Maailma

Analyysi: Valko-Venäjä yrittää hallita pelolla: 7000 ihmistä on pidätetty, heitä kidutetaan ja pidetään nälässä

Ihmiset kokontuivat väliaikaisen pidätyskeskuksen edustalle. Pidätettyinä autossa on heidän sukulaisiaan, jotka osallistuivat mielenosoituksiin.
Ihmiset kokontuivat väliaikaisen pidätyskeskuksen edustalle. Pidätettyinä autossa on heidän sukulaisiaan, jotka osallistuivat mielenosoituksiin.

EU-maiden ulkoministerit kokoontuvat tänään keskustelemaan toimista Valko-Venäjän suhteen. Suotavaa olisi, että EU toimisi nopeasti ja voimakkaasti, sillä Valko-Venäjällä on nyt vaarallista olla.

Valko-Venäjän oppositio istuu tällä hetkellä joko vankilassa tai on paennut ulkomaille. Sinne ovat muuttaneet myös koko ajan useammat valkovenäläiset, erityisesti korkeakoulutetut ja nuoret, joilta puuttuu maassa tulevaisuus ja mahdollisuudet. Tarkkaa lähteneiden lukumäärää ei tiedetä, se vaihtelee puolen miljoonan ja miljoonan välissä.

Ulkomaille pakotettiin myös sunnuntaina presidentinvaalit hävinnyt oppositiopoliitikko Svjatlana Tsihanouskaja, jolle maan turvallisuuspalvelun virkamiehet tekivät selväksi, mitä hänelle tai hänen vankilassa olevalle poliitikkomiehelleen tapahtuisi, mikäli hän ei lähtisi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Liettuaan lastensa kanssa paenneen Tsihanouskajan lähtö ymmärrettiin. Symboliseen asemaan nousseen Tsihanouskajan kannatus oli laajaa, eräskin vaalitilaisuus keräsi paikalle 63 000 ihmistä. Määrä on suurempi kuin koskaan sitten neuvostoaikojen.

Miltei koko Valko-Venäjän itsenäisyyden ajan, vuodesta 1994 maan presidenttinä toiminut Aleksandr Lukashenko, julistettiin silti presidentinvaalien voittajaksi, peräti 80 prosentin ääniosuudella.

Poliisi on saanut käskyjä hyökätä eri ihmisryhmien kimppuun

Mielenosoitukset alkoivat välittömästi. Vaalituloksia on syytetty vääristellyiksi ja kansa on ilmaissut, ettei presidentillä ole sen tukea. Lukashenko on vastannut protesteihin rankoilla voimakeinoilla. Kuvat mielenosoittajia pahoinpitelevistä poliiseista ovat levinneet ympäri maailmaa. Samoin tiedot siitä, että 7000 ihmistä on pidätetty. Tiedossa on, että heitä kidutetaan ja monet eivät ole saaneet ruokaa päiväkausiin.

Kaikki pidätetyt eivät ole olleet edes rauhanomaisia mielenosoittajia. Jotkut on otettu kiinni mielivaltaisesti, vaikka matkalta illan työvuoroon. Poliisi on myös saanut käskyjä hyökätä eri ihmisryhmien kimppuun: yhtenä päivänä se pidätti motoristeja, toisena pyöräilijöitä.

Tämä on osa hallituksen psykologista vallankäyttöä, joka pyrkii levittämään pelkoa ja vaientamaan kansalaisten halun protestoida seuraavien vuosien aikana.

Protestit jatkuvat silti – ruohonjuuritasolla ja ilman johtajaa. Eikä johtajaksi kukaan uskalla lähteäkään, sillä se tietäisi varmaa pidätystä ja lähetystä vankilaan. Moni ei uskalla lähteä enää kaduille vaan osoittaa mieltään esimerkiksi autojen äänimerkeillä, huudoilla ikkunoista tai kokoontumalla lounastauoilla pienempiin mielenilmauksiin.

Suistuuko Valko-Venäjä yhä tiukemmin Venäjän talutusnuoraan?

EU:n tulisi nyt puuttua Valko-Venäjän tilanteeseen jämerästi ja nopeasti. Vaikka Lukashenko on julkisesti todennut, ettei sanktioilla ole merkitystä kuten ei ollut aiemmillakaan sanktioilla, se ei pidä paikkaansa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Olennainen ero vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen on se, ettei hallitus ole enää vahvoilla. Lukashenkon tuki on enää poliittisen eliitin, poliisin ja armeijan varassa. Kansan tuki puuttuu ja myös Venäjä-suhteet ovat vaikeat. Valko-Venäjän hallitus ei enää voi sivuuttaa ja ohittaa EU:n sanktioita, joilla on suuri merkitys hallituksen toimintakykyyn, maan poliittiseen normalisoitumiseen ja taloussuhteisiin.

Tähän mennessä Venäjä on ollut jo aktiivisesti yhteydessä valkovenäläisiin ja onnitellut Lukashenkoa tämän voitosta. Vaarana on, että jo valmiiksi Venäjästä taloudellisesti riippuvainen Valko-Venäjä ajautuu Venäjän talutusnuoraan yhä tiukemmin.

EU:lta tarvittaisiin nyt sanktioiden lisäksi pidempiaikaista suunnitelmaa ja sitoutumista Valko-Venäjään. EU:n tulee ottaa vahvempi rooli Valko-Venäjällä eikä höllätä otettaan heti, kun maa on vapauttanut muutaman poliittisen vangin, joita sen on tilanpuutteen takia vapautettava joka tapauksessa.

Kirjoitusta varten on keskusteltu Ryhor Nizhnikaun ja Kristiina Silvanin kanssa. He ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijoita.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.