Maailma

Vain luottamus nostaa EU:n kriisistä – Ursula von der Leyenin anteeksipyyntö todistaa, että yrityksiltä voidaan oppia

Ursula von der Leyen rakentaa kriisissä luottamusta puhumalla inhimillisesti ilman EU:n korkean vallankäyttäjän elkeitä. Kuva on europarlamentista 16:nnelta huhtikuuta.
Ursula von der Leyen rakentaa kriisissä luottamusta puhumalla inhimillisesti ilman EU:n korkean vallankäyttäjän elkeitä. Kuva on europarlamentista 16:nnelta huhtikuuta.

Ilman kykyä luottamukseen EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ei olisi pystynyt pyytämään Italialta anteeksi.

Huhtikuun 16:ntena hän pyysi anteeksi uskottavasti, nöyrästi ja empaattisesti. Syytä olikin. Muiden jäsenvaltioiden epäluulo Italiaa kohtaan viruskatastrofin hoidossa oli osoitus luottamuksen puutteesta ja loi yleistä turvattomuutta.

Tämän von der Leyen ymmärsi. Hän oli jättänyt pressitilan ulkopuolelle roolinsa komission puheenjohtajana, eikä hän esiintynyt ensisijaisesti EU:n merkittävimpänä vallankäyttäjänä, vaan henkilönä, joka oli pyytämässä Euroopan puolesta anteeksi. Se oli tarkoituksenmukaista.

Von der Leyen tiesi, että luottamus syntyy aidosta välittämisestä. Jos luottamus julkista valtaa kohtaan on korkea, kansalaiset ja eri sidosryhmät voivat hyväksyä EU-komission sekä kansallisvaltioiden ottavan aktiivisempaa roolia tulevasta taloudenhoidosta jo tehtyjen elvytysten ohella. Muutoin ei voida harkita uusia keinoja tai reformeja eikä käydä järkevää keskustelua vielä radikaalimmista ideoista, kuten vaikka EU:n kattavasta perustulomallista tai helikopterirahasta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uudessa maailmassa tuottavan vuorovaikutuksen peruskulmakivi on luottamus, josta voidaan luoda turvallisuudentunnetta.

Sitä Ursula von der Leyen pyrki käytöksellään osoittamaan. Anteeksipyyntö Italialle on yritys astua totuttujen hierarkioiden ja roolien ulkopuolelle ja avata uudenlaista keskustelua huomisen rakentamisesta. Vain luottamuksen avulla Eurooppa voi nousta takaisin sille kuuluvaan asemaan.

Sosiaalinen luottamus on tehokasta

Myös yrityksissä sosiaalinen luottamus vähentää transaktiokustannuksia ja on siten paljon tehokkaampaa verrattuna luottamuskeinoista yleisimpiin, sopimuksiin. Ilman sosiaalista luottamusta kaikki on usein viiteen kertaan varmistettu, valvottu ja sanktioitu sekä haettu vielä pantti, joilla minimoidaan kumppanin opportunistisesta tai taitamattomasta toiminnasta johtuvia riskejä.

Sosiaalisen luottamuksen panteista yleisin on maine. Sitten tulevat vakuus, tuleva kauppasuhde, transaktio ja viimeisimpänä oikeudellinen seuraamus. Luottamuksen kannalta näistä vaihtoehdoista maine toimii parhaiten. Potentiaalisen luottamuksen antaja, Italia, voi tarvittaessa vahingoittaa luottamuksen tarvitsijan, von der Leyenin, mainetta.

Poikkeustilanteissa luottamusryhmän on löydettävä yhteinen ylätason tavoite, joka ylittää prosessien osa- tai täysoptimoinnin ja johon kaikki ryhmän jäsenet voivat ankkuroida oman osatavoitteensa. Yhteisen tavoitteen tulisi vastata kysymykseen, miksi ryhmä ylipäätään on olemassa.

Ilman sosiaalista luottamusta kaikki on viisi kertaa varmistettu, valvottu ja sanktioitu.

Jos yritysmaailman luottamusprosessi onnistuisi EU:n kesken, vaikutus olisi valtava.

