Maailma

Chileläisille mahdollisuus astua pois diktatuurin varjosta sunnuntain perustuslakia koskevassa kansanäänestyksessä

Sunnuntain protestien aikana sytytettiin tuleen La Asuncionin kirkko Santiagossa Chilessä. Mielenosoituksissa muistettiin vuosi sitten puhjenneita levottomuuksia, joiden aikana kuoli yli 30 ihmistä.
Sunnuntain protestien aikana sytytettiin tuleen La Asuncionin kirkko Santiagossa Chilessä. Mielenosoituksissa muistettiin vuosi sitten puhjenneita levottomuuksia, joiden aikana kuoli yli 30 ihmistä.

Chilen pääkaupungissa Santiagossa muistettiin sunnuntain protestissa vastaavissa mielenosoituksissa vuosi sitten kuolleiden muistoa. Demokraattisia uudistuksia ja diktaattori Augusto Pinochetin aikaisen perustuslain uusimista vaatineissa mielenosoituksissa kuoli vuosi sitten yli 30 ihmistä.

Uhrit eivät olleet turhia, sillä maan poliittinen johto rauhoitti kansalaiset lupaamalla kansanäänestyksen perustuslaista. Äänestyspäivä on ensi sunnuntaina.

Rauhanomaisina alkaneissa sunnuntain mielenosoituksissa kannettiin tauluja, joissa kehotettiin hyväksymään kansanäänestyksessä perustuslain uusiminen. Protestit kääntyivät yön tullessa mellakoiksi ja ryöstelyksi.

Sisäministeri Victor Pérez puhui illalla ylistäen mielenosoitusten rauhallista alkua. Hän kehotti chileläisiä ratkaisemaan riitansa äänestämällä sunnuntain kansanäänestyksessä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Ne jotka syyllistyvät näihin väkivaltaisiin tekoihin eivät halua chileläisten ratkaisevan ongelmiaan demokraattisilla tavoilla, Perez sanoi Reutersin mukaan.

Chilen alamäki alkoi mellakoista ja jatkui koronan aikana

Viime vuoden mielenosoitukset alkoivat 18. lokakuuta ja ne jatkuivat joulukuun puoliväliin. Chileläiset vaativat niissä uudistuksia eläkkeisiin, terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Protesteihin liittyneissä mellakoissa ja ryöstelyssä saatiin aikaiseksi miljardien eurojen vahingot.

Mellakoiden yhteydessä nähtiin sotilaiden tulevan kaduille järjestystä pitämään ensi kerran sitten Pinochetin kauden. Sosialistipresidentti Salvador Allenden verisessä vallankaappauksessa syrjäyttänyt diktaattori hallitsi Chileä vuosina 1973–1990.

Viime keväänä Etelä-Amerikkaan ehtinyt koronaviruspandemia jatkoi Chilen syöksykierrettä. Chilessä koronaan sairastuneiden osuus väestöstä oli korkeimpia maailmassa.

Valtiotieteilijä Michael Albertus kirjoittaa New York Times -lehdessä, että Chilen miljardööripresidentti Sebastián Piñera johti huonosti koronaviruksen vastaista taistelua. Pandemia on tehnyt tuhojaan erityisesti köyhien asuinalueilla, missä asutaan ahtaasti ja puutteellisissa oloissa ja missä terveydenhuoltopalvelut ovat vajavaisia.

Maan vasemmiston mukaan vuoden 1980 perustuslaki oli tarkoitettu suojelemaan silloista Chilen mallia: valtion rooli pidetään minimissä, äänestäjille on tarjolla vähän vaihtoehtoja ja hallitusten on vaikea laajentaa sosiaaliturvaa tai puuttua liike-elämän toimintaan.

Tämä uusliberalistinen talousmalli teki Chilestä yhden Etelä-Amerikan rikkaimmista ja vakaimmista maista, mutta sen takia epätasa-arvo maassa oli huutava.

