Maailma

Ammoniumnitraatti on monien räjähdysten taustalla – käytössä maataloudessa ja rakennusteollisuudessa

epa08583771
Räjähdys aiheutti laajoja tuhoja Beirutin satamassa.
Räjähdys aiheutti laajoja tuhoja Beirutin satamassa.

Beirut

Libanonilaisviranomaisten mukaan maan pääkaupungissa tiistaina tapahtuneen tuhoisan räjähdyksen taustalla olisi ammoniumnitraatti, jota käytetään tavallisesti lannoitteena.

Beirutissa tapahtui tiistai-iltana valtava räjähdys satama-alueella, mikä nosti valtavan savupilven kaupungin taivaalle ja aiheutti rakennuksia tuhoavan paineaallon. Räjähdyksessä on kuollut ainakin yli 70 ihmistä ja tuhansia on haavoittunut.

Hajuton, kiteinen ammoniumnitraatti on ollut edellisten vuosikymmenten aikana useiden teollisuusräjähdysten taustalla. Muun muassa Yhdysvaltain Texasissa vuonna 2013 tapahtunut lannoitetehtaan räjähdys oli ammoniumnitraatin ansiota. Tahalliseksi julistetussa räjähdyksessä kuoli 15 ihmistä. Teksasissa tapahtui myös vuonna 1947 pahin onnettomuus, johon ammoniumnitraatti on syyllinen. Texas Cityn kaupungin lähellä ollut, ranskalaisessa omistuksessa seilannut, S/S Grandcamp alus räjähti. Aluksessa oli lastina 2,2 tonnia ammoniumnitraattia. Onnettomuudessa kuoli 581 ihmistä. Räjähdys aiheutti 4,5 metriä korkean aallon, joka havaittiin 150 kilometrin säteellä. Ikkunoita särkyi jopa 60 kilometrin päässä sijaitsevassa Houstonissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sama aine oli syyllinen myös Ranskan Toulousessa vuonna 2001 tapahtuneeseen kemikaalitehtaan räjähdykseen. Toulousen tehdasonnettomuudessa kuoli 31 ihmistä.

Kun ammoniumnitraattia yhdistää polttoaineöljyihin muodostuu siitä erittäin tehokas räjähde, jota käytetään laajasti rakennusteollisuudessa.

Laillisempien käyttötarkoitusten lisäksi samoja räjähteitä käyttävät kuitenkin myös kapinallisryhmät. Ammoniumnitraattia hyödyntäviä improvisoituja räjähteitä on käyttänyt muun muassa Taliban-järjestö.

Ammoniumnitraatti oli myös yksi ainesosista pommissa, jota käytettiin vuonna 1995 tehdyssä Oklahoma Cityn pommi-iskussa. Uutiskanava CNN:n mukaan iskussa kuoli 168 ihmistä, joista 19 oli lapsia. Lisäksi satoja loukkaantui.

Maataloudessa ammoniumnitraattilannoitetta käytetään rakeina, jotka liukenevat nopeasti kosteuden vaikutuksesta. Tämän myötä lannoitteesta vapautuu maaperään typpeä, joka on kasvun kannalta ratkaisevaa.

Pienempi räjähdys saattoi lietsoa ammoniumnitraatista reaktion

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan ammoniumnitraatti ei ole palava aine, mutta se kiihdyttää muiden aineiden palamista. Puhdas ammoniumnitraatti voi tietyissä olosuhteissa myös räjähtää. Räjähdyksen mahdollisuutta voi lisätä voimakas kuumentuminen esimerkiksi tulipalossa.

Normaaleissa varasto-olosuhteissa ammoniumnitraattia on kuitenkin vaikea saada syttymään ilman korkean lämmön vaikutusta, kertoo Rhode Islandin yliopiston kemianprofessori Jimmie Oxley uutistoimisto AFP:lle.

– Jos katsot videota (Beirutin räjähdyksestä), näet mustan savun, näet punaisen savun, se oli epätäydellinen reaktio, hän kertoi.

