta (koska sen järjestelmänkin toteuttaisi ihminen).

Suomessa tällä hetkellä esiintyvä pienydinvoimapuhe on enimmäkseen asiaa tuntemattomien ihmisten kevytmielistä intoilua. Ymmärrän sen nuorilta, mutta poliittista valtaa käyttävien aikuisten pitäisi ymmärtää paremmin. Aika on auttamatta ajanut ydinvoiman ohi. Syitä on monia. Ydinvoima on kallista, ja kriisiaikoina epävarmaa (vihollinen kykenisi melko helposti pitämään kaikki Suomen ydinreaktorit poissa käytöstä).

Ydinasekelpoisen materiaalin leviäminen on sekin maailmanlaajuinen ongelma. Jokainen ydinvoimaa lisäävä energiaratkaisu jossain maassa edistää ydinvoiman käyttöä muissa maissa, niissäkin joihin ydinvoimaa ei missään nimessä pitäisi rakentaa. Ydinvoiman rakentaminen on siksi nykyään vastuutonta kehittyneissäkin maissa, koska toimivia vaihtoehtoja on tarjolla.

Ydinjäte on myös ongelma, jota ei enää pidä pahentaa. Suomessa kehitettävä sijoitusratkaisu kuulostaa korkeatasoiselta, mutta sekin kuuluu yllä mainitsemani sörssimisperiaatteen piiriin. Jos pienydinvoima yleistyisi, ydinjätettä tulisi maailmalla päätymään paljon nykyistä enemmän muualle kuin asialliseen käsittelyyn, esimerkiksi merenpohjaan, terroristeille ja potentiaalisille uusille ydinasevaltioille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Koba
Grafiittihidasteinen reaktori.
Onkohan noita grafiittihidasteisia reaktoreita lainkaan entisen neuvostoliiton ulkopuolella?
Grafiittihidasteista reaktoria käytettiin nimenomaan ydinasekelpoisen plutoniumin tuotantoon,energian lisäksi.Vastaavaa ei voi tapahtua vesihidasteisessa reaktorissa-Esim Fukisimassahan ei kukaan kuollut säteilyyn mutta läheisen vesivoimalan padon murtumiseen kylläkin hyvin moni.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Tsed
Mikä räjähdys?
Tschernobylissä ei räjähtänyt mitään muuta kuin ehkä parkissa olleitten Ladojen bensatankit, vaan sen sijaan reaktori ajettiin ylikuumaksi, jolloin uraanisauvat sulivat, kun hiukkassuihkun hidastimena toiminutta grafiittia ei voitu poistaa tai vähentää ketjureaktion estämiseksi tai hillitsemiseksi: hidaste kun on välttämätön energian synnyttämiseksi ja saamiseksi ulos reaktorista. Meille ajankohtana harvinainen etelä-kaakkoinen tuuli toi laskeumat suureen osaan etelä- ja keskistä maatamme, mitä satoa edelleen poimimme syksyisin sienikoriimme tai torilla ostoskasseihimme.
NL oli keväällä 1986 kokonaisuudessaan tarkoituksella "ajettu kuumaksi" Reaganin hallintokauden asevarustelukilvassa, mihin m.m. Tscernobylin reaktorista vastanneet, edesmenneet insinöörit pyrkivät (ehkä mahd. lisäansioitten toivossa) vastaamaan kokeilemalla, että toimiko "5-vuotissuunnitelma" vai ei. Lopputulema oli se, että suunnitelma ei toiminut.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
_J_
Vast: Mikä räjähdys?
Jos Tsed vaikka tutustuisi hieman asiaan liittyvään tutkimukseen, niin hänelle selviäisi tilanteen kulku:

Kello 1.23.40 operaattorit laukaisivat reaktorin pikasulun ilmeisesti tarkoituksena lopettaa koe, joka näytti sujuneen onnistuneesti. Pikasulussa säätösauvat työnnetään reaktoriin sen pysäyttämiseksi. Länsimaisilla reaktoreilla se tapahtuu lähes välittömästi, mutta RBMK:ssa se kesti noin 18–20 sekuntia. Suunnitteluvirheen takia säätösauvojen alapuolella olevat grafiittijatkeet syrjäyttivät aluksi jäähdytysvettä reaktorin sydämessä, minkä takia reaktorin teho nousi. Lämpötila nousi reaktorissa niin paljon, että sen metalliosat alkoivat pehmetä ja säätösauvat jumittuivat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
_J_
Vast: Mikä räjähdys?
Kevytvesireaktoreissa jäähdytysveden syrjäytyminen ja kiehuminen vaimentaa itsestään ketjureaktiota, mutta RBMK:n tapauksessa se ruokkii sitä. Reaktorin teho saavutti kolmessa sekunnissa 530 megawatin tason. Noin kello 1.24 reaktorin tehon kasvu eteni räjähdysmäisesti, ja katkesi vasta reaktorisydämen tuhoutumiseen. Viimeinen mitattu lukema näytti 33 gigawattia, mutta tehon on arvioitu nousseen jopa 1,3 terawattiin. Ennen tuhoutumistaan reaktori tuotti siis hetkellisesti enemmän fissiotehoa kuin kaikki muut maailman ydinvoimalat yhteensä. Reaktorin jäähdytysputket ja kansi rikkoutuivat hetkessä valtavan paineennousun ja höyryräjähdyksen johdosta.

Isotooppianalyysin perusteella on esitetty, että 2–3 sekuntia höyryräjähdyksen jälkeen tapahtunut toinen voimakkaampi räjähdys oli osittainen hallitsematon ketjureaktio eli pienimuotoinen ydinräjähdys, joka seismologisten mittausten mukaan oli teholtaan noin kymmenen tonnia TNT:tä. Ydinräjähdys ei kuitenkaan voinut johtua reaktorin polttoaineesta, sillä rikastusastetta ei ollut tarpeeksi. Tapahtumaa kutsutaan kerkeäksi kriittisyydeksi, joka on reaktorin neljäs toimintatila. Tässä toimintatilassa reaktorin teho kasvaa hyvin nopeasti. Jos reaktorin negatiiviset takaisinkytkennät eivät kykene katkaisemaan tehon kasvua, seurauksena voi olla koko reaktorisydämen tuhoutuminen polttoaineen lämpötilan ylittäessä nopeasti uraanidioksidin sulamispisteen. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa tapahtunut räjähdys aiheutui juuri reaktorin ketjureaktion karkaamisesta kerkeästi kriittiselle alueelle. Tätä ei pidä sekoittaa ydinräjähdykseen, vaikka siinäkin on kyse kerkeästä kriittisyydestä, sillä fissioteho kasvaa ydinräjähdyksessä yli miljoona kertaa reaktorin kerkeästi kriittistä tehotransienttia nopeammin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
_J_
Vast: Mikä räjähdys?
Toisen räjähdyksen syyksi on myös arveltu vedyn räjähtämistä, kun kuuma zirkonium reagoi kemiallisesti veden kanssa synnyttäen vetyä, joka taas reagoi ensimmäisen räjähdyksen takia reaktoriin päässeen hapen kanssa. Todennäköisesti kyseessä on kuitenkin sarja höyryräjähdyksiä: ensimmäisessä vaiheessa muutamien jäähdytysputkien rikkoutuminen aiheutti pienemmän räjähdyksen, joka johti hetken päästä isompaan räjähdykseen, kun loputkin rakenteista rikkoontuivat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.