Maailma

Valko-Venäjän protestijohtaja Maria Kolesnikova yritettiin pakottaa maasta – repi passinsa ja pidätettiin

Maria Kolesnikova puhui mielenosoittajille Minskin televisiokeskuksen edessä 17. elokuuta. Oppositio vaati valtion pääkanavia ONT:tä ja STV:tä näyttämään totuuden rauhanomaisista protesteista.
Maria Kolesnikova puhui mielenosoittajille Minskin televisiokeskuksen edessä 17. elokuuta. Oppositio vaati valtion pääkanavia ONT:tä ja STV:tä näyttämään totuuden rauhanomaisista protesteista.

Viimeinen vapaana ja edelleen Valko-Venäjällä ollut eturivin oppositiojohtaja Maria Kolesnikova yritettiin maanantaiaamun kidnappauksen jälkeen pakottaa poistumaan kotimaastaan Ukrainaan.

Kolesnikova kuitenkin vastusti viimeiseen asti yritystä sysätä hänet raja-asemalle niin, että poistumista voitaisiin valtionmediassa nimittää omaehtoiseksi "pakenemiseksi". Kolesnikova oli aiemmin sanonut, ettei hän missään tapauksessa lähtisi maanpakoon.

Ukrainan sisäministeri Anton Gerashtshenko sanoi Facebookissa, että Kolesnikova oli menestyksekkäästi estänyt yrityksen ajaa hänet pois kotimaastaan väkisin.

Kolesnikova katosi maanantaina aamukymmeneltä Minskissä. Hänen kimppuunsa kävivät tunnuksettomat naamiomiehet ilmeisesti Valko-Venäjän salaisesta palvelusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Silminnäkijä kertoi valkovenäläiselle uutispalvelulle Tut.by:lle nähneensä miesten kiskovan Kolesnikovan pikkubussiin ja ajavan tiehensä. Kolesnikovan matkapuhelimeen ei sen jälkeen vastannut kukaan, eikä Minskin poliisi myöntänyt häntä pidättäneensä.

Vuorokautta myöhemmin tiistaina Valko-Venäjän rajavartioston virkailija kertoi, että Kolesnikova oli Ukrainan rajalla ja pidätetty. Kukaan ei edelleenkään nähnyt Kolesnikovaa, eikä hänen olinpaikkaansa ole kyetty riippumattomasti vahvistamaan.

– Maria Kolesnikovaa ei kyetty karkottamaan Valko-Venäjältä, sillä tämä urhea nainen ryhtyi toimiin puolustaakseen itseään rajan yli siirtämiseltä. Hän pysyi Valko-Venäjän tasavallan alueella. Aleksandr Lukashenko on henkilökohtaisesti vastuussa hänen hengestään ja terveydestään, Gerashtshenko sanoi.

Kaksi muutakin oppositiohahmoa katosi samoihin aikoihin kuin Kolesnikova. Anton Rodnenkov ja Ivan Kravtsov olivat päätyneet Ukrainaan varhain tiistaina, vahvisti Ukrainan rajavartiopalvelu.

Valko-Venäjän rajaviranomaisten edustaja Anton Bytshkovski sanoi, että Kolesnikova oli nyt pidätetty.

– Hänet pidätettiin liittyen olosuhteisiin, joissa ryhmä lähti Valko-Venäjän alueelta, Bytshkovski muotoili kertomatta, missä Kolesnikova on.

Kolesnikova on viimeinen Valko-Venäjällä oleva niistä kolmesta naisesta, jotka nousivat vaaliprotestien kasvoiksi heidän miestensä jouduttua maanpakoon tai vangituiksi.

Valko-Venäjällä ihmiset ovat tulleet yhä rohkeammiksi vaatiessaan poliiseilta kunnioitusta ja väkivallan lopettamista. Viime päivinä on alettu vaatia kasvoja esiin.
Valko-Venäjällä ihmiset ovat tulleet yhä rohkeammiksi vaatiessaan poliiseilta kunnioitusta ja väkivallan lopettamista. Viime päivinä on alettu vaatia kasvoja esiin.

Lukashenko raastaa vastarintaa hajalle

Elokuussa Kolesnikova vetosi uutistoimisto Reutersin haastattelussa länsimaihin, kuten Suomeen, että nämä eivät tunnustaisi Lukashenkoa presidentiksi, ja sanoi, että tämän hallinto murenee.

Sittemmin Lukashenko on kovin ottein – kuten maasta karkotuksin ja perusteettomin pidätyksin – kyennyt hajottamaan vääristeltyjen vaalien jälkeisen vastarinnan avainhahmot. Protesteilla ei kuitenkaan ole ollut selkeitä johtajia, vaan kansa on kulkenut kaduilla oma-aloitteisena joukkona.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jo ennen vaaleja useita vaihtoehtoisia poliitikkoja ja presidenttiehdokkaita oli vangittu. Esimerkiksi ehdokkaiksi mielineet Sjarhei Tsihanouski ja Viktar Babaryka ovat edelleen vankilassa.

Protestit Lukashenkoa ja väkivaltaa vastaan ovat jatkuneet laajoina heinäkuusta lähtien. Elokuun 9:nnen presidentinvaalien jälkeen Minskissä on nähty rauhanomainen suurmielenosoitus joka sunnuntai. Lauantaisin mieltä osoittavat naiset, joiden osaksi on tullut yrittää puolustaa vangittuja ja piestyjä aviomiehiään ja poikiaan.

"Hän ei edusta maatamme enää"

Presidentinvaaleihin osallistunut Svjatlana Tsihanouskaja sanoi tiistaina, että Lukashenko johtaa laitonta valtakoneistoa.

– Lukashenkolla ei ole mitään legitimiteettiä maamme presidenttinä. Hän ei edusta Valko-Venäjää enää, Tsihanouskaja korosti Euroopan neuvoston komitealle Liettuan Vilnassa, minne hän pakeni vaalien jälkeen.

Tsihanouiskaja korosti, että maan demokraattinen uusi johto ei sitoudu Lukashenkon allekirjoittamiin sopimuksiin. Valko-Venäjällä pelätään, että Lukashenko saattaa luovuttaa maan itsenäisyyden Venäjän käsiin varmistaakseen asemansa.

Lukashenkon tärkein tukija on presidentti Vladimir Putin, joka on sanonut lähettävänsä tarvittaessa Venäjän poliisivoimat tämän tueksi. Lukashenkon odotetaan matkustavan Moskovaan tällä viikolla.

Torstaina Lukashenko antoi ensi kerran lausuntoja, joissa hän myönsi "istuneensa ehkä jo liian pitkään" ja poliisille saattaneen tulla "ylilyöntejä" protestien tukahduttamisessa. Lukashenko jatkoi olevansa kuitenkin ainoa, joka kykenee maata johtamaan. Lukashenko on hallinnut maata vuodesta 1994.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.