Maailma

Japani pistää puolustusstrategiansa uusiksi ja valmistelee maaleja Kiinaan ja muualle mahdollisia iskuja varten

Japanin itsepuolustusvoimien merisotilaat osallistuivat sotilasparaatiin Asakan harjoituskeskuksessa lähellä Tokiota lokakuussa 2018. Itsepuolustusvoimien maavoimissa on 148 000 sotilasta, ilmavoimissa 46 000 ja merivoimissa 44 000 sotilasta.
Japanin itsepuolustusvoimien merisotilaat osallistuivat sotilasparaatiin Asakan harjoituskeskuksessa lähellä Tokiota lokakuussa 2018. Itsepuolustusvoimien maavoimissa on 148 000 sotilasta, ilmavoimissa 46 000 ja merivoimissa 44 000 sotilasta.

Japanin itsepuolustusvoimat on kasvattamassa merkittävästi iskukykyään reaktiona Kiinan asevoimien nopealle modernisoimiselle sekä kasvavalle Pohjois-Korean uhkalle. Itsepuolustusvoimat on näillä näkymin saamassa ensimmäistä kertaa luvan tehdä iskusuunnitelmia maan ulkopuolelle, esimerkiksi Kiinaan ja muualle Aasiaan.

Toisen maailmansodan hävinnyt ja Yhdysvaltain miehittämä Japani sai vuonna 1954 perustaa itsepuolustusvoimat, vaikka perustuslaissa maalta on kielletty sotatoimiin ryhtyminen.

Vuonna 2015 Japanin lainsäädäntöä muutettiin niin, että itsepuolustusjoukot saavat osallistua liittolaisten kanssa sotilastoimiin maan ulkopuolella.

Nykyisin Japanilla on jo maailman viidenneksi voimakkaimmat puolustusvoimat.

Japanin puolustusministeriö on nyt pyytänyt 8,3 prosentin lisäystä maan puolustusbudjettiin, mikä on suurin nousu tällä vuosituhannella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Puolustusbudjetti kasvaisi näin runsaaseen 44 miljardiin euroon, mikä helpottaisi puolustusministeriön mukaan maan reagoimista uusiin uhkiin kuten kyberhyökkäyksiin, avaruudesta tuleviin hyökkäyksiin ja elektromagneettiseen sodankäyntiin.

Mikäli Japanin parlamentti hyväksyy budjetin lisäyksen, kyseessä on jo yhdeksäs vuosi peräkkäin, kun Japani lisää puolustusmenojaan.

Kiina rakentaa vuodessa enemmän sotalaivoja kuin Britannialla on niitä kaikkiaan

Apulaisprofessori Stephen Nagy Tokion kansainvälisestä kristillisestä yliopistosta sanoo CNN:lle, että Japanin sotilasbudjetin kasvatus on samassa linjassa alueen muiden valtioiden kanssa. Näitä maita ovat esimerkiksi Kiina, Etelä-Korea ja Taiwan.

Peking ilmoitti toukokuussa kasvattavansa puolustusbudjettiaan 6,6 prosentilla ainakin 152 miljardiin euroon.

– Kiina rakentaa vuosittain enemmän sotalaivoja kuin mitä Britannialla on niitä kaikkiaan, Nagy sanoi CNN:lle.

"Me emme ole painottaneet sitä liikaa, mutta turvallisuusvalintamme johtuvat Kiinasta."

Masahisa Sato

Kansanedustaja ja entinen apulaispuolustusministeri

– Vuodesta 2000 Kiina on lisännyt puolustusbudjettiaan noin 10 prosentilla joka vuosi.

Risteilyohjuksilla voisi iskeä lähes kaikkialle Kiinaan

Japanin puolustuspolitiikan muutoksen pani liikkeelle jo hiljattain pääministerin paikalta väistynyt Shinzo Abe. Japani pyrkii nyt ensi kertaa sitten toisen maailmansodan valmistelemaan hyökkäyskohteita mahdollisten vihollisten maakohteisiin. Tämä vaatisi esimerkiksi pitkän matkan risteilyohjusten hankkimista.

Luonnollinen uusien ohjusten kauppias olisi Japanin vahva liittolainen Yhdysvallat, jonka BGM-109 Tomahawk -risteilyohjukset yltävät 2 500 kilometrin päässä oleviin kohteisiin. Näin Japani yltäisi iskemään suurimpaan osaan Kiinaa sekä Venäjän Kaukoitään, sekä tietenkin Pohjois-Koreaan.

Tähän asti itsepuolustusvoimat on keskittynyt vihollisten hyökkäysten torjumiseen merellä ja ilmassa. Japanin kansallinen turvallisuusneuvosto julkistaa uuden turvallisuusstrategian vuoden loppuun mennessä.

Japanissa ollaan huolissaan erityisesti Kiinan lisääntyneestä sotilaallisesta toiminnasta alueella kuten Itä-Kiinan merellä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Pääsyy toimintaamme on Kiina. Me emme ole painottaneet sitä liikaa, mutta turvallisuusvalintamme johtuvat Kiinasta, sanoi maata johtavan liberaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja Masahisa Sato Reutersille. Hän on toiminut apulaispuolustusministerinä.

Aben seuraajaksi pääministerinä valitun Yoshihide Sugan odotetaan jatkavan Aben linjalla puolustuspolitiikassa.


Tausta

Japanin itsepuolustusvoimat

Japanin perustuslain 9. artiklan mukaan Japani ei saa käydä sotaa tai käyttää aseellisen yhteenoton uhkaa valtion päämäärien ajamiseksi.

Perustuslain pasifistista tulkintaa on kierretty 1950-luvulta lähtien Yhdysvaltain tuella perustamalla maahan itsepuolustusvoimat.

Vuonna 1992 Japanin parlamentti diet hyväksyi rauhanturvalain, joka sallii japanilaisten sotilaiden lähettämisen YK:n rauhanturvaamistehtäviin.

Vuodelta 2014 peräisin oleva 9. artiklan tulkinta mahdollistaa Japanin osallistumisen "kollektiivisiin" turvatoimiin, kuten auttamaan Yhdysvaltoja sen sotilastoimissa.

Japanin kansallinen turvallisuusneuvosto julkistaa uuden turvallisuusstrategian vuoden loppuun mennessä. Siinä sallittaisiin esimerkiksi hyökkäyskohteiden valmistelu mahdollisten vihollisten maakohteisiin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.