Maailma

Ankarasta syyttäjästä povataan Joe Bidenin lupaamaa naista varapresidenttiehdokkaaksi: "Se on Harris"

Senaattori Kamala Harrisista povataan Bidenin varapresidenttiä. Harris otti kesäkuun loppupuolella osaa mediatilaisuuteen senaatin demokraattien kanssa Washington DC:ssä Yhdysvalloissa.
Senaattori Kamala Harrisista povataan Bidenin varapresidenttiä. Harris otti kesäkuun loppupuolella osaa mediatilaisuuteen senaatin demokraattien kanssa Washington DC:ssä Yhdysvalloissa.

Yhdysvalloissa pääpuolueiden presidenttiehdokkaat ovat selvillä, ja katseet on nyt suunnattu siihen, kenet ehdokas nostaa varapresidentikseen.

Entinen varapresidentti, demokraattien Joe Biden, 77, ja republikaanipresidentti Donald Trump, 74, nimitetään virallisesti ehdokkaiksi elokuussa.

Katseet on nyt suunnattu siihen, ketkä presidenttiehdokkaat nimeävät varapresidenttiehdokkaikseen.

Joe Bidenin varapresidentiksi on spekuloitu useaa demokraattipoliitikkoa. Eniten tukea Bidenin kannattajien keskuudessa on saanut Kalifornian senaattori Kamala Harris, 55, osoittaa kesäkuun lopussa tehdyt kaksi Economist/YouGov -mielipidemittausta.

Reutersin mukaan Harris on myös demokraattien rahallisten tukijoiden, puolueen strategien ja Bidenin kampanjaa läheltä seuranneiden mielestä yhä todennäköisempi valinta varapresidentiksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös Trumpin arvellaan saattavan vaihtaa varahenkilöään, vaikka nykyinen varapresidentti Mike Pence on pysynyt korostetun lojaalina ailahtelevalle presidentille koko kauden.

Demokraattien esivaalit voittanut entinen varapresidentti Joe Biden puhui maaliskuussa koronaviruksesta Delawaressa Yhdysvalloissa.
Demokraattien esivaalit voittanut entinen varapresidentti Joe Biden puhui maaliskuussa koronaviruksesta Delawaressa Yhdysvalloissa.

Kannattaako Kamala valita?

Demokraattien presidenttiehdokkuudesta kilpailleen Harrisin valinta olisi Bidenille monella tapaa hyödyllinen.

Biden on ilmoittanut valitsevansa varapresidentiksi naisen. Yhdysvaltojen rasismin vastaisten mielenilmausten takia Bideniin on kohdistunut paine valita tummaihoinen naisvarapresidentti, kirjoittavat muun muassa Reuters ja Bloomberg.

– Se on Harris. Se oli aina Harris. Se oli Harris jo silloin, kun Joe Biden ei uskonut sen olevan Harris, vakuutti strategi Reutersille kesäkuun puolivälissä.

Jamaikalais-intialaistaustaisesta perheestä tuleva Harris ei saanut demokraattien esivaaleissa odotetunlaisesti taakseen afroamerikkalaisia.

Washington Post kertoi viime joulukuussa, että monet tummaihoiset äänestäjät olivat huolissaan siitä, onko Harrisilla mahdollisuus voittaa Donald Trump, jos hänet valitaan demokraattien ehdokkaaksi. Myös Harrisin työhistoria syyttäjänä, ja kovien rangaistusten kannattajana, saattoi viedä häneltä ääniä ryhmissä, joita hän yritti tavoittaa.

Houkutteleeko Harris Bidenin puolelle nuoria?

Biden ei ehkä tarvitse lisää kannatusta afroamerikkalaisten suunnalta. Muun muassa Business Insider kertoi maaliskuussa, että Biden voitti Bernie Sandersin tummaihoisten äänestäjien keskuudessa esivaalien supertiistaina. Hän sai etenkin vanhempien afroamerikkalaisten äänet.

Toukokuussa Biden tosin laukaisi, että mustat, jotka pohtivat äänestävänsä mieluummin Trumpia kuin häntä, eivät ole mustia ollenkaan. Lausahdus aiheutti kohun ja kolhaisi Bidenin mainetta.

Nuoria Biden sen sijaan tarvitsee puolelleen.

Demokraattien esivaaleissa Sanders oli nuorten keskuudessa Bidenia suositumpi. Esimerkiksi Michiganin osavaltion 18–29 -vuotiaat antoivat Sandersille 74 prosenttia äänistä, kun Biden sai vain 19.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Harrisin vetovoimaa nuorten keskuudessa on vaikea arvioida. Hän jätti demokraattien esivaalit kesken jo joulukuussa, ennen osavaltioiden vaalipäiviä.

