Näkökulma: Palmen murha järkytti lintukotoa ja heikensi luottamusta poliisiin – syyllisen löytäminen toisi Ruotsille vihdoin rauhan

Olof Palmen murha lienee Ruotsin historian suurin murhamysteeri. Murhaajaa ei välttämättä saada tilille teoistaan, mutta ruotsalaisia lohduttanee sekin, jos totuus vihdoin selviää, kirjoittaa Lännen Median toimittaja Daniel Wallenius.

Ruotsin pääministeri Olof Palme murhattiin helmikuussa 1986.
Ruotsin pääministeri Olof Palme murhattiin helmikuussa 1986.

Daniel Wallenius

Ruotsin pääministerin Olof Palmen murhatutkintaa johtava syyttäjä Krister Petersson pudotti tiistaina uutispommin. 34 vuotta pimennossa ollut Palmen murha saattaa ratketa tänä keväänä.

Pettersson kertoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle, että uskoo joko nostavansa syytteet tai lopettavansa tutkinnan kesään mennessä. Hän tietää lopputuloksen, muttei kerro sitä julkisuuteen.

Palmen murhan ratkeaminen olisi iso asia Ruotsissa. Tapaus on länsinaapurillemme vähän kuin Kyllikki Saari suomalaisille, mutta silti jotain paljon kipeämpää.

Pääministerin mukana helmikuun viimeisenä päivänä vuonna 1986 kuoli jotain muutakin. Siihen asti Ruotsi oli maa, jossa pääministerikin saattoi kävellä elokuvista kotiin keskellä yötä ilman turvatoimia. Lintukodon rauha järkkyi pysyvästi.

Tämän lisäksi järkkyi ruotsalaisten usko poliisiin, sillä maan suurimman murhan tutkinta hoidettiin hutiloiden. Rikospaikkaa ei eristetty, mikä johti siihen, että tavallinen siviili löysi murhaluodit.

Poliisin toiminta oli kyseenalaista myös ampumisessa haavoittuneen pääministerin vaimon, Lisbeth Palmen kanssa. Tämä sanoi ensimmäisissä kuulemisissaan sairaalassa, että tekijöitä oli kaksi. Kuulustelut tehnyt poliisi säilytti muistiinpanot, mutta kukaan Palmen murhatutkintaa varten muodostetusta tutkintaryhmästä ei kysynyt niiden perään. Häntä kuultiin ensimmäisen kerran viisi vuotta murhan jälkeen.

Lisäksi Lisbeth Palme sai tietää ennen tunnistusta, että murhasta epäiltiin sollentunalaista alkoholistia. Hän tunnisti epäiltyjen rivistä Christer Pettersson -nimisen miehen sen perusteella, että tämä näytti alkoholistilta.

Petersson tuomittiin murhasta käräjäoikeudessa vuonna 1989, mutta vapautettiin hovissa vielä samana vuonna. Hovioikeus katsoi, että poliisi oli vaikuttanut Palmen lausuntoon.

Jopa yli 30 vuotta Palme-tutkinnan parissa työskennellyt poliisi kutsuu Aftonbladetissa Lisbeth Palmen kohtelua kaiken arvostelun alla olevaksi. Hänen mukaansa vaimoa ei koskaan osattu oikein kohdata, vaikka tämä oli murhan avaintodistaja.

Uusia oikeudenkäyntejä ei ole nähty, vaikka luonnollisesti murhasta on vuosien varrella epäilty muitakin. Ensimmäisten joukossa oli tunnettu Palmen vihaaja Victor Gunnarsson, joka liikkui todistajien mukaan tapahtumapaikan lähistöllä ja jonka takissa oli jälkiä aseen laukaisusta.

Lisäksi liikkui teorioita joiden mukaan murhaan olisivat sekaantuneet kurdien separatistipuolue PKK tai Etelä-Afrikan Apartheid-hallinto, jonka vastustaja Palme oli.

Uusia johtolankoja ja teorioita on noussut esiin vielä viime vuosinakin, ja koska syyllistä ei ole löytynyt, moni niistä on yksityisten tutkijoiden käsialaa. Apartheid-yhteys on peräisin kirjailija Stieg Larssonin tutkimuksista.

Vuonna 2018 puolestaan julkaistiin kirja, joka osoitti syylliseksi Skandia-miehen, eli paikalla ensimmäisenä olleen todistajan. Palmejen pojan Mårten Palmen mukaan mies muistutti hyvin paljon henkilöä, joka lähti seuraamaan hänen vanhempiaan elokuvateatterilta.

Myös poliisi itse on joutunut epäiltyjen listalle. Jo tutkinnan alkuvaiheissa mainittiin alueella liikkuneet radiopuhelinmiehet. Viisi vuotta sitten iäkäs poliisi otti yhteyttä tutkijoihin ja kertoi saaneensa tietoja äärioikeistopiireihin kytkeytyneen ex-kollegansa osallisuudesta murhaan.

Ei ollut kulunut viikkoakaan siitä, kun esiin kaivettiin taas uusi teoria: murhaajan todellinen kohde olikin Lisbeth Palme.

Olof Palmen hautajaisissa nuori demaripoliitikko Anna Lindh lupasi viedä Palmen sanomaa eteenpäin.

17 vuotta myöhemmin, vuonna 2003, Palmen tapaus oli yhä pelkkä kasa löysiä langanpätkiä, kun murhaaja puukotti ulkoministerinä toimineen Lindhin.

Se sai Ruotsin näyttämään häpeälliseltä naapureidensa välissä. Norjassa ei ole sattunut yhtään ministerimurhaa. Suomessa on itsenäisyyden aikana murhattu yksi ministeri, sisäasiainministeri Heikki Ritavuori vuonna 1922.

Ritavuoren murhaaja jäi kiinni tapahtumapaikalla, Palmen murhaaja juoksi edelleen vapaana, ja Lindhin murhaaja pääsi livahtamaan, vaikka iski keskellä kirkasta päivää täpötäydessä ostoskeskuksessa.

Ruotsi jahtasi murhaajaa kaksi viikkoa ja joutui siinä sivussa kohtaamaan Palme-traumansa uudelleen. Lindhin murhaaja, Mijailo Mijailovic löydettiin ja hän istuu nyt elinkautista.

Vaikka syyttäjä Petersson saisi totuuden selville, Palmen murhaajaa ei välttämättä tuomita koskaan. Rikoksesta on kulunut niin kauan, että tämä voi olla kuollut.

Tässä vaiheessa ruotsalaisia lohduttanee totuuskin. Sen löytyminen päästäisi jatkuvasti kummittelemaan palaavan Palmen haamun viimein haudan lepoon.

Lue myös: Olof Palmen murhatutkimuksista tuli uutta tietoa – tämä on nyt kerrottu

Daniel Wallenius.
Daniel Wallenius.
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.