Maailma

WWF:n raportti antaa hälyttävän kuvan luonnontilasta – selkärankaisten villieläinten lajikannat ovat romahtaneet 50 vuodessa

Makeiden vesien lajit, kuten delfiinit, ovat vaarassa ympäristöongelmien vuoksi.
Makeiden vesien lajit, kuten delfiinit, ovat vaarassa ympäristöongelmien vuoksi.

WWF:n tuorein Living Planet 2020 -raportti antaa hälyttävän kuvan luonnon monimuotoisuuden tilasta ja selkärankaisten villieläinten populaation kehityksestä.

Raportin mukaan selkärankaisten villieläinten populaatiot eli alueelliset lajikannat ovat pienentyneet noin 68 prosenttia vuodesta 1970 lähtien.

– Raportin tulokset ovat selkeä osoitus luonnon ahdingosta. Kun populaatiot pienentyvät jatkuvasti ja voimakkaasti, kehitys johtaa vääjäämättä lajien uhanalaistumiseen ja myös sukupuuttoriskin kasvuun, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

WWF:n Living Planet -raportissa seurataan yli 4 300 selkärankaisen eläinlajin yli 20 800 populaatiota eri puolilla maapalloa.

Nämä populaatiot ovat vähenneet dramaattisesti vajaassa viidessäkymmenessä vuodessa. Järjestön seurannassa on nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Merkittävin syy selkärankaisten villieläinpopulaatioiden pienentymiselle on ihmisen toiminta, joka tuhoaa eläinten elinympäristöä. Uhkana ovat myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos.

– Olemme jo pitkään hyödyntäneet luontoa yli sen kantokyvyn. Ylikulutuksen on loputtava, sillä monimuotoinen luonto on myös meidän ihmisten hyvinvoinnin perusta. Luonto tarjoaa meille muun muassa ruokaa, puhdasta vettä ja lääkeaineita, Rohweder sanoo.

Raportissa todetaan, että jopa 75 prosenttia maapallon jäättömästä maa-alasta on merkittävästi ihmisen muokkaamaa ja suurin osa merien ekosysteemeistä on uhattuna ihmisen toiminnan vuoksi. Koskemattomat maa-alat ovat muokattu maatalouden tarpeisiin ja meristä suurin osa on liikakalastettu. Maailman arvokkaista kosteikoista yli 85 prosenttia on kadonnut.

Viidessäkymmenessä vuodessa ilmiötä ovat vauhdittaneet väestön liikakasvu sekä maailmankaupan lisääntyminen.

– Haasteena on muuttaa maatalous- ja kalastuskäytäntöjä sellaiseksi, jotka tukevat turvallista ruokatuotantoa, mutta samalla suojelevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Maataloudessa tämä tarkoittaa muun massa ympäristölle vaarallisten lannoitteiden ja kemikaalien käytön vähentämistä, raportissa sanotaan.

Living Planet -raportin mukaan koronaepidemia on vakava hälytysmerkki koko ihmiskunnalle, sillä koronaviruksen leviäminen korostaa luonnon ja ihmisten terveyden välisiä kytköksiä.

Samat syyt, jotka heikentävät luonnon monimuotoisuutta, nostavat riskiä uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen.

Raportissa todetaan, että metsäkato, elinympäristöjen pirstoutuminen, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen ylikulutus nostavat riskiä uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Lisäksi kaikkien koronakriisin elvytystoimien tulisi edistää luonnon monimuotoisuuden parempaa tilaa ja rajoittaa luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä, Rohweder sanoo.

Living Planet -raportin mukaan ratkaisuja tilanteen kääntämiseksi tarvitaan kipeästi ja tämä tarkoittaa suojelun lisäämistä eli luonnonsuojelualueiden ylläpitämisen lisäämistä ja ihmisten muokkaamien elinympäristöjen ennallistamista.

Luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi tarvitaan myös luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä, tuotantotapojen kehittämistä ja ruokajärjestelmien uudistamista.

– Luontoon ja ilmastoon liittyviä poliittisia päätöksiä ja niiden toimeen panemista ei saa enää lykätä. Ne ovat terveytemme, hyvinvointimme ja turvallisuutemme kannalta välttämättömiä. Ensimmäisenä toimenpiteenä valtioiden tulee sitoutua YK:n biodiversiteettikokouksessa 30 prosentin sitovaan suojelutavoitteeseen, joka on myös EU:n biodiversiteettistrategian tavoite, Rohweder toteaa.

WWF:n Living Planet -raportti on tieteeseen perustuva julkaisu, joka seuraa maapallon luonnon monimuotoisuuden tilaa ja arvioi ihmisen toiminnan vaikutuksia luontoon.

Raportti julkaistaan joka toinen vuosi ja siinä tarkastellaan luonnon monimuotoisuuden tilaa seuraamalla selkärankaisten villieläinten populaatioiden kehitystä vuosien 1970 ja 2016 välillä.