Valvonnan sijasta ratkaisuja etänä

Vallitsevassa murrostilassa on jouduttu hakemaan uusia tapoja rakentaa luottamusta. On etsitty ja luotu luottamusrakenteita entuudestaan tuntemattomien toimijoiden välillä. Tämä on tapahtunut hyvin nopeasti, yön yli.

Kun matkustuskiellot pyyhkäisivät yli maapallon, esimerkiksi suomalaisen kemianyhtiön piti nopeasti muuttaa toimintaprosessejaan. Avainkysymykseksi nousi luottamus. Aiemmin työntekijät olivat matkustaneet asiakkaan tiloihin tarkkailemaan tuotantoprosessin käyttäytymistä tuotantokoeajon aikana ja tehneet tarvittavat säädöt tuotteen toimivuuden kannalta. Nyt kaikki oli tehtävä etänä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Useita kymmeniä palveluntarjoajia ilmoittautui ja jokaisella oli ratkaisu haasteeseen. Näistä organisaatio valitsi yhden, ja kaikki tämä tapahtui etäyhteyksien välityksellä kolmen viikon aikana.

Valtava vaikutus tuottavuuden kasvuun

Mikäli eurooppalainen luottamusprosessi olisi saavutettavissa yritystoiminnan esimerkin mukaisesti ja tulisi laajasti käyttöön, luottamukseen perustuvan osaamisverkoston makroekonominen vaikutus tuottavuuden kasvuun olisi valtava. Transaktiokustannusten alentuessa voisimme tuttujen ratkaisujen sijasta tutkia parhaita ja myös epäkonventionaalisia ratkaisuja.

Tätä luottamusta Italia, muut Välimeren valtiot, EU-komission puheenjohtaja ja myös Euroopan keskuspankki nyt tarvitsevat. Laajan osaamisverkoston tulee ulottua vasemmisto-oikeisto-akselin ja pohjoinen-etelä-akselin yli.

Jäljelle jää kysymys, onko luottamus ja sen luoma turvallisuudentunne riittävä pohja tulevaisuuden rakentamiselle, vai ratkaisevatko suunnan sittenkin luottamuksen taustalla olevat yhteiset arvot – tai niiden puute?

Hammar on alustatalouden ja liiketoiminnan asiantuntija. Linturi on sarjayrittäjä ja tulevaisuudentutkija. Artikkelin tekoon osallistuivat myös Gaian osakas Kaisa Hietala ja palveluasiantuntija Mikael Hautala.

Björn Hammar.
Björn Hammar.
Risto Linturi.
Risto Linturi.
Kaisa Hietala.
Kaisa Hietala.
Mikael Hautala.
Mikael Hautala.
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Total
Kaikki peliin
Ursula v d L teki nyt ainakin sen helpoimman tässä kohtaa matelemalla Italian edessä.
Lisäsikö se jonkun luottamusta EUhun, on vähintäänkin epävarmaa.
Italia on ollut silmätikkuna jo pitkään kaikkine mafiailmiöineen ja vähättelemällä EUn
talouskuria toistuvasti julkisesti. EU on seurannut tilannetta ns katseella, ja sanktiouhkailu
on varattu pienille jäsenmaille. Ursula, Angela ja Emma voisivat entisen ranskalaisen sanoja
mukaellen todeta että : me olemme EU.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Paavo Manninen
JooJoo
Minä, joka hurrasin Suomen liityttyä Unioniin, olen hyvin epäileväinen Unionin "luottamusprosessiin". Ymmärrän sen, että valtiot ja yhteisöt saavat korvauksia odottamattoman viruksen iskiessä. Mutta sitä en ymmärrä, en nyt enkä tulevaisuudessa, että joidenkin maiden sallitaan Unionin suojeluksessa ilman sanktioita ylittää Unionin itse määrittelemät arvot. Juuri tässä etelän valtiot ovat hoitaneet, ihan ilman viruksen vaikutusta, osuutensa lähinnä rikollisen surkeasti. Luin jostakin, että Italian mafian talous on luokkaa 150 miljardia euroa vuodessa; mahtaako Italian hallinto verottaa tuota mafiaa...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.