Olof Palmen murhatutkimuksista tuli uutta tietoa – tämä on nyt kerrottu

Palme-syyttäjä kertoi Ruotsin television haastattelussa nostavansa syytteet ennen kesää. Eri asiantuntijat suhtautuvat asiaan varauksella.

Ruotsin pääministeri Olof Palme murhattiin helmikuussa 1986.  Nyt tutkimukset ovat edenneet uuteen vaiheeseen ja syytteitä voidaan nostaa kesään mennessä.
Ruotsin pääministeri Olof Palme murhattiin helmikuussa 1986. Nyt tutkimukset ovat edenneet uuteen vaiheeseen ja syytteitä voidaan nostaa kesään mennessä.

Minna Akimo

Ruotsin pääministeri Olof Palme (sd) murhatutkimus sai eilen tiistaina uuden käänteen, kun syyttäjä Krister Pettersson kertoi Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n haastattelussa, että murha on lähellä ratkaisua ja hän aikoo nostaa syytteen viiden kuukauden sisällä.

Petterssonin mukaan tutkijat pystyvät nyt todistamaan, kuka teosta on vastuussa. Syyttäjä ei siis sano sitä, että kuka murhan olisi tehnyt.

Tämä voi viitata myös siihen mahdollisuuteen, että Palmen murhan takana olisi isompi ryhmä.

Krister Pettersson sanoo, että töitä on tehty paljon ja nyt tutkijat pystyvät todistamaan, kuka murhaaja on.

– Käsitykseni mukaan olemme päässeet lähemmäksi ratkaisua. Olen ollut toiveikas koko ajan sen jälkeen, kun otin tutkinnan hoitaakseni 2017. Olen käyttänyt tähän paljon enemmän aikaa kuin uskoinkaan, Petersson sanoi SVT:n haastattelussa.

Vaikka Palmen murhatutkimukset ovat tuottaneet uusia tuloksia, mahdollista on sekin, ettei syytteitä nosteta.

Tämä tarkoittaisi sitä, että murhaajaksi epäilty henkilö olisi jo kuollut. Tässä tapauksessa yli 30 vuotta jatkuneet tutkimukset julistettaisiin päättyneeksi.

Sekin on mahdollista, ettei syytteitä nosteta, koska tutkimuksista huolimatta näyttöjä ei ole riittävästi.

Ruotsin television paljastukset murhatutkimuksen uusista käänteistä eivät ole vakuuttaneet kaikkia asiantuntijoita.

Asiantuntijat pitävät syytteiden nostoa epätodennäköisenä, koska niitä varten pitäisi olla erittäin vahvat todisteet.

– Vaikka syyttäjä nostaisi syytteen, minusta on vaikea uskoa, että se johtaisi langettavaan tuomioon, totesi Ruotsin sosiaalidemokraatteihin yhteydessä oleva asianajaja Claes Borgström SVT:lle.

Ruotsin tunnetuin rikosasiantuntija, kriminologi Leif GW Persson on todennut, ettei usko ollenkaan syytteiden mahdollisuuteen.

Ruotsissa ilmestyvän Expressenin mukaan epäilty saattaa olla Stig Engström.

Hän oli ensimmäisenä murhapaikalla ja omien sanojensa mukaan yritti auttaa ammuttua Palmea.

Miestä on kuultu useasti silminnäkijänä, mutta häntä ei ole koskaan epäilty itse murhaajaksi. Engström on kuollut vuonna 2000.

Tietoa, jonka mukaan syyttäjän tutkimukset koskisivat juuri Engströmiä, ei ole vahvistettu.

Olof Palme ammuttiin 28. helmikuuta 1986 Tukholmassa Sveavägenin ja Tunnelgatanin kulmassa.

Ampumisvälikohtaus tapahtui, kun Palme oli palaamassa elokuvateatterista vaimonsa Lisbeth Palmen kanssa.

Elvytysyrityksistä huolimatta silloinen Ruotsin pääministeri menehtyi. Murhaa ja sen motiivia ei ole kyetty selvittämään, vaikka tapausta on tutkittu vuosikymmenten aikana useampaan otteeseen.

Murhan jälkeen Ruotsin poliisi pidätti teosta epäiltynä Christer Petterssonin. Vuonna 1988 Tukholman käräjäoikeus tuomitsi hänet elinkautiseen vankeuteen.

Heti seuraavana vuonna hovioikeus kuitenkin vapautti Petterssonin puutteellisten todisteiden takia. Christer Petterson kuoli vuonna 2004.

Syyttäjä Krister Petersson kertoi jo kaksi vuotta sitten, ettei hän ollut uskonut Christer Pettersonin syyllisyyteen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.