Maailma

YK-raportti: Säiden ääri-ilmiöt muuttavat planeettaamme "elinkelvottomaksi helvetiksi miljoonille ihmisille"

Pelastustyöntekijät taluttivat harhailemasta löydettyjä aaseja turvaan maastopalon alta Kalifornian Berry Creekissä 11. syyskuuta. Yhä laajemmat maastopalot ovat viime vuosina yleistyneet Yhdysvaltain länsirannikolla.
Pelastustyöntekijät taluttivat harhailemasta löydettyjä aaseja turvaan maastopalon alta Kalifornian Berry Creekissä 11. syyskuuta. Yhä laajemmat maastopalot ovat viime vuosina yleistyneet Yhdysvaltain länsirannikolla.

Säiden ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet dramaattisesti viimeisten 20 vuoden aikana, mikä on vaatinut paljon ihmishenkiä ja taloudellisia menetyksiä. Tuhot vain pahenevat, ennustaa YK:n julkaisema raportti.

Tutkijoiden mukaan poliittiset ja liike-elämän johtajat ovat epäonnistuneet yrityksissä hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja estää planeettaa muuttumasta "elinkelvottomaksi helvetiksi miljoonille ihmisille".

Vuosien 2000 ja 2019 välillä maapallolla oli 7 348 luonnonkatastrofia, esimerkiksi maanjäristyksiä, tsunameja ja hurrikaaneja, jotka vaativat 1,23 miljoonan ihmisen hengen, kertoo YK:n alainen katastrofien vähentämiseen pyrkivä virasto UNDRR.

Luonnonkatastrofien määrä kaksinkertaistunut

Katastrofit vaikuttivat 4,2 miljoonan ihmisen elämään ja ne aiheuttivat liki kolmentuhannen miljardin dollarin taloudelliset menetykset.

Vuosina 1980–1999 katastrofeja oli ollut noin puolet vähemmän, kerrotaan raportissa The Human Cost of Disasters 2000–2019.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Eniten katastrofeja oli Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Seuraavina tulivat Intia, Filippiinit ja Indonesia. Kahdeksan maata kymmenestä eniten katastrofeja kohdanneesta maasta oli Aasiassa.

– Hyvä uutinen on, että enemmän ihmishenkiä on säästynyt, mutta huono uutinen on, että yhä useampi ihminen kohtaa lisääntyviä ilmastokatastrofeja, sanoi YK:n katastrofien riskien vähentämisen erityisedustaja Mami Mizutori Reutersin mukaan.

Hän kehotti hallituksia investoimaan varhaishälytyksen järjestelmiin ja toimeenpanemaan katastrofien riskiä vähentäviä strategioita.

Suurin uhka pahenevat helleaallot

Raportin tiedot keränneen belgialaisen Louvainin yliopiston katastrofitutkimuksen keskuksen tutkija Debarati Guha Sapir sanoi, että säiden ääri-ilmiöiden kasvaessa seuraavien kahden vuosikymmenen aikana "ihmiskunnan tulevaisuus näyttää todella ankealta.

Suurin uhka ovat helleaallot, jotka kehittyvät vaarallisiksi erityisesti köyhissä maissa.

Viime kuu oli maailman kuumin syyskuu mittaushistoriassa. Epätavallisen korkeita lämpötiloja mitattiin Siperiassa, Lähi-idässä sekä osissa Etelä-Amerikkaa ja Australiaa.

Koronaviruspandemia puolestaan on raportin mukaan osoittanut "lähes jokaisen kansakunnan" epäonnistumisen yrityksissä estää kuolemat ja sairaudet huolimatta asiantuntijoiden jatkuvista varoituksista.

Luonnonkatastrofiksi luokitellaan tapahtuma, jossa on kuollut vähintään kymmenen ihmistä, joka vaikuttaa vähintään sataan ihmiseen, jonka takia on julistettu hätätila tai pyydetty kansainvälistä apua.

Suurin osa näistä katastrofeista on viimeisen 20 vuoden aikana liittynyt ilmastoon: tulvat, myrskyt, kuivuudet, helleaallot, hurrikaanit sekä maastopalot.

Taustalla on vaikuttanut maapallon keskilämpötilojen nousu, mikä lisää säiden ääri-ilmiöitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.