Hätäapua tarvitsevien lasten määrä Afganistanissa kasvamassa 1,5 miljoonalla

JAWAD JALALI
Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt viime vuosina. Kabulissa sijaitsevaan sotilasakatemiaan tehtiin isku tammikuussa 2018. Nainen käveli lapsineen iskupaikalla.
Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt viime vuosina. Kabulissa sijaitsevaan sotilasakatemiaan tehtiin isku tammikuussa 2018. Nainen käveli lapsineen iskupaikalla.

Pelastakaa lapset ry:n viime viikolla julkaiseman raportin mukaan hätäapua tarvitsevien lasten määrä Afganistanissa on kasvamassa vuonna 2020 1,5 miljoonalla. Tämä tarkoittaa 40 prosentin kasvua. Pelastakaa lasten tiedotteessa kerrotaan, että Afganistanin väestöstä 9,4 miljoonaa ihmistä tarvitsee tänä vuonna humanitaarista apua. Yli puolet hätäavun tarvitsijoista on alle 15-vuotiaita lapsia. Kaikkiaan hädänalaisten ihmisten määrä on kasvanut edellisvuodesta 3,1 miljoonalla. Afganistanin konflikti on kestänyt 18 vuotta.

Pelastakaa lasten Loppu sodalle lapsia vastaan -raportin mukaan vuonna 2018 Afganistanissa kuoli tai vammautui konfliktin vuoksi 3062 lasta. Selvityksen mukaan konfliktien seuraukset ovat erilaiset tytöille ja pojille. Tytöillä on poikia suurempi riski joutua seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Poikia kuolee ja vammautuu useammin. Lisäksi heitä siepataan tai värvätään todennäköisemmin aseellisiin ryhmiin.

Afganistanin konflikti näkyy pakolaisten määrässä. Pelkästään rekisteröityjä pakolaisia Afganistanista on yhteensä 2,7 miljoonaa.

– Kreikan pakolaisleireillä olevista lapsista suuri osa on kotoisin Afganistanista. Tätä selittävät vuosikausia jatkunut sota, konfliktin kiihtyminen entisestään parin viime vuoden aikana ja sodan erityinen vaarallisuus lapsille, sanoo Pelastakaa lasten vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso tiedotteessa.

Afganistanin turvallisuustilanne on Pelastakaa lasten mukaan heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana ja tapettujen ja vammautettujen lasten määrät ovat olleet ennätyssuuret. YK:n mukaan räjähtävien taisteluvälineiden seurauksena menehtyneistä siviileistä peräti 77 prosenttia oli lapsia viime vuoden tammikuun ja syyskuun välisenä aikana, todetaan tiedotteessa. Päivittäisellä hengenvaaralla ja äärimmäisen väkivallan todistamisella on suuri vaikutus lasten mielenterveyteen. Afganistanin väestöstä joka kymmenennellä ihmisellä on fyysinen vamma.

– Yli 18 vuotta kestäneen konfliktin, kymmenien tuhansien siviiliuhrien sekä lukuisten epäonnistuneiden rauhanpyrkimysten jälkeen Afganistan on pitkälti unohdettu ja jäänyt muiden maailmanlaajuisten hätätilanteiden varjoon, sanoo Pelastakaa lasten Afganistanin maajohtaja Onno van Manen tiedotteessa.

– Afganistanilaisilla lapsilla ei ole pääsyä perusterveydenhuoltoon ja laadukkaaseen koulutukseen, puhumattakaan ammattimaiseen tukeen, jota he tarvitsevat selviytyäkseen kaikista kärsimyksistään. Kansainvälisen oikeuden mukaan heillä on oikeus turvaan, suojeluun ja hyvinvointiin, mutta näitä perusoikeuksia vaarannetaan säännöllisesti. Meidän on varmistettava afganistanilaisille lapsille tulevaisuus ilman väkivaltaa ja pelkoa, van Manen jatkaa.

Pelastakaa lapset on laajentamassa toimintaansa Afganistanin konfliktista kärsivien lasten auttamiseksi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.