Maailma

Vuoristo-Karabahin separatistit julistivat poikkeustilan – Azerbaidzhan ja separatistit syyttävät toisiaan väkivaltaisuuksista

Jerevan

Etelä-Kaukasiassa Vuoristo-Karabahin separatistijohto on julistanut alueelle poikkeustilan ja määrännyt sotilasjoukot valmiuteen. Separatistit ja Azerbaidzhanin joukot iskivät toisiaan vastaan aiemmin tänään.

Molemmat osapuolet ovat syytelleet toisiaan väkivaltaisuuksien aloittamisesta ja väittävät vain vastanneensa vastapuolen iskuun. Vuoristo-Karabahin johdon mukaan Azerbaidzhan alkoi pommittaa alueen etulinjaa ja siviilikohteita, mukaan lukien alueen pääkaupungissa Stepanakertissa, minkä seurauksena separatistit muun muassa ampuivat alas kaksi Azerbaidzhanin sotilashelikopteria ja kolme lennokkia.

Azerbaidzhanin puolustusministeriö kieltää syytökset ja sanoo aloittaneensa vastahyökkäyksen "hillitäkseen Armenian taistelutoimia ja taatakseen kansalaisten turvallisuuden". Presidentinkanslian tiedottajan mukaan armenialaisjoukot olivat rikkoneet tulitaukosopimusta ja hyökänneet Azerbaidzhanin joukkoja vastaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sekä Armenian separatistit että Azerbaidzhan ovat ilmoittaneet, että iskuissa kuoli siviilejä. Azerbaidzhanin liikenneministeriö ilmoitti rajoittaneensa verkkoliikennettä maassa "estääkseen Armenian provokaatiot".

Venäjä vaati pian iskujen jälkeen välitöntä tulitaukoa alueelle ja keskusteluja tilanteen vakauttamiseksi.

Konflikti on kestänyt vuosikymmeniä

Azerbaidzhan ja Armenia ovat kamppailleet Vuoristo-Karabahista jo kauan. Neuvostojohtaja Josif Stalin liitti alueen aikanaan Azerbaidzhaniin, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Armenia hyökkäsi vuonna 1992 Vuoristo-Karabahiin ja otti sen takaisin itselleen. Suuri osa Vuoristo-Karabahissa asuneista azereista joutui pakolaisiksi, ja osa heistä asettui nykyisen rajaviivan tuntumaan.

1990-luvulla käydyssä sodassa kuoli noin 30 000 ihmistä.

Azerbaidzhan on käyttänyt paljon rahaa sotavarustukseensa ja toistuvasti vannonut ottavansa alueen takaisin haltuunsa voimakeinoin, kun taas Armenia on sanonut puolustavansa aluetta. Vuoristo-Karabah on julistautunut itsenäiseksi, mutta se on hyvin riippuvainen Armeniasta.

Rauhanneuvottelut ovat olleet tuloksettomia

Nyt yhteenotot ovat vakavimpia sitten vuoden 2016. Neuvottelut sovun saavuttamiseksi ovat olleet pysähdyksissä vuoden 1994 tehdyn tulitaukosopimuksen jälkeen. Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat ovat pyrkineet välittämään rauhanneuvotteluita Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) Minskin ryhmänä, mutta tulosta ei ole syntynyt.

Perjantaina Azerbaidzhanin presidentti Ilham Alijev syytti Armeniaa rauhanneuvotteluiden horjuttamisesta.

Heinäkuussa maiden välisellä rajalla, satojen kilometrien päässä Vuoristo-Karabahista, käydyissä taisteluissa kuoli ainakin miltei parikymmentä sotilasta. Tuolloin Azerbaidzhan uhkasi iskeä Armenian ydinvoimalaan, jos Armenia hyökkää strategisiin kohteisiin.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vaati heinäkuussa välitöntä ja kokonaisvaltaista tilanteen rauhoittamista Azerbaidzhanin ja Armenian välillä sekä maiden paluuta neuvottelupöytään. Pääsihteeri keskusteli asiasta erikseen puhelimessa sekä Azerbaidzhanin Alijevin että Armenian pääministerin Nikol Pashinianin kanssa. Guterres myös ilmaisi täyden tukensa Etyjin pyrkimyksille lieventää maiden välisiä jännitteitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Juttua päivitetty 27.9. kello 11.39: Juttua täydennetty.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.