Maailma

Emmanuel Macron myi Venäjä-linjaansa Baltian-kiertueella – presidentti hakee vuoropuhelua ja liittolaisia

Ranskan presidentti Emmanuel Macron (vas.) ja Latvian pääministeri Krišjānis Karinš saapuivat keskiviikkona lehdistötilaisuuteen Latvian kansallisen taidemuseon tiloihin.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron (vas.) ja Latvian pääministeri Krišjānis Karinš saapuivat keskiviikkona lehdistötilaisuuteen Latvian kansallisen taidemuseon tiloihin.

Riika

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on viettänyt koko alkuviikon Baltiassa ruotimassa EU:n idänsuhteita. Hän on vakuuttanut Liettuan ja Latvian johtoa siitä, että EU:n on käytävä vuoropuhelua Venäjän kanssa.

Baltiassa on perinteisesti katsottu, että Venäjä pitää pikemminkin eristää kansainvälisestä yhteistyöstä eikä Kremlille tule antaa myönnytyksiä, ennen kuin se muuttaa aggressiivista käytöstään.

Tämä kuului myös puheissa. Latvian presidentti Egils Levits mainitsi Macronille, että on tärkeää tukea Ukrainan ja Georgian alueellista koskemattomuutta. Liettuan presidentti Gitanas Nauseda puolestaan korosti, että Venäjän vastaisia pakotteita on syytä laajentaa, jos Venäjän ja Ukrainan konfliktissa ei nähdä edistystä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Macron lupasi Baltian maille tilaisuuden säännölliseen ajatustenvaihtoon.

– Haluamme vahvistaa strategista vuoropuhelua Baltian maiden kanssa. Siksi päätimme luoda kolmen Baltian maan ja Ranskan välisen keskusteluformaatin ulkoministerien tasolla, hän sanoi keskiviikkona Latvian pääkaupungissa Riiassa.

Myös Valko-Venäjän kriisi kuului kiertueen kuumiin aiheisiin. Vilnassa Macron ilmaisi tukensa valkovenäläisten demokraattiselle unelmalle tapaamalla oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskajan.

Presidentti Emmanuel Macron puolusti Venäjä-suhteiden lämmittämistä, mutta lupasi myös kuunnella Baltian huolia.
Presidentti Emmanuel Macron puolusti Venäjä-suhteiden lämmittämistä, mutta lupasi myös kuunnella Baltian huolia.

Macron haluaa ulkopolitiikan johtoon

Macron puhui jo viime vuonna siitä, että Euroopan vakaus ja turvallisuus edellyttävät Venäjä-suhteiden lämmittämistä ja selkeyttämistä. Presidentti argumentoi myös, että Venäjä-yhteistyö vahvistaisi Euroopan asemaa maailmassa, jossa länsimaiden suhteet rakoilevat ja Kiinan mahti nousee.

Viime aikoina Macronin asenne Kremliin näyttää näyttää jossain määrin tiukentuneen. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes sanoo, että Macronille on nyt tärkeää sovitella linjaeroja Baltian maiden kanssa, koska hän kaipaa liittolaisia EU:n sisäiseen vääntöön.

Moshes sanoo, että Macron haluaa tulla hyväksytyksi eurooppalaisen ulkopolitiikan johtajana. Siksi hän etsii agendaa, jonka taakse saisi koottua tukijoita.

Tutkija sanoo, että vaikka Macron on antanut signaaleja kovemmasta Venäjä-linjasta, se ei vielä takaa käytännön muutosta politiikassa.

– Retoriikka on ehkä muuttunut, mutta ei politiikka. Siksi vastaanotto itäisessä Euroopassa on luultavasti kiitollinen mutta varautunut.

Vaikka Ranska on ajanut pehmeämpää Venäjä-linjaa, se on myös kantanut vastuuta Venäjän naapurien turvallisuudesta. Macron muistutti tästä vierailemalla Liettuassa olevien ranskalaisten Nato-joukkojen luona.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tapaaminen ei hätkäytä Minskiä

Valko-Venäjän suhteen Ranskan linja on ollut varsin passiivinen Baltian maihin verrattuna. Baltian maat ovat tukeneet voimakkaasti Valko-Venäjän demokraattista protestiliikettä ja asettaneet pakotteita nykyhallinnon edustajia vastaan.

Arkady Moshes painottaa, että vaikka Macron tapasi nyt Tsihanouskajan, kyse oli pitkälti symbolisesta eleestä.

– Yksi uusi tapaaminen ei muuta mitään Moskovan tai Minskin laskelmoinnissa. Macron voi tavata Tsihanouskajan, mutta hänen suurlähettiläänsä pysyy silti Minskissä Lukashenkon luona, eikä suinkaan tule esittämään valtakirjaansa rouva Tsihanouskajalle.

Kolmen päivän Baltian-kierros

Macron on tällä viikolla vieraillut Latvian lisäksi Liettuassa. Tapaamisissa puhuttiin turvallisuuspolitiikan lisäksi muun muassa ilmastonmuutoksesta, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta ja EU:n tulevaisuudesta.

Ranskan ja Liettuan presidentit ja Latvian pääministeri antoivat maanantaina julistuksen demokratioiden puolustamisesta. Siinä vaadittiin, että EU ryhtyy kovempiin toimiin vaaleihin liittyviä kyberhyökkäyksiä ja disinformaatiota vastaan. Lisäksi vaadittiin, että eurooppalaisten puolueiden rahoituksen läpinäkyvyyttä lisätään, jotta voidaan torjua EU:n ulkopuolelta tulevia vaikutuspyrkimyksiä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.