Fakta

Nämä ovat kriisin ratkaisun ydinkohdat

Luonnonsuojelua on lisättävä.

Luonnonsuojelualueiden ylläpitäminen sekä ihmisten heikentämien elinympäristöjen, kuten metsien ja virtavesien, ennallistaminen.

Valtioiden on sitouduttava YK:n biodiversiteettikokouksessa 30 prosentin sitovaan suojelutavoitteeseen.

Suojelun lisäksi vaaditaan luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä ja tuotantotapojen ja erityisesti ruokajärjestelmien uudistamista, siten että ne tukevat luonnon monimuotoisuuden tilan parantumista.

Ruoantuotannosta ja -kulutuksesta on tehtävä nykyistä kestävämpää. Kasvipainotteinen ruokavalio ehkäisee metsäkatoa ja elinympäristöjen pirstoutumista sekä hillitsee ilmastonmuutosta.

Lähde: WWF:n Living planet -raportti

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vastaa
Yrittäjä
Luonnollista kiertokulkua
Voisiko asian myös nähdä luonnollisena kiertokulkuna tässä elämässä? Luonto, kuten ilmastokin, elää omaa sykliään ja on jatkuvassa muutoksessa, ihminen on osa sitä. Lajeja on ennenkin hävinnyt ja uusia syntynyt. Ihminenkin joskus tältä häviää, mutta maapallo jatkaa senkin jälkeen omaa muutostaan. Ei siis murehdita turhista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mese
Vast: Luonnollista kiertokulkua
Ei tämä ole luonnollista kiertokulkua, vaan ihmisen aiheuttama tuhon tie. Kyseessä on toki arvoarvostelma: yllä oleva kokoomuslainen ajattelumalli ei näe erityistä arvoa luonnossa tai koe luonnon monimuotoisuuden kiihtyvää tuhoa ongelmaksi. Joirenkin muiden mielestä "Ei murehdita turhista" on vastuuton ja egoistinen heitto. Jos tulevilla sukupolvilla (ja luonnolla) olisi ääni, he eivät näkisi asiaa välttämättä noin kuin minäminäYrittäjä. Mutta kukin tavallaan, omien arvojensa mukaisesti, omat lapsensakin kasvattaen. Onneksi nuoriso on paljon valteutuneempaa kuin me vanhat jäärät.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Joku©Muu
Vast: Luonnollista kiertokulkua
Aika lailla samoilla linjoilla Yrittäjän kanssa. Siihen on varmaan luonnonvalinnalla ja -kiertokululla ihan hyvät syyt tappaa menestymättömät lajit sukupuuttoon. Tuskin oli ihminen (tai kokoomuslaiset) dinosaurusten, mammuttien tai lukuisten muidenkaan lajien katoamiseen syyllinen. Nyt sitten yht'akkiä on ihmisen syytä kaikki muutos mitä luonnossa tapahtuu. Eletäänkö siis jossain illuusiossa, että mikään ei voi/saa muuttua? Ja miksei saisi?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Luonnollista kiertokulkua
Luonnonvalinta toimii yleensä ihmisen näkökulmasta erittäin hitaasti. Elinympäristöt eivät useinkaan katoa tai muutu hetkessä tyystin toisenlaisiksi (lähissä maanjäristyksissä ja tulivuorten purkauksissa), uusi eläinlaji ei ilmaannu tyhjästä ja valtaa isoja alueita vuosikymmenessä jne. Muutokset tapahtuvat hitaasti, jolloin eliöt voivat sopeutua tai siirtyä muualle. Jopa niitä kuuluisia mutaatioita ehtii ilmaantua. Lajeja kuolee kyllä sukupuuttoon ihan luonnon omassa kiertokulussakin, mutta ei tätä vauhtia, ja niiden tilalle tulee jotain muuta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Jallu
Ylikulutus
Niinkauan kun ihmispopulaatio kasvaa hallitsemattomasti ja yhä useampi pyrkii parantamaan elintasoaan niin luonnon rasitus vain kasvaa. Mitä siis tehdä? Heikennetäänkö elintasoa ratkaisevasti vai pienennetään väkimäärää.
Meillä suomessa on näköjään kehitys kulkemassa viimeksi mainittuun suuntaan.
Tosin elintason heikentäminenkin johtaa väkimäärän vähenemiseen eliniän lyhentymisen kautta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Sama virsi vuodesta toiseen
Ei tämä ihmiskunta jaksa tuollaisesta välittää. Ekokatastrofi on väistämätön niin kuin oli aikanaan maailmansodat. Ehkä sen jälkeen joku jäljelle jäänyt kuuntelee herkemmällä korvalla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
selkärankaisia ihmisiä tarvitaan
Kaikenkarvaiset WWF:n kaltaiset salaseurat terrorisoivat yhteiskuntaa koko ajan enemmän, tarvitaan lisää selkärankaisia ihmisiä vastustamaan niitä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.