– Oletan, että tapahtui pienempi räjähdys, joka lietsoi ammoniumnitraatin reaktiota, hän jatkaa ja huomauttaa, ettei hänellä ole tietoa onko pieni räjähdys ollut onnettomuus vai jotain tahallista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ammoniumnitraatin säilytykselle on määrätty usein erittäin tiukkoja sääntöjä. Se pitää esimerkiksi pitää kaukana polttoaineista ja lämmönlähteistä. Monissa EU-maissa ammoniumnitraatin sekaan pitää lisätä kalsiumkarbonaattia, jolloin syntyy pelkkää ammoniumnitraattia turvallisempaa kalsium-ammoniumnitraattia.

Yhdysvalloissa sääntelyä tiukennettiin huomattavasti Oklahoma Cityn pommi-iskun jälkeen.

Ammoniumnitraatin vaaroista huolimatta sen käyttötarkoitukset maatalouden ja rakennusteollisuuden saroilla ovat tehneet siitä korvaamattoman, kertoo Oxley.

– Meillä ei olisi tätä modernia maailmaa ilman räjähteitä, ja me emme ruokkisi tämän päivän väestöä ilman ammoniumnitraattilannoitetta, hän sanoi.

– Me tarvitsemme ammoniumnitraattia, meidän täytyy vain kiinnittää hyvää huomiota siihen, mitä sillä teemme.

Ammoniumnitraattia oli säilytetty varastossa kuuden vuoden ajan

Libanonin pääministerin Hassan Diabin mukaan maan pääkaupungin Beirutin satamassa räjähti noin 2 750 tonnia ammoniumnitraattia. Pääministerin mukaan ei ole hyväksyttävää, että varastossa on ollut kuuden vuoden ajan 2 750 tonnia ammoniumnitraattia ilman, että sen varastoinnissa on otettu huomioon tarvittavia suojatoimia.

AFP:n lähteiden mukaan räjähdyksiä tapahtui kaksi, mutta monissa medioissa on puhuttu myös vain yhdestä suuresta räjähdyksestä.

Maan terveysministeriö kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan juuri ennen vuorokauden vaihtumista keskiviikoksi, että Beirutissa on kuollut ainakin 73 ihmistä ja loukkaantunut yli 3 700.

Muun muassa New York Timesin mukaan terveysministeriön ilmoittamat luvut olisivat myöhemmin kasvaneet ainakin 78 kuolleeseen ja 4 000 loukkaantuneeseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
besserwisser
Pilkkuvirhe
Grandcampin lastina oli kylläkin 2.200 tonnia ammoniumnitraattia mikä sitten tömähti. Ketjureaktiona satamassa tömähti muissa aluksissa lastina olevat yhteensä noin 3.000 tonnia samaa ainetta ja rikkiä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
... ja pistevirhe...
Suomessa tietääkseni merkitään 2000 tai 2 000 (kaksituhatta) sekä 2,2 ja 2,200 (kaksi pilkku kaksi, kaksi ja kaksi kymmenesosaa). Meillä ei käytetä pistettä sen enempää tuhansien merkitsemisessä kuin desimaaleissakaan. Jos kerran on besserwisser, pitäisi tietää :-) Ei nyt tullut aivan selväksi, tarkoittiko besserwisser 2,2(00) tonnia vai 2 200 tonnia. Mutta voihan sen arvata.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Määrät ja suureet
Suomessa (ja suuressa osassa maailmaa) käytetään SI-järjestelmää, joka poikkeaa esim. Britannian ja Yhdysvaltojen käyttämistä mittausjärjestelmistä, mutta periaate on sama.
Kuutio on joka suuntaan metri x metri x metri ja kun se täytetään vedellä, sen painoksi tulee tonni.

Tämän voi hahmotella vaikka parvekkeella tai pihalla, yhdessä kerroksessa kuutioita. 2 tonnia mahtuu parvekkeelle, mutta 2000 tonnia (2000 neliötä) harvalle ok-talon pihallekaan.

Muuten, erittäin hienoa tuon pisteen ja pilkun ero. Tosin jossain kulttuureissa pistettä käytetään erottamaan tuhannet toisistaan, nyyh. Pitää aina miettiä minkä kulttuurin kirjoitusta lukee.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.