Presidentinvaalit

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on pelissä Iranin tulevaisuus – Mitä pitkään jatkuneet pakotteet ovat aiheuttaneet?

Iranin korkein hengellinen johtaja Ali Khamenei (kuvassa) ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ajavat kummatkin tiukkaa linjaa.
Iranin korkein hengellinen johtaja Ali Khamenei (kuvassa) ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ajavat kummatkin tiukkaa linjaa.

Demokraattien Joe Biden vai jatkokausi republikaanien Donald Trumpille marraskuun presidentinvaaleissa?

Tämä kysymys on ratkaiseva Iranin tuleville vuosille.

Suurin kiista maiden välillä koskee Iranin ydinsopimusta. Sen mukaan Iran pidättäytyy ydinaseen kehittämisestä ja ulkomaat lieventävät vastineeksi Iranin-vastaisia pakotteitaan.

Yhdysvallat vetäytyi vuonna 2016 solmitusta sopimuksesta keväällä 2018, minkä jälkeen Iran ja Yhdysvallat ovat olleet pattitilanteessa, johon ei näy löytyvän ratkaisua.

Bidenin valinta toisi liennytystä USA:n ja Iranin suhteisiin, ja maat saattaisivat palata neuvottelupöytään ydinsopimuksesta, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan asiantuntija, johtaja Petri Vuorio.

– Alkuun maat vähintäänkin palaisivat ratkaisuhakuisemmalle linjalle suhteissaan, Vuorio toteaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuorio huomauttaa, että Biden oli Barack Obaman varapresidenttinä yksi Iranin ydinsopimuksen pääarkkitehdeistä.

Trump taas vetäytyi edeltäjänsä allekirjoittamasta ydinsopimuksesta – monien kommentaattorien mukaan eniten siksi, että sopimuksessa komeili Obaman nimi. Virallisesti Trump on perustellut vetäytymistä sillä, ettei sopimus ole riittävän tiukka.

Pakotteiden palauttamisesta ja Yhdysvaltain ydinsopimuksesta vetäytymisestä lähtien Iran ja Yhdysvallat ovat jatkuvasti kovistelleet toisiaan.

Iran on ilmoittanut rikkovansa – ja rikkonut – useita ydinsopimuksen ehtoja vastatoimena Yhdysvaltain pakotteille. Samalla Iran on yrittänyt painostaa sopimuksessa jatkavia maita ja Eurooppaa käynnistämään kauppaa Iranin kanssa.

Yhdysvallat taas on asettanut Iranille useita uusia pakotteita.

Jos Trump valitaan toiselle kaudelle, maiden välille ei Vuorion mukaan ole viime vuosien perusteella näköpiirissä sopua.

– Iranissa Trumpin pyrkimys on ollut lyödä maa polvilleen talouspakotteilla, ja se on onnistunut, mutta matka on pitkä siihen, että Iranin nykyhallinto antaisi periksi.

Trumpilta liennytystä on turha odottaa.

Vuorio pitää mahdollisena, että Iran suostuisi jossain vaiheessa myönnytyksiin pahasti romahtaneen taloutensa vuoksi, mitä maahan kovasti iskenyt koronaepidemia on entisestään vaikeuttanut. Toinen vaihtoehto on jännitteiden eskaloituminen.

Tällä hetkellä Yhdysvallat yrittää saada lokakuussa raukeavalle Iranin asevientikiellolle jatkoa, vaikka maa hävisi viime viikolla äänestyksen kiellon jatkamisesta YK:n turvallisuusneuvostossa.

Valtaosa maista pidättäytyi äänestämästä, koska Iran on vannonut vetäytyvänsä ydinsopimuksesta lopullisesti, jos asevientikieltoa jatketaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nyt Yhdysvallat hakevat kiellolle jatkoa kiistellyn sopimusteknisen menettelyn kautta, jota esimerkiksi useat Euroopan maat pitävät laittomana, koska menettely sisältyy ydinsopimukseen, jossa Yhdysvallat ei enää ole osapuolena.

– Kiellon voimaan saattaminen olisi viimeinen niitti minkäänlaisen sovun syntymiselle, Vuorio sanoo.

Bidenin ulko- ja Lähi-idän politiikasta ei voida sanoa varmuudella ennen mahdollista valintaa presidentiksi.

Hänen linjansa painottaisi Vuorion arvion mukaan kuitenkin Trumpia enemmän neuvottelemista ja diplomatiaa.

– Biden haluaisi palauttaa Yhdysvallat kansainvälisten järjestöjen keskiöön ja sääntöpohjaisiin instituutioihin.

Trump on tehnyt päinvastoin, kun hän on vetänyt Yhdysvallat pois esimerkiksi useista YK-järjestöistä, aseriisuntasopimuksista ja Maailman terveysjärjestö WHO:sta.

Eniten pakotteista ovat kärsineet Iranin kansalaiset, joiden ostovoima ja elintaso ovat romahtaneet.

Valuutta rial on heikentynyt alle viidesosaan pakotteiden alkamisesta, maan öljynvienti on alimmillaan yli 40 vuoteen, inflaatio on vaihdellut runsaan 20 prosentin ja jopa yli 50 prosentin välillä. Työttömyysprosentti on noussut tänä vuonna yli 16:ta, ja viime vuonna Iranin kansantuote putosi lähes 10 prosenttia.

Talouskurimus on lisännyt kansalaisten tyytymättömyyttä Iranin hallintoon, joka on murskannut hallinnon vastaisia mielenosoituksia rajuilla otteilla. Viime syksyn mielenosoituksissa kuoli yli tuhat ihmistä.

Yhdysvaltain uhittelu ja pakotteet ovat kuitenkin saaneet osan iranilaisista myös selkeämmin hallinnon puolelle Yhdysvaltoja vastaan.

Kun ydinsopimus astui voimaan 2016, Suomessa ja muualla länsimaissa oltiin optimistisia ja innostuneita Iranin avautuvasta markkinasta.

Suomalaisyrityksillä oli toteutumassa Iranissa arvioiden mukaan yli miljardin euron tilaukset. Iranin markkinoilla oli tilausta suurille infrahankkeille ja noin 80 miljoonan kuluttajaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Trumpin päätös ydinsopimuksesta vetäytymisestä 2018 löi toiveet pirstaleiksi, ja maassa jo toimineet noin 70 suomalaista yritystä sekä valtava määrä muita eurooppalaisfirmoja vetäytyivät Iranista.

Yhdysvaltain pakotteet estävät tällä hetkellä käytännössä kaiken rahaliikenteen Iranin ja länsimaisten yritysten välillä.

EU yritti luoda esimerkiksi elintarvikkeiden ja terveydenhuoltovälineiden kaupan rahaliikenteen mahdollistavaa Instex-mekanismia, jolla olisi vältetty Yhdysvaltain vastapakotteet.

Vuorio sanoo, että yritys epäonnistui osin teknisten ongelmien vuoksi ja toisaalta siksi, että läntiset yhtiöt eivät halua lähteä haastamaan Yhdysvaltain pakotteita epäsuorastikaan.

Ydinsopimukseen palaaminen merkitsisi helpotusta pakotteisiin, vakautta ja ennustettavuutta kansainväliseen politiikkaan ja elintason nousua iranilaisille. Suomalaisille ja muille länsimaisille yrityksille se voisi tarjota uusia mahdollisuuksia.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Kommentattori
EU pelkkä pelinappula?
Käytännössä siis Yhdysvallat määrää mihin pakotteisiin EU-alueen yritykset osallistuu. Melko heikosti menee jos ei ole valtaa edes päättää siitä kenen kanssa käy kauppaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.