Uutiset

Tutkimus: Pohjoisen jäämeren ruskea jää saa värinsä kivistä ja simpukoista

Ilmatieteen laitos/Jari Haapala
Kesä 2019 oli arktisella alueella keskimääräistä lämpimämpi. Heikkojen jääolojen takia jääleiri jouduttiin perustamaan kaavailtua pohjoisemmaksi Laptevin merelle (85º pohjoista leveyttä). Tutkijat löysivät tarpeeksi vahvan jäälautan satelliittikuvien avulla.
Kesä 2019 oli arktisella alueella keskimääräistä lämpimämpi. Heikkojen jääolojen takia jääleiri jouduttiin perustamaan kaavailtua pohjoisemmaksi Laptevin merelle (85º pohjoista leveyttä). Tutkijat löysivät tarpeeksi vahvan jäälautan satelliittikuvien avulla.

Pohjoisen jäämeren laikukkaan ruskea merijää on peräisin Uuden-Siperian saaristosta ja värinsä se saa muun muassa jään sisältämistä pienistä kivistä ja simpukoista.

Merijään sisältämät mineraalit ja orgaaniset aineet vaikuttavat esimerkiksi jään sulamiseen.

Asia selviää mittavan kansainvälisen tutkimushankkeen ensimmäisistä julkaistuista tuloksista. Jään koostumusta selvitettiin Pohjoisella jäämerellä viime vuoden loppupuolella.

MOSAiC-hankkeen tarkoituksena on kerätä tietoa arktisen alueen ilmakehästä, merijäästä, valtamerestä, ekosysteemeistä ja biogeokemiasta. Mukana hankkeessa ja retkikunnan jäseninä on myös useita Ilmatieteen laitoksen tutkijoita.

– Tutkimuksen alkuvaiheessa tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että merijää oli huomattavasti keskimääräistä ohuempaa ja väriltään laikukkaan ruskeaa. Tutkimuksessa selvisi, että väri johtui jään sisältämistä sedimenteistä, pienistä kivistä ja simpukoista. Tämä antoi osviittaa siitä, että jäälautta oli syntynyt jossain matalalla merialueella rannikon läheisyydessä, Ilmatieteen laitos avaa tiedotteessaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Alfred-Wegener-Institut / Lisa Grosfeld
Jään väri johtuu sen sisältämistä sedimentistä, pienistä kivistä ja simpukoista.
Jään väri johtuu sen sisältämistä sedimentistä, pienistä kivistä ja simpukoista.

Satelliittihavaintojen avulla tutkijat laskivat jäälautan syntyneen Uuden-Siperian saarien tuntumassa vain alle vuotta aikaisemmin kuin tutkijat perustivat sille jääleirin.

Siperian rannikkoalueella syntyneet jäälautat pääsevät merijääkentän ohentumisen ja ajelehtimisnopeuden kasvun vuoksi kulkeutumaan yhä laajemmalle alueelle.

– Rannikon läheisyydessä on avovesialueita, joissa myrskyt ja aallokko sekoittavat merta ja irrottavat pohjasedimenttejä. Kun meri jäätyy, pohjasedimentit kiinnittyvät jääkenttään ja ajelehtivat jäävirtojen mukana kauas rannikkoalueelta. Jään sisältämillä epäpuhtauksilla, mineraaleilla ja orgaanisilla aineilla on vaikutusta jään sulamiseen ja jäässä elävien levien kasvuun, Ilmatieteen laitos summaa tuloksia.

Tutkimushankkeen kenttämatka päättyy ensi vuoden lokakuussa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.