Tartuntatautien leviämisvaara kasvaa matkailun ja ilmastonmuutoksen myötä – "Eksoottisia ötököitä voi kulkeutua matkailijoiden mukana"

WHO on varoittanut, että muun muassa malaria, dengue-kuume ja hantavirukset voivat levitä aiempaa laajemmille alueille ilmaston lämmetessä. Afrikkalainen sikarutto ja koronavirus ovat virologian professorin mukaan esimerkkejä globaalin liikkuvuuden tuomista vitsauksista.

Suomeen eivät trooppiset ja subtrooppiset taudit herkästi yllä, mutta matkailijat voivat saada ja kuljettaa erilaisia tartuntoja. Kuvassa matkailijoita Rovaniemellä.
Suomeen eivät trooppiset ja subtrooppiset taudit herkästi yllä, mutta matkailijat voivat saada ja kuljettaa erilaisia tartuntoja. Kuvassa matkailijoita Rovaniemellä.

Ossi Rajala

Matkustus lisääntyy ja ilmasto lämpenee. Tämä aiheuttaa entistä suurempia riskejä erilaisten sairauksien leviämiselle. Koronavirus ei jää viimeiseksi globaaliksi vitsaukseksi.

Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut , että muun muassa malaria, dengue-kuume ja hantavirukset voivat levitä ilmastonmuutoksen myötä laajemmille alueille.

Suomeen eivät trooppiset ja subtrooppiset taudit herkästi yllä, mutta matkailijat voivat tartuntoja saada. Esimerkiksi dengue-kuumetta on tavattu paikallisina tartuntoina 2010-luvulla Etelä-Euroopassa, jossa on valmiiksi sitä levittämään kykeneviä hyttysiä.

– Ilmastonmuutos muuttaa myös eri eläinlajien, mukaan lukien mikrobien, esiintymistä maapallon eri alueilla. Jos ilmasto kovin lämpenee, myös viileällä vyöhykkeellä voi alkaa esiintyä tauteja, joita tällä hetkellä tavataan vain lämpimillä seuduilla tai tropiikissa, pohtii lääkintöneuvos Anni-Riitta Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Ihmisten lisäksi myös eläimet voivat tuoda mikrobeja mukanaan.

– Muuttolinnut voivat kuljettaa mukanaan esimerkiksi Länsi-Niilin virusta sekä puutiaisia. Riskit puutiaisvälitteisten tautien yleistymiseen kasvavat. Myös mikrobit siirtyvät helpommin ihmisten ja eläinten lisääntyneen globaalin liikkuvuuden myötä. Tästä ovat esimerkkeinä afrikkalainen sikarutto ja koronavirus, toteaa Helsingin yliopiston virologian osaston professori Olli Vapalahti.

Ihmisiin tarttuvien tautien ohella myös erilaiset kasvi- ja eläintaudit voivat levitä lämpimämmässä ilmastossa laajemmalle.

– Maa- ja metsätalouteen vaikutukset voivat olla laajempia kuin ihmisiin tarttuvilla sairauksilla. Lämpimämmät luonnonvedet voivat edistää tiettyjen bakteerikantojen kasvua. Elintarvikeketjujen on oltava kunnossa, Vapalahti miettii.

