Maailma

Srebrenican joukkomurhaa muisteltiin maltillisesti: yhdeksän tunnistettua uhria pääsivät haudan lepoon

YK:n alla toiminut entisen Jugoslavian kansainvälinen rikostuomioistuin (ICTY) on määritellyt Srebrenican tapahtumat kansanmurhaksi. Muistotilaisuuden hautajaisissa surtiin lauantaina Srebrenican hautausmaalla, Bosnia ja Hertsegovinassa.
YK:n alla toiminut entisen Jugoslavian kansainvälinen rikostuomioistuin (ICTY) on määritellyt Srebrenican tapahtumat kansanmurhaksi. Muistotilaisuuden hautajaisissa surtiin lauantaina Srebrenican hautausmaalla, Bosnia ja Hertsegovinassa.

Srebrenican joukkomurhasta tuli kuluneeksi 25 vuotta lauantaina.

Bosnian serbijoukot murhasivat Srebrenicassa noin 8 000 bosniakkimiestä ja -poikaa. Pääosa bosniakeista on muslimeita.

Joukkomurhaa muisteltiin vuosipäivänä 11. heinäkuuta. Koronaviruksen takia muistojuhlaan saapui vain muutamia tuhansia ihmisiä, kun normaalisti paikalla olisi ollut kymmeniätuhansia. Järjestäjät olivat kieltäneet järjestäytyneet vierailut.

Maailman johtajat puhuivat tilaisuudessa videolinkin kautta.

Lauantaina Srebrenican lähellä sijaitsevassa Bratunacin kaupungissa kansalaisjärjestö ”Itäinen vaihtoehto” järjesti tapahtuman, jossa kunnioitettiin Srebrenican vapautuspäivää.

– Luottamusta ei voi olla niin kauan, kun todistamme hyökkäyksiä totuutta vastaan, kansanmurhan kieltämistä sekä teloittajien ihannointia ja ylistämistä, kommentoi Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston bosniakkeja edustava Šefik Džaferović tilaisuudessa lauantaina.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Bosnian presidenttineuvoston jäsen kunnioitti yhdeksän juuri tunnistetun Srebrenican joukkomurhan uhrin muistoa torstaina Srebrenican kaupungissa, Bosnia ja Hertsegovinassa.
Bosnian presidenttineuvoston jäsen kunnioitti yhdeksän juuri tunnistetun Srebrenican joukkomurhan uhrin muistoa torstaina Srebrenican kaupungissa, Bosnia ja Hertsegovinassa.

Srebrenican piiritys johti nälkiintymiseen ja joukkomurhaan

Srebrenican kaupungin veriset tapahtumat alkoivat jo ennen 1995 heinäkuuta, jolloin serbijoukot valloittivat kaupungin osana Bosnian sotaa.

Serbijoukot olivat kaapanneet Srebrenican jo 1992, mutta Bosnian armeija sai kaupungin takaisin haltuunsa. Serbijoukot jäivät kuitenkin piirittämään kaupunkia.

YK:n turvallisuusneuvosto ilmoitti huhtikuussa 1993, että alue on turvallinen eikä siellä ei tapahdu aseellisia konflikteja. Kaupunkiin saapui sotaa paenneita bosnialaisia muslimeita turvaan.

Pieni joukko hollantilaisia sotilaita lähetettiin alueelle rauhanturvaajiksi. Levottomuudet ja piiritys kuitenkin jatkuivat ja ruoka ja muut tarvikkeet alkoivat loppua kaupungista. Monet näkivät nälkää.

Heinäkuun alussa Bosnian serbijoukot hyökkäsivät vakavissaan Srebrenicaan. YK:n joukot vetäytyivät ja Nato kutsuttiin paikalle. Naton ilmaiskut eivät kuitenkaan pysäyttäneet serbijoukkojen etenemistä.

Lopulta joukot pääsivät kaupunkiin 11. heinäkuuta.

Kaupungeissa olleita muslimeita yritettiin evakuoida bussien avulla, mutta kaikki eivät päässeet karkuun. Serbijoukot valitsivat joukosta poikia ja miehiä, jotka he tappoivat ja heittivät joukkohautoihin.

Serbian hallinto ei ole pessyt käsiään kokonaan verestä

Serbia on pyytänyt anteeksi hirmutekoa, mutta ei ole myöntänyt sen olevan kansanmurha.

Aihe on vieläkin herkkä molemmin puolin. Serbian puolella yhteydet vanhaan hallintoon eivät ole vieläkään katkenneet.

Serbian nykyinen presidentti Aleksandar Vučić toimi Jugoslavian liittotasavallan Serbian osaa 1989–1997 ja koko Jugoslaviaa 1997–2000 johtaneen Slobodan Miloševićin viestintäministerinä.

Miloševićin on uskottu olleen mukana sodan käynnistämisessä vahvistaakseen valtaansa. Vučić taas päätti viestintäministerinä muun muassa toimista, joilla rajoitettiin toimittajien sananvapautta.

