Maailma

USA lähtee asevalvontasopimuksesta Venäjän sopimusrikkeiden vuoksi – puolustusministeriö: Suomella ei ongelmia Venäjän ylilentojen kanssa

Avoin taivas -sopimukseen kuuluu 35 maata, ja valvonta- ja kuvauslennot alkoivat vuonna 2002. Belgian silloinen puolustusministeri Andre Flahaut katsasti venäläisen Antonov-koneen Brysellissä elokuussa 2002.
Avoin taivas -sopimukseen kuuluu 35 maata, ja valvonta- ja kuvauslennot alkoivat vuonna 2002. Belgian silloinen puolustusministeri Andre Flahaut katsasti venäläisen Antonov-koneen Brysellissä elokuussa 2002.

Avoin taivas -sopimuksen 35 allekirjoittajamaata tekevät aseettomia valvonta- ja kuvauslentoja toistensa ilmatiloissa ja pysyvät siten kärryillä toistensa sotilaallisesta kehityksestä. Suomi on tehnyt lentoja muun muassa Venäjällä.

Yhdysvaltain vetäytyminen Open skies eli Avoin taivas -sopimuksesta saattaa heikentää entisestään Yhdysvaltain ja Venäjän välistä vuoropuhelua. Vaarassa ovat myös muuten maiden välistä läpinäkyvyyttä ja luottamusta lisäävät mekanismit.

Näin arvioi vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista presidentti Donald Trumpin hallinnon ilmoitusta.

– Kehitys voi kumuloitua, ja epäluulo ja epäluottamus lisääntyvät, Pesu sanoo.

Avoin taivas -sopimuksen 35 allekirjoittajamaata tekevät aseettomia valvonta- ja kuvauslentoja toistensa ilmatiloissa. Maat pysyvät kärryillä toistensa sotilaallisesta kehityksestä. Myös Suomi kuuluu vuonna 2002 voimaan tulleeseen sopimukseen ja on tehnyt lentoja muun muassa Venäjällä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Trumpin hallinto ilmoitti vetäytymisestä torstaina ja kertoi syyksi sen, että Venäjä on toistuvasti rikkonut sopimuksen sääntöjä. Virallisesti Yhdysvaltain irtautuu puolen vuoden kuluttua.

Trump piti kuitenkin mahdollisena torstaina, että sopimuksesta lähtö peruutetaan, jos Venäjä alkaa noudattaa sääntöjä.

Yhdysvaltain irtautumisella sopimuksesta ei ole Suomeen mitään välittömiä tai vakavia turvallisuusvaikutuksia.

Näin sanoo osastopäällikkö Janne Kuusela puolustusministeriöstä.

– Asevalvontaregiimit ovat olleet paineen ja haasteiden alla kuluneina vuosina. Suomi on pitänyt yleisesti ottaen hyödyllisenä, että on toimivat asevalvontaregiimit, Kuusela sanoo.

Kuusela kertoo, että Venäjä on rajoittanut lentämistä muun muassa Kaliningradin yllä. Myöskään edellisen ison sotaharjoituksen päällä ei saanut lentää.

Onko ollut ongelmia, kun Venäjä on tehnyt valvontalentoja Suomessa?

– Suomella ei tietääkseni ole ollut ongelmia, Kuusela kertoo.

Kuuselan mukaan Avoin taivas -järjestelmä on toiminut yleisesti ottaen hyvin.

– Tiedoilla, mitä ylilennoilla on saatu, on ollut oma roolinsa Euroopan turvallisuusjärjestelmässä.

Yhdysvaltain ja Venäjän suhteita säätelevät muutkin allekirjoitukset, jotka painavat enemmän kuin Avoin taivas.

– Vaakalaudalla voi olla myös uusi Start-sopimus, Matti Pesu kertoo.

Start-sopimus rajoittaa ydinaseiden määrä 1 550:een sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä, ja sen on määrä päättyä ensi helmikuussa. Trump on toistuvasti kehottanut Kiinaa liittymään neuvotteluihin uusista asevalvontasopimuksista.

– Jos lähdetään tekemään sopimusta puhtaalta pöydältä, se on aina poliittisesti pitkä, hankala ja pikkutarkka työ, Pesu korostaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pesun mukaan uudessa Start-sopimuksessa Yhdysvallat ja Venäjä ovat päässeet katsastamaan toistensa ydinasevarastoja.

– Samalla saadaan tietoa, millaista aseistusta toisella on. Se poistaa epävarmuutta, Pesu kertoo.

– Avoin taivas -sopimuksesta lähtö heijastaa Yhdysvaltain nykyhallinnon asennetta asevalvontasopimuksiin. Jos niistä ei ole hyötyä, niistä lähdetään, eikä tyylipisteitä kerätä.

Matti Pesu pitää epätodennäköisenä, että Venäjä seuraisi Yhdysvaltain esimerkkiä ja vetäytyisi heti Avoin taivas -sopimuksesta.

– Venäjä antaa Yhdysvaltain ottaa mainehaitat ja kritiikin. Venäjä pystyy nyt näyttäytymään vastuullisena ja asevalvontaa kannattavana toimijana, Pesu sanoo.

Pesun mukaan Venäjän tiedustelulle on hyötyä pysyä sopimuksessa ja sillä on aidosti isompi tarve valvontalennoille.

– Yksi osasyy Yhdysvaltain lähdölle on se, että sillä on Venäjää kehittyneempi tiedusteluteknologia. Yhdysvallat pystyy pysymään asioista perillä ilmankin.

Sopimus määrittää kullekin maalle tietyn kiintiön valvontalentoja, ja Yhdysvaltain lähdön jälkeen Venäjä voi lentää niitä toisissa maissa.

Pesun mukaan sopimuksen muuttuminen ei vaikuta suoraan Suomeen.

– Tietysti jos Venäjä lähtee sopimuksesta, Suomea kiinnostaa vähemmän lennellä Ruotsissa. Venäjä on se, joka kiinnostaa.

Pesu katsoo, että Suomi saa hyvin tiedustelutietoa Yhdysvalloilta jatkossakin.

– Yhdysvallat on kiinnostunut Pohjois-Euroopasta sotilasstrategisessa mielessä.


Fakta

Avoin taivas

Yhdysvaltain presidentti Dwight Eisenhower ehdotti Open skies eli Avoin taivas -sopimusta jo vuonna 1955.

Sopimus allekirjoitettiin vuonna 1992, ja se tuli voimaan vuonna 2002.

Avoin taivas -sopimuksen 35 allekirjoittajamaata tekevät aseettomia valvonta- ja kuvauslentoja toistensa ilmatiloissa.

Sitä pidetään yhtenä toimivimmista asevalvontasopimuksista, koska lennot rakentavat osaltaan luottamusta ja maat pysyvät ajan tasalla toistensa sotilaallisesta kehityksestä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Einari
Mitä tämä tarkoittaa?
Kun USA lähtee valvontalonnoista, niin voiko USA:n koneet, ilman aseita, vielä lentelemään Suomen taivaalla? Jos ei, niin puolustusvoimat ampukoot ne alas.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.