Mahdollisuus koko yhteiskunnan muuttamiseen

Mielipidemittausten mukaan noin 80 prosenttia chileläisistä aikoo hyväksyä perustuslain uudistuksen. Uudistusta kannattavat jopa jotkut oikeiston johtavat hahmot, kuten todennäköinen presidenttiehdokas Joaquín Lavín, joka on Pinochetin entinen liittolainen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toiset pitävät kansanäänestystä symbolisena tekona astua eroon diktatuurin varjosta. Toiset näkevät sen mahdollisuutena koko yhteiskunnan muuttamiseen.

– Chileläinen uusliberalismi ei ole vain talouspolitiikkaa. Siitä on tullut tapa ymmärtää koko elämää: sosiaalisia suhteita, kaupunkeja, demokratiaa, yhteiskuntaa ja taloutta, sanoi Time-lehdelle nuori poliitikko Jorge Sharp. Vasemmistolainen Sharp onnistui yllättäen nousemaan rannikkokaupunki Valparaison pormestariksi vuonna 2016.

– Perustuslain uudelleen kirjoittaminen on mahdollisuutemme luoda perusta uudelle yhteiskunnalle, uudelle valtiolle ja uudelle maalle.

Kansanäänestyksessä esitetään perustuslakia säätävän kokouksen koolle kutsumista. Tavoitteena on saada aikaan perustuslaki, joka hajauttaisi poliittista järjestelmää ja loisi muodollisia mekanismeja, jotka mahdollistaisivat kansalaisten mielipiteen kuulemisen ja kansanäänestykset. Se takaisi myös suurempia oikeuksia ammattiyhdistyksille sekä parantaisi terveydenhuoltoa, koulutusta, perusoikeuksia sekä naisten ja alkuperäiskansojen oikeuksia.

Aktivistit kuitenkin syyttävät Piñeran hallitusta siitä, että se on käyttänyt pandemiaa tekosyynä opposition vastaisen toiminnan tehostamiseen. Pari viikkoa sitten suurta julkisuutta sai video, joka näytti miten poliisi työnsi teini-ikäisen protestoijan alas sillalta. Tämä toi monen mieleen turvallisuusjoukkojen brutaalin toiminnan viime syksynä.

Juttua korjattu: Jutussa kerrottiin alun perin virheellisesti Augusto Pinochetin johtaneen Chileä vuosina 1974–1990. Pinochet nousi diktaattoriksi kuitenkin jo syksyllä 1973 sotilasvallankaappauksen jälkeen.


Fakta

Chilen perustuslaki

Chileläiset äänestävät ensi sunnuntaina siitä, haluavatko he maahan uuden perustuslain. Heiltä kysytään myös sitä, haluavatko he, että koolle kutsutaan perustuslakia säätävä kokous.

Chilen nykyinen perustuslaki on vuodelta 1980, jolloin maata johti diktaattori Augusto Pinochet. Sosialistipresidentti Salvador Allenden verisessä vallankaappauksessa syrjäyttänyt diktaattori hallitsi Chileä vuosina 1973–1990.

Nykyinen perustuslaki turvasi maan asevoimien ja sen autoritaaristen liittolaisten aseman kun sotilaat luopuivat vallasta vuonna 1990.

Johtaville sotilaille taattiin paikat senaattiin, asevoimat saa itse valita puolustusvoimien komentajan. Valtavan kupariviennin tuloista 10 prosenttia ohjataan perustuslain mukaan puolustusbudjettiin.

Perustuslaki takasi myös sen, että Pinochet ei joutunut syytteeseen toimistaan. Se myös tarjosi konservatiivisille puolueille yliedustuksen parlamentissa ja kielsi äärivasemmiston puolueet.

Kansanäänestyksessä äänestäjät saavat eteensä kaksi kysymystä. Toinen koskee sitä, haluavatko he uuden perustuslain, ja toinen sitä, kenen pitäisi valmistella lakiluonnos. Jälkimmäisellä kysymyksellä selvitetään, haluavatko chileläiset, että perustuslakia tulisi säätämään kansan valitsema joukko ihmisiä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.