Maailma

Ero tai yleislakko – Valko-Venäjän oppositiojohtajan asettama aikaraja itsevaltaiselle Lukashenkolle umpeutuu sunnuntaina

EPA/Clemens Bilan
Oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja asetti itsevaltaiselle johtajalle Aleksandr Lukashenkolle uhkavaatimuksen 13. lokakuuta. On kuitenkin kyseenalaista, nähdäänkö maassa täysmittaista yleislakkoa.
Oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja asetti itsevaltaiselle johtajalle Aleksandr Lukashenkolle uhkavaatimuksen 13. lokakuuta. On kuitenkin kyseenalaista, nähdäänkö maassa täysmittaista yleislakkoa.

Valko-Venäjän opposition vaikutusvalta on koetuksella sunnuntaina. Liettuassa maanpaossa oleva oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja ilmoitti 13. lokakuuta, että lokakuun 25. päivään mennessä maan itsevaltaisen johtajan Aleksandr Lukashenkon on erottava, poliittiset vangit vapautettava ja väkivallan loputtava. Jos vaatimukset eivät toteudu, maassa alkaa maanantaina 26. lokakuuta yleislakko.

– Lokakuun 26. päivänä kaikki yritykset aloittavat lakon, kaikki tiet suljetaan, valtion omistamilla kaupoilla ei enää ole myyntiä, Tsihanouskaja sanoi lausunnossaan Reutersin mukaan.

Lukashenko tuskin eroaa tai suostuu muihinkaan vaatimuksiin. Hän ei ole näyttänyt uhkauksen jälkeen merkkejä väistymisestä. Sen sijaan Valko-Venäjä etsintäkuulutti Tsihanouskajan 16. lokakuuta, syyttäen tätä kansallisen turvallisuuden uhkaamisesta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kiinnostavaa onkin, mitä maanantaina tapahtuu. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan kertoo, että yllättyisi, jos Valko-Venäjällä todella nähtäisiin maanlaajuinen yleislakko. Hänen mukaansa lakkoja voidaan nähdä, mutta ei maanlaajuisina.

Silvan huomauttaa, että yleislakko ei täysin onnistunut myöskään vaalien jälkeen elokuussa, jolloin kansannousun huuma oli kiivaimmillaan.

Elokuun lakkoliikkeen avainhenkilöitä on sittemmin poistunut maasta. Esimerkiksi Minskin traktoritehtaan lakkokomitean puheenjohtaja Sjarhei Dyleuski, pidätettiin, jonka jälkeen hän lähti maanpakoon. Dyleuski on yksi opposition koordinaationeuvoston johtajista.

– En näe, miksi ihmiset uskaltautuisivat nyt laittamaan elämänsä ja toimeentulonsa vaakalaudalle, kun näyttää siltä, ettei Lukashenko ole lähdössä mihinkään, Silvan sanoo.

Monet työntekijöistä Valko-Venäjällä ovat empineet lakkoon menemistä, koska valtionyrityksissä se johtaa usein palkan eväämiseen tai muihin rangaistuksiin. Seurauksena saattaa olla myös syyte, pidätys tai potkut.

Valko-Venäjällä ei ole kunnollista riippumattomien ammattiliittojen suojaa, Silvan sanoo.

Tsihanouskaja: Myös mielenosoittaminen lakkoilua

Tsihanouskaja ei ainakaan julkisesti näytä järjestäneen Valko-Venäjälle tukitoimia yleislakon järjestämiseksi, Silvan sanoo.

Tällä viikolla Tsihanouskaja sanoi Prahasta toimitettavalle venäjänkieliselle Nastojashtsheje vremja -kanavalle antamassaan haastattelussa, että lakko on laajempi käsite kuin vain työstä kieltäytyminen. Hänen mukaansa siihen kuuluu erilaisia tapoja panna hanttiin valtakoneistolle ja esimerkiksi mielenilmaus kadulla on osa yleislakkoa sekin.

Maanantain tapahtumat näyttävätkin olevan ruohonjuuritason toiminnasta kiinni, kuten yli kaksi kuukautta jatkunut protestiliikehdintä yleensäkin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maanantaista leimahduspiste?

Millainen merkitys lakkoilun onnistumisella on? Mielenosoitukset ovat jatkuneet viikko viikolta elokuun 9. päivän vilpillisinä pidettyjen vaalien jälkeen. Niiden iskuvoima on kuitenkin hiipunut, mikä näkyy esimerkiksi sunnuntaisten suurprotestien osallistujamäärien hupenemisessa.

Pidemmällä tähtäimellä hallinnon vastustus hiipunee kyteväksi tyytymättömyydeksi, joka leimahtaa aika ajoin uudelleen liekkeihin.

Tällainen leimahduspiste oli Lukashenkon ennalta ilmoittamattomat, salaiset virkaanastujaiset 23. syyskuuta. Tuolloin tuhannet mielenosoittajat kerääntyivät kaduille vaatimaan demokratiaa. Kipinän syttyminen voidaan nähdä myös maanantaina.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.