Kalifornian valitessa senaattoriaan vuonna 2016 Harris sai Los Angeles Timesin mukaan ääniä laajasti kaikista etnisistä ryhmistä, koulutustaustoista ja ikäluokista. Tämä ei kuitenkaan kerro hänen suosiostaan muualla Yhdysvalloissa.

Haluaako Harris Bidenin varapresidentiksi?

Demokraattien esivaalien vaaliväittelyssä Harris haastoi Bidenin rotukysymyksissä. Nyt Harrisilla ja Bidenilla vaikuttaa kuitenkin olevan lämpimät välit.

Esivaalien huipentuessa maaliskuussa Harris ilmoitti kannattavansa Bidenia presidentiksi Sandersin sijaan. Harris kehui Bidenia totuuden puhujana ja niiden ihmisten äänenä, jotka jäävät liian usein syrjään.

Myös Biden on tukenut Harrista. Biden on julkisesti ja yksityisesti kannustanut Harrista jatkamaan politiikassa, kirjoitti CNN maaliskuussa.

Bidenia on pidetty keskikentän pelurina. Hän edustaa perinteistä demokraattisen puolueen linjaa.

Poliittiselta linjaltaan Harrista on pidetty maltillisena. Harris sanoi Fox News -uutiskanavalle, että ei ole "demokraattinen sosialisti" ja erotti näin itsensä demokraattien vasemmasta laidasta.

Harris ei ole kampanjoinut julkisesti varapresidenttiytensä puolesta, toisin kuin jotkut muut mahdolliset ehdokkaat, kertoo The New York Times toukokuussa. Hän on kuitenkin sanonut useissa haastatteluissa, että hänelle olisi kunnia toimia Bidenin alaisuudessa.

Vaihtoehtona myös Warren?

Kamala Harrisin kanssa lähes tasoissa kesäkuisissa Economist/YouGov -mielipidemittauksissa oli Harrista pidemmälle presidenttikisassa päässyt Elisabeth Warren.

Vaikka Warren on Harrista tunnetumpi ja yhtälailla pidetty Bidenin kannattajien keskuudessa, hän edustaa puolueen progressiivista siipeä yhdessä Sandersin kanssa. Harris on siis Warrenia lähempänä Bidenin linjaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Warrenin varapresidenttiys ei kuitenkaan ole aivan mahdoton. Warren päätti olla luovuttamatta äänten perusteella ansaitsemiaan valitsijamiehiä kisaan jääville Sandersille ja Bidenille jätettyään demokraattien presidenttikilpailun maaliskuussa.

Warrenin on uskottu tehneen niin siksi, ettei hän uskonut Sandersin voittavan Bidenia, kertoi Business Insider maaliskuussa. Warrenin voidaan silti nähdä varmistaneen eleellä avoimemmat ovet tulevaisuuden asemien suhteen.

Muitakin nimiä on Bidenin varapresidentiksi ehdotettu. Mahdollisia varapresidenttejä ovat muun muassa Minnesotan senaattori Amy Klobuchar, Illinoisin senaattori Tammy Duckworth, Wisconsin senaattori Tammy Baldwin, Arizonan senaattori Kyrsten Sinema ja Michiganin kuvernööri Gretchen Whitmer.


Fakta

Kuka Kamala Harris on?

Kamala Harris syntyi Oaklandissa Kaliforniassa 20.10.1964.

Harrisin jamaikalainen isän opetti Stanfordin yliopistossa. Hänen äitinsä, joka oli intialaisen diplomaatin lapsi, oli syöpätutkija.

Harris opiskeli valtio- ja taloustieteitä Howardin yliopistossa ja valmistui sieltä kandidaatiksi vuonna 1986.

Oikeustieteen tutkinnon Harris suoritti Hastingsin korkeakoulussa 1989.

Vuodet 1990–1998 Harris työskenteli apulaispiirisyyttäjänä Alamedan piirikunnassa Oaklandissa. Hän sai maineen ankarana syyttäjänä, koskien etenkin jengiväkivaltaa, huumekauppaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä.

Harris kipusi asema asemalta ylöspäin. Vuonna 2004 hänestä tuli San Franciscon piirisyyttäjä.

Vuonna 2010 Harris valittiin Kalifornian osavaltion oikeusministeriksi tiukassa äänestyksessä.

Oikeusministerinä Harris työskenteli vuoteen 2017, jolloin hänet valittiin Kalifornian senaattoriksi Yhdysvaltojen kongressin ylähuoneeseen.

Harris osallistui vuoden 2020 demokraattien esivaaleihin. Harrisin uskottiin menestyvän hyvin, mutta hän jätti kisan kesken jo joulukuussa 2019.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.