Maailma

Libanonin hallitus kaatui kuten suomalaisprofessori ennakoi. Paljoa ei muutu – Maassa on poikkeuksellinen vallanjako

Sunnuntain mielenosoituksissa kuoli yksi poliisi ja lähes 200 mielenosoittajaa loukkaantui. Mielenosoittajat haluavat hallituksen ja presidentin eroa sekä nykyisen järjestelmän todellista uudistusta.
Sunnuntain mielenosoituksissa kuoli yksi poliisi ja lähes 200 mielenosoittajaa loukkaantui. Mielenosoittajat haluavat hallituksen ja presidentin eroa sekä nykyisen järjestelmän todellista uudistusta.

Libanonin pääministeri Hassan Diab ilmoitti maanantai-iltana hallituksensa erosta sen jälkeen kun neljä ministeriä oli ilmoittanut eroavansa hallituksesta, kertoi BBC. Ministerit olivat perustelleet irtisanoutumisiaan hallituksen toimettomuudella pian vuoden kestäneen syvän talouskriisin keskellä.

Pääministeri sanoi tiistaina pääkaupunkia tuhonneen massiivisen räjähdyksen olevan peruja "kotoperäisestä korruptiosta". Viikonloppuna Beirutissa oli väkivaltaisia mielenosoituksia.

Aiemmin maanantaina sanoi Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola olevan todennäköistä, että maan hallitus kaatuu. Aitoa vallanvaihtoa ja muutoksen aikaansaamista hän sen sijaan piti epätodennäköisenä.

– Poliittinen eliitti pitää kynsin hampain kiinni vallastaan, pyrkii pelaamaan aikaa, ja poliittiset ryhmittymät syyttelevät toisiaan räjähdyksestä ja kriisistä, Juusola arvioi lyhyen aikavälin tapahtumia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Räjähdyksen uhriluku nousi kahteensataan

Viime tiistain räjähdyksen uhriluku on noussut 200:aan, yli 6 000 on loukkaantunut ja noin 300 000 ihmisen kodit ovat tuhoutuneet. Räjähdyksen aiheutti kaupungin satamaan varastoitu vaarallinen ammoniumnitraatti, joka ehti seistä paikallaan yli kuusi vuotta, vaikka viranomaisia varoitettiin aineesta lukuisia kertoja.

Tänään maanantaina eroilmoituksena antanut oikeusministeri on hallituksen kolmas eronnut ministeri. Sunnuntaina erosivat ympäristöministeri ja informaatioministeri, jotka perustelivat irtisanoutumisiaan hallituksen toimettomuudella pian vuoden kestäneen syvän talouskriisin keskellä.

Räjähdyksen raivostuttamat mielenosoittajat jatkavat protesteja Beirutin kaduilla. Viikonloppuna protestoijat valtasivat useita ministeriöitä, poliisin ja mielenosoittajien yhteenotoissa kuoli Kansainvälisen punaisen ristin mukaan ainakin yksi poliisi ja lähes 200 mielenosoittajaa loukkaantui, kun poliisi ampui kumiluoteja ja käytti kyynelkaasua.

Mielenosoittajien vaatimuksena on hallituksen ja presidentin ero, ja syvästi korruptoituneen poliittisen järjestelmän täydellinen reformi. Taloudellisia ja poliittisia uudistuksia vaativat myös kansainvälistä apua Libanoniin organisoivat valtiot, joihin myös Suomi lukeutuu,

Se on hyvin vaikeaa, Juusola sanoo.

"Korruptoitunut oligarkia"

Mielenosoitukset laukaisi viime viikon räjähdys, mutta taustalla on Libanonin talous, joka on ollut romahduspisteessä viime syksystä lähtien.

Maassa ollaan lähellä hyperinflaatiota, noin 25 prosenttia kansasta on työttöminä, valtionvelka on maailman kolmanneksi korkein, Yhdysvaltain dollariin muodollisesti sidottu valuutta on menettänyt arvonsa ja peruselintarvikkeiden hinta on moninkertaistunut.

Valta on jämähtänyt uskonnollis-poliittisten blokkien käsiin. Professori Juusolan mukaan Libanonia voi luonnehtia "korruptoituneeksi oligarkiaksi".

Juusola toteaa, että pyrkimykset vallankumoukseen lähtevät aina talouden romahduksesta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Korruptio, tuloerojen valtava kasvu ja työttömyys ovat aiheuttaneet laajaa tyytymättömyyttä. Noin puolet ihmisistä elää virallisen köyhyysrajan alapuolella ja poliittinen eliitti on samaan aikaan uskomattoman rikasta.

Pääministeri lupailee uusia vaaleja

Viikonloppuna pääministeri Hassan Diab lupaili uusia parlamenttivaaleja. Ministerierot taas näyttäisivät johtavan hallituksen kaatumiseen.

