Maailma

Nälänhätä uhkaa rahatonta Venezuelaa – koronaviruksen pelätään iskevän maahan rajusti

Sotilas mittaa kauppaan menevien ihmisten kuumetta Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa. Venezuelan terveydenhuolto on käytännössä romahtanut.
Sotilas mittaa kauppaan menevien ihmisten kuumetta Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa. Venezuelan terveydenhuolto on käytännössä romahtanut.

Öljyn hinnan romahdus uhkaa suistaa Venezuelan nälänhätään.

95 prosenttia maan vientituloista on aiemmin tullut öljystä, mutta maan öljyntuotanto on supistunut joihinkin kymmeniin tuhansiin barreleihin päivässä. Parhaimmillaan maa on tuottanut öljyä yli kolme miljoonaa barrelia päivässä.

Tuotanto oli ongelmissa jo ennen hintaromahdusta. Yhdysvaltojen pakotteiden vuoksi Venezuelan on ollut vaikea saada öljyään kaupaksi. Maa on joutunut myymään öljyä alle markkinahinnan ja tuotantokustannusten eikä ottajia siltikään ole.

Venezuelan öljyvarastot ovat olleet täynnä jo kuukausia. Maa on vuokrannut ulkomailta tankkereita, jotka seisovat nyt karibialaisissa satamissa ruuma täynnä venezuelalaista öljyä.

– Maalla ei ole enää rahaa maksaa edes niiden vuokria, sanoo Suomen suurlähettiläänä Venezuelassa vuosina 2006–2013 toiminut suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kansainvälinen valuuttarahasto on arvioinut, että Venezuelan talous supistuu tänä vuonna 15 prosenttia ja jatkaa ainoana Latinalaisessa Amerikassa supistumista myös ensi vuonna.

Venezuelassa on osoitettu tällä viikolla mieltä ruoka- ja polttoainepulan vuoksi, ja käytännössä maassa on pulaa lähes kaikesta.

Ajatus polttoainepulasta maassa, jossa öljyä on yli oman tarpeen ja bensiini on ollut lähes ilmaista, kuulostaa hassulta. Pyhälän mukaan maan öljynjalostusteollisuus on ajettu alas jo vuosia sitten. Käytännössä kaikki polttoaine tuodaan ulkomailta, ja rahaa sen ostamiseen ei enää ole. Polttoainetta säännöstellään ja bensa-asemia vartioivat sotilaat.

– Huhun mukaan tankin täyteen saamisesta pitää maksaa 75 dollaria. Se on enemmän kuin monen venezuelalaisen vuosipalkka, Pyhälä sanoo.

Koska polttoainetta ei ole autoihin, sitä ei ole myöskään maanviljelijöille. Satoja ei saada kauppaan, ja ruoka mätänee pelloille. Kun rahaa tuoda ruokaa ulkomailta ei ole ja maan teollisuus on käytännössä romahtanut, ei ruokaa ole enää kaupoissakaan.

– Maissijauhoa valmistetaan vielä, mutta sen hinta on noussut niin korkeaksi, ettei köyhillä ole siihen enää varaa. He syövät maniokkia, Pyhälä sanoo.

Pahin tilanne on maaseudulla. Pääkaupunki Caracasissa elämä on yhä lähes normaalia. Siellä nautitaan yhä maahantuotuja elintarvikkeita. Sähköä saa jonkin verran joka päivä. Juoksevaa vettä ei välttämättä kaikilla ole.

– Se normaaliuden illuusio, joka Caracasissa oli vielä maaliskuussa, alkaa nyt luhistua, Pyhälä sanoo.

Maa, jossa juuri mikään normaali toiminta ei enää pyöri, ei olisi kaivannut koronavirusta. Virallisten tilastojen mukaan maassa on todettu reilut 300 koronavirustartuntaa. Kuolonuhreja on kymmenkunta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Venezuelan hallitus lakkasi jo vuosia sitten antamasta luotettavaa tietoa kansanterveydestä. Kaikissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa luvut ovat suurempia, Pyhälä sanoo.

Yleisesti sairaaloissa ei ole juoksevaa vettä ja ne kärsivät sähkökatkoista. Saippuaa ei ole, ei myöskään lääkkeitä, hoito- ja analyysilaitteita, suojavarusteita tai tarpeeksi hengityskoneita.

– Maan terveydenhuolto oli käytännössä romahtanut jo viisi vuotta sitten. Tilanne oli jo valmiiksi katastrofi kansanterveydelle, ja koronavirus vain pahentaa tilannetta, Pyhälä kertoo.

Venezuela on asettanut muiden maiden tapaan tiukkoja rajoituksia koronaviruksen vuoksi. Kaoottisen tilansa vuoksi maan arvioidaan olevan pandemian edessä hyvin haavoittuva.

Sen lisäksi, että Venezuela on vuosia ollut keskellä taloudellista ja humanitaarista kriisiä, maata on piinannut yli vuoden jatkunut taistelu vallasta presidentiksi julistautuneiden Nicolas Maduron ja Juan Guaidon välillä. Länsimaat ovat tunnustaneet Guaidon presidentiksi, käytännössä maata kuitenkin johtaa Maduro Kuuban ja armeijan tuella. Armeijan tuki on saatu antamalla käytännössä koko maan talouselämä sen haltuun. Armeija pyörittää myös kaivosteollisuuden tuotteiden ja huumeiden salakuljetusta.

– Sotilailtakin alkavat kuitenkin loppua rahat. Yritykset eivät toimi, ja kun sotilaatkaan eivät meinaa saada bensaa autoihinsa, salakuljetus kärsii, Pyhälä sanoo.

Tämän lisäksi öljytulojen loppuminen tarkoittaa sitä, että valtiolla ei ole enää varaa maksaa palkkoja tai eläkkeitä.

– Sotilaiden kapina tietäisi Maduron loppua, Pyhälä sanoo.

Venezuelalle on ehdotettu hätätilahallituksen perustamista, mutta Guaido ei suostu hallitukseen, jossa Maduro on, eikä Maduro suostu luopumaan vallasta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Venezuelan tilanteeseen tulisi nyt hakea kansainvälisesti ratkaisua mahdollisimman korkealla taholla, Pyhälä sanoo.


Fakta

Venezuelan kriisi

Öljyn korkea hinta teki Venezuelasta rikkaan 2000-luvun alussa, jota käytettiin voimakkaasti maan olojen parantamiseen presidentti Hugo Chavezin johdolla.

Öljystä riippumaton talous alkoi olla vaikeuksissa 2010-luvun alussa. Chavez kuoli vuonna 2013.

Chavezin seuraaja Nicolas Maduro ei saanut maan taloutta oikaistua. Vuonna 2014 alkoi lama, ja Venezuelan valuutta bolivar menetti arvoaan nopeasti.

Kun Maduro hajotti kansalliskokouksen vuonna 2017, maassa alkoivat väkivaltaiset mellakat. Maduro alkoi valmistella uutta perustuslakia, joka mahdollistaisi hänen valtakautensa jatkumisen.

Maduro järjesti presidentinvaalit vuonna 2018 ja voitti ne, mutta vaalitulosta ei hyväksytty. Tammikuussa 2019 kansalliskokous päätti julistaa puhemiehensä Juan Guaidon presidentiksi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.