Maailma

Australian Ison valliriutan koralleista on menetetty yli puolet vuoden 1995 jälkeen

Trooppiset kalat uivat Great Keppel -saaren koralliriutalla Australian Queenslandissa marraskuussa 2016 otetussa kuvassa.
Trooppiset kalat uivat Great Keppel -saaren koralliriutalla Australian Queenslandissa marraskuussa 2016 otetussa kuvassa.

Australian Iso valliriutta on menettänyt yli puolet koralleistaan vuoden 1995 jälkeen ilmastonmuutoksen aiheuttaman Tyynen valtameren lämpenemisen takia, kertoo tuore tutkimus.

Asiasta kertoo BBC.

Tutkijoiden mukaan kaiken tyyppiset korallit ovat vähentyneet tällä Australian itärannikolla sijaitsevalla maailman laajimmalla riutalla, jolla on pituutta noin 2 300 kilometriä.

Suurimmat häviämiset tapahtuivat vuosien 2016 ja 2017 joukkovaalentumisten jälkeen. Lisää vaalentumisia ilmeni tänä vuonna.

"Emme voi hukata aikaa, meidän pitää rajusti vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä ASAP (niin pian kuin mahdollista)", sanoivat tutkijat.

Tutkimus julkaistiin Proceedings of the Royal Society B -lehdessä. Tutkimus tehtiin Australian Queenslandissa sijaitsevassa ARC-koralliriuttatutkimuskeskuksessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Selvityksessä arvioitiin korallikolonioiden terveyttä ja kokoa vuodesta 1995 vuoteen 2017.

Meren lämpeneminen aiheuttaa koralleille stressiä

Tutkijat havaitsijat, että populaatiot vähenivät yli 50 prosentilla kaikilla koralleilla, mutta erityisesti pöydän muotoisilla ja haarautuvilla koralleilla.

Näissä koralleissa asustaa paljon kaloja ja muuta meren eläviä.

Yksi tutkimuksen tekijöistä, professori Terry Hughes, sanoi että nämä korallityypit "kärsivät pahimmin" jatkuvista joukkovaalentumisista, jotka ovat vahingoittaneet kahta kolmasosaa valliriutasta.

Vaalentumista tapahtuu, kun stressistä kärsivät korallit karkottavat niiden kanssa symbioosissa elävät zooksantellilevät, jotka antavat niille värin.

Korallit voivat palata entiselleen, mikäli olosuhteet paranevat, mutta se voi kestää vuosikymmeniä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.