Juusola sanoo, että uudet vaalit eivät juuri muuttaisi Libanonin tilannetta. Siihen tarvittaisiin maan poliittisen järjestelmän suuri reformi.

Nykyisessä järjestelmässä paikat parlamentissa, presidentin pesti, valtion viranomaislaitokset ja valtaosa kaikista yhteiskunnallisista tehtävistä on jyvitetty maan uskonnollisille ryhmille, kuten sunni- ja shiiamuslimeille ja kristityille.

– Eräs libanonilainen aktivisti sanoi kerran, että Libanonissa lentokentän siivojakin saa paikkansa sen mukaan, mihin [uskonnollis-poliittiseen] ryhmään kuuluu, Juusola kertoo.

Vallan uskontoon perustuva jako tuottaa tilanteen, jossa kukin blokki ajaa vain omien kannattajiensa etuja, pyrkii säilyttämään vallitsevan tilanteen. Koko valtion ja yhteiskunnan kehittämiseen ryhmittymillä ei ole intressejä.

Uskonnollis-poliittisten blokkien sisällä vallassa istuvat vuodesta toiseen samat henkilöt tai heidän omaisensa, jotka haalivat itselleen rikkauksia.

Mielenosoittajat haluaisivat eroon blokeista ja niissä valtaapitävistä korruptoituneista poliittista dynastioista ja tilalle järjestelmän, jossa parlamentissa haettaisiin enemmistöhallituksia, joissa politiikkaa tekisivät uskontojen sijaan poliittisia ideologioita edustavat puolueet.

Valta hajallaan, mutta keskittynyttä

Nykyisten valtablokkien purkaminen on Juusolan mukaan vaikeaa ensinnäkin siksi, että valta on hajaantunutta, vaikka se onkin keskittynyt sektorien sisällä.

– Ongelmat eivät kulminoidu yksittäiseen vihattuun diktaattoriin, vaan kyse on ennemmin tällaisesta monipäisestä hirviöstä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Valtablokkien johtajat taas keskittyvät syyttämään toisiaan ja pelottelemaan omaa uskonnollista ryhmäänsä sillä, että muutokset johtavat oman ryhmän aseman heikkenemiseen.

Lisäksi blokeilla on "kummisetänsä" maan ulkopuolella, kuten shiialaiselta Iranilta tukea saavalla Hizbollahilla, Juusola kuvailee. Ne hyötyvät hajaannuksesta, ja pyrkivät sen säilyttämiseen.

Ulkopuolisen, uusien poliittisten ryhmien nousu taas on vaikeaa, koska nykyiset blokit ylläpitävät suosiotaan kannattajiensa epävirallisilla avustuksilla, joihin uusilla ryhmillä ei ole varallisuutta. Valtion organisoimaa perusturvaa maassa ei juuri ole.

Kansainvälisen avun ehtona maahan vaaditaan reformeja, mutta Juusola arvelee, ettei kansainvälinen yhteisökään säily yhtenäisenä.

– Pian saatetaan etsiä omia suosikkeja tai vaatia esimerkiksi Hizbollahin syrjäyttämistä mieluummin kuin ajaa läpi vaikeita reformeja.

Myös Haavisto vaatii uudistuksia

Kansainvälisen avun kanavointi Libanoniin alkoi lähes välittömästi viime viikon räjähdyksen jälkeen.

Myös Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) osallistui sunnuntaina Libanonin tukemista käsittelevään videokonferenssiin, jota veti Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Macron vieraili Libanonissa ensimmäisenä ulkomaisena valtionjohtajana viime torstaina. Libanon on Ranskan entinen siirtomaa.

Kokouksen osallistujat saivat Macronin mukaan koottua noin 250 miljoonan euron hätäavun Libanonin tukemiseen. Maanantaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lupasi, että Yhdysvallat lähettää Libanoniin "tuntuvaa tukea", mutta tuen rahallista arvoa Trump ei suostunut sanomaan.

Haaviston mukaan Suomi päätti välittömästi lähettää Beirutiin humanitaarista apua sekä pelastusavun asiantuntijoita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Konferenssissa todettiin Haaviston mukaan, että Libanonin poliittinen järjestelmä tarvitsee "poliittisen ja taloudellisen järjestelmän syvällistä uudistamista".

– Räjähdyksen aiheuttaman välittömän hädän lievittämisen ohella Libanonissa tulee kiinnittää huomiota poliittisen järjestelmän muutokseen. Demokratian vahvistaminen ja kansalaisten osallistaminen on välttämätöntä Libanonin pitkäaikaisten ongelmien korjaamiseksi, Haavisto sanoo.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.