Vučić vieraili pääministerinä vuonna 2015 Srebrenicassa ja osallistui joukkomurhan muistotilaisuuteen. Hän joutui pakenemaan paikalta, sillä ihmiset heittivät kiviä ja pulloja häntä päin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vučić palasi myöhemmin paikalle. Hän kommentoi vuonna 2015 toivovansa, että serbien ja muslimien välit parantuisivat.

Välien parantumisen sijaan on saatettu mennä toiseen suuntaan. Al Jazeera-kanava uutisoi 2019 syyskuussa, että islamofobinen kieli on lisääntynyt serbialaisten ja kroatialaiset poliitikkojen keskuudessa.

Bosnian sodan seurauksena vielä arviolta 1000 ihmistä on kateissa. Srebrenican kansanmurhan uhreja joukkohaudassa, syyskuussa 1996.
Bosnian sodan seurauksena vielä arviolta 1000 ihmistä on kateissa. Srebrenican kansanmurhan uhreja joukkohaudassa, syyskuussa 1996.

Bosnian sota edelsi Jugoslavian hajoamista

Bosnian sota käytiin ortodoksisten serbien, katolilaisten kroaattien ja islaminuskoisten bosniakkien välillä.

Sota alkoi 29. helmikuuta 1992 kansanmielisten serbien hyökkäyksenä. Serbit oli suututtanut se, että kroaattien ja Bosnian muslimien johtama Bosnia ja Hertsegovina ilmoitti itsenäistyvänsä Jugoslaviasta. Bosnian sota, yhdessä muiden Balkanin alueella 90-luvulla käytyjen sotien kanssa, johti Jugoslavian hajoamiseen.

Bosnian 1992–1995 käyty sota loppui Daytonin rauhansopimukseen.

Ruumita tunnistetaan edelleen

Joka vuosi tunnistetaan ja löydetään lisää Srebrenican joukkomurhan uhreja.

Tänä vuonna surevat perheet seisoivat muistotilaisuudessa juuri tunnistetun yhdeksän arkussa makaavan ruumiin vieressä.

Ruumiit haudataan muiden tunnistettujen uhrien viereen Srebrenican kukan muotoiselle valkoisten kivien peittämälle hautausmaalle.

Hautausmaalla lepää 6 643 tunnistettua joukkomurhan uhria.

Osa uhreista haudataan, vaikkei kaikkia osia olisikaan vielä löydetty.

– Olimme tietoisia siitä, että niitä ei voida saada kokonaan kasaan 25 vuoden jälkeen, ainakin meillä on joitain. En halunnut enää viivytellä, Ifeta Hasanovic kertoo muistotilaisuudessa Reutersille päätöksestään haudata vain osa miehensä ruumiista.

Joukkomurhasta selvinnyt Ramiz Nukic lupasi itselleen 25 vuotta sitten, että hän etsii loput kansanmurhassa kuolleet, kertoo Reuters.

Uhrien etsimisen lisäksi Nukic on onnistunut löytämään henkilökohtaisia tavaroita ja jäänteitä, jotka ovat auttaneet 300 joukkomurhassa kuolleen tunnistamisessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nukic luovuttaa löydöksensä instituuttiin, jossa verrataan ihmisten jäänteitä sukulaisten antamiin dna-näytteisiin, jotta kadonnut henkilö voidaan tunnistaa.

– Noin 130 miestä, jotka tapettiin täällä, on vielä kateissa. En aio luovuttaa etsintöjä, ennen kuin jokainen heistä on löytynyt.


Fakta

Srebrenican joukkomurha

Srebrenican joukkomurha alkoi 6. heinäkuuta 1993, jolloin serbijoukot hyökkäsivät nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan itäosassa sijaitsevaan Srebrenican kaupunkiin.

Hyökkäys jatkui noin viisi päivää, kunnes joukot pääsivät kaupunkiin 11. heinäkuuta.

Serbijoukot murhasivat poikia ja miehiä sekä raiskasivat naisia.

Kaupunkiin määrätyt YK:n hollantilaiset rauhanturvaajat eivät suojelleet bosniakkeja. Hollannin on syytetty olevan osaltaan vastuussa 350 Bosnian muslimin kuolemasta.

Srebrenican joukkomurha oli osa Bosnian sotaa. Suurin osa sodassa kuolleista oli Bosnian muslimeita.

Bosnian sota on osa 90-luvulla käytyjä Jugoslavian hajoamissotia. Niissä kuoli yhteensä yli 100 000 ihmistä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Mankala
Jugoslavian sotaa on syytä tutkia
Täällä vihapuheet saivat karmean lopun.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Jugoslavian sotaa on syytä tutkia
Kuka vihapuhui ja mitä hän/he sanoivat? Tieto ei löydy heti netistä, joten voisitko kertoa tarkemmin, kiitos jo etukäteen. Kaikenlaisia tekoja kyllä löytyy vihan ja raivon aikaansaamiseksi, mutta että vielä puheitakin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Koba
Monikulttuurinen Jugoslavia
Jugoslavia oli aidosti monikulttuurinen valtio.Siellä asui ortodokseja katolilaisia ja muslimeja.ja sodan tullen nämä olivatkin ne jotka jakoi rintamat.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.