Maailma

Kiinan ja Yhdysvaltojen välit kiristyvät nyt merellä – Yhdysvallat pitää Kiinan vaatimuksia Etelä-Kiinan merestä laittomina

Sodan vai rauhan valmisteluja? Uusi rantaramppi on rakennettu valmiiksi Pagasan saarella Spratlyn kiistellyssä saaristossa Etelä-Kiinan merellä Palawanin länsipuolella. Raportit kertovat, että ramppia käyttävät kalastajat hakiessaan turvaa rajuilmalta.
Sodan vai rauhan valmisteluja? Uusi rantaramppi on rakennettu valmiiksi Pagasan saarella Spratlyn kiistellyssä saaristossa Etelä-Kiinan merellä Palawanin länsipuolella. Raportit kertovat, että ramppia käyttävät kalastajat hakiessaan turvaa rajuilmalta.

Maailman kaksi johtavaa valtiota, supervallat Yhdysvallat ja Kiina, ovat yhä useammassa paikassa avoimesti napit vastakkain. Yhdysvallat on asettunut Kiinaa vastaan keskusjohtoon komennetun Hongkongin lisäksi myös Etelä-Kiinan merellä.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo tuomitsi tällä viikolla Kiinan aluevaatimukset Etelä-Kiinan merellä ja kutsui niitä täysin laittomiksi. Presidentti Donald Trumpin uskollisena viestinviejänä tunnettu Pompeo sanoi, että Kiinan vuosien kiusaamiskampanja alueen hallitsemiseksi on laiton.

Kyseessä on Yhdysvaltojen voimakkain kannanotto asiaan ja vahvin tuki Haagin kansainvälisen tuomioistuimen vuonna 2016 tekemälle linjaukselle, että Kiina rikkoo toimillaan kansainvälistä lakia.

Kiina sanoi jo vuonna 2016, ettei se hyväksy tuomioistuimen linjausta. Pompeon uusin lausunto tarkoittaa käytännössä sitä, että Yhdysvallat sitoutuu linjaukseen. Yhdysvallat ei tosin ole hyväksynyt kansainvälisen tuomioistuimen asemaa nationalistisista syistä – eikä Kiina sen jäsenmaihin kuulu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tiukentunut retoriikka ei tarkoita, että Yhdysvallat antaisi sotilasapua alueen maille, mutta jättää auki sen mahdollisuuden, että Yhdysvallat voisi puolustaa Vietnamin, Malesian ja Filippiinien kaltaisia maita, jos alueella syntyy levottomuuksia Kiinan aggression takia.

Kiinan Yhdysvaltojen suurlähetystö sanoi lausunnossaan, että Yhdysvaltojen hallitus liioittelee tilannetta alueella ja yrittää kylvää epäsopua rannikkovaltioiden välillä.

– Syyte ei ole oikeutettu. Kiina vastustaa sitä.

Lisäksi lausunnossa sanottiin, että Kiina on sitoutunut ratkaisemaan kiistan neuvottelemalla.

Kiinan presidentti Xi Jinping on valtakaudellaan ajanut entistä aktiivisempaa voimapolitiikkaa myös Etelä-Kiinan merelle. Hän on osallistunut näyttäviin laivastoharjoituksiin alueella.

Kiina ja kahdeksan muuta

Kiinalla ja kahdeksalla muulla valtiolla on vuosia jatkunut kiista päällekkäisistä aluevaatimuksista Etelä-Kiinan merellä.

Kiinan aluevaatimukset ovat suurimmat. Se vaatii itselleen Meksikon kokoista aluetta, mikä vastaa lähes koko merialuetta.

Syynä kiistaan merestä ovat sen luonnonvarat. Alueella on runsaasti kaasua ja öljyä, mutta arviot esiintymien suuruudesta vaihtelevat. Rohkeimmissa arvioissa puhutaan jopa suuremmista öljymääristä kuin Lähi-idässä. Lisäksi alue on tärkeä merenkululle ja kalastukselle. 1980-luvulla arvioitiin, että merestä nousi kahdeksan prosenttia maailman kalansaaliista.

Merellä kulkee päivittäin satoja rahtilaivoja ja jopa puolet maailman meritse kuljetetusta öljystä.

Kiina on myös rakentanut merelle tekosaaria ja niille sotilastukikohtia, joita sijaitsee Spratlysaarilla ja Paracelsaarilla. Yksi tekosaarista on Mischief-riutta, joka on täytetty viimeisen parin vuoden aikana.

Yhdysvallat syyttää Kiinaa siitä, että se pyrkii saarten aseistamisella pelottelemaan meren luonnonvarojen hyödyntämiseen pyrkiviä naapurimaitaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuodesta 2012 alkaen Kiina on asuttanut tekosaarille myös asukkaita.

Arvio: Yhteenoton riski kasvanut

Tänä keväänä Etelä-Kiinan merellä on ollut levotonta.

Huhtikuussa Kiinan rannikkovartioston alus jyräsi vietnamilaisen kalastusaluksen Paracelsaarten lähellä. Pian tämän jälkeen kiinalaisalukset ajoivat pois malesialaisen öljynetsintäoperaation Borneon rannikolta.

Välikohtaukset saivat Yhdysvallat ja Australian lähettämään alueelle aluksiaan osoittamaan navigointivapautta. Yhdysvaltojen mukaan ne liikkuivat kansainvälisillä vesillä, joita Kiina väittää omakseen.

Yhdysvallat on lisäksi lähettänyt alueelle lentotukialuksia ja jopa pommikoneen.

Yhä suurempana pidetään riskiä siitä, että alueella tapahtuisi Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen yhteenotto.

Yhdysvaltain laivaston välittämässä kuvassa F/A-18E Super Hornet -koneet ovat valmiina nousukiitoon lentotukialus USS Ronald Reaganilta Etelä-Kiinan merellä 5. heinäkuuta.
Yhdysvaltain laivaston välittämässä kuvassa F/A-18E Super Hornet -koneet ovat valmiina nousukiitoon lentotukialus USS Ronald Reaganilta Etelä-Kiinan merellä 5. heinäkuuta.
Japanin laivaston eli japanilaisittain merellisten itsepuolustusvoimien koulutusalukset JS Kashima ja JS Shimayuki harjoittelevat ohitusta Yhdysvaltojen ydinkäyttöisen Ronald Reagan -lentotukialuksen kanssa 6. heinäkuuta otetussa kuvassa.
Japanin laivaston eli japanilaisittain merellisten itsepuolustusvoimien koulutusalukset JS Kashima ja JS Shimayuki harjoittelevat ohitusta Yhdysvaltojen ydinkäyttöisen Ronald Reagan -lentotukialuksen kanssa 6. heinäkuuta otetussa kuvassa.

Fakta

Etelä-Kiinan meri

Osa Tyyntä valtamerta Kiinan kaakkoispuolella.

Arviolta jopa kolmasosa maailman laivaliikenteestä kulkee merellä. Sen läpi viedään vuosittain kolmen biljoonan dollarin arvosta tavaraa.

Etelä-Kiinan meri on rikasta kalaseutua. Se on elintärkeä satojen miljoonien kaakkoisaasialaisten ruokaturvan kannalta.

Meren alla uskotaan olevan valtavat öljy- ja kaasuvarannot.

Kiina, Indonesia, Taiwan, Filippiinit, Vietnam, Malesia, Brunei, Kambodža ja Thaimaa ovat kiistelleet vuosia merialueen hallinnasta. Kiina vaatii itselleen yli puolta merialueesta.

Brunei on vähin äänin luopunut aluevaatimuksistaan, kun Kiina on lisännyt taloudellisia sijoituksiaan maahan.

Kiina ja Vietnam ovat käyneet merialueella sijaitsevista Paracelsaarista kaksi veristä yhteenottoa.

Vuonna 1974 alueella kuoli 18 kiinalaista ja 53 vietnamilaista. Tämän jälkeen Kiina on hallinnut saaria.

Vuonna 1988 sattuneessa meritaistelussa kuoli yli 70 vietnamilaista.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Ari Hyvönen
Itsestään selvää
Mitä kauemmin USA lykkää Kiinan laajenemisen pysäyttämistä sitä enemmän Kiina uskoo USA:n olevan heikko ja sitä rohkeammin laajenemista voi viedä eteenpäin. Indonesian ja Vietnamin kykyyn puolustaa alueitaan Kiina ei juurikaan usko. Kiina on nyt hyvää vauhtia toteuttamassa ensimmäisen keisarin tavoitetta maailman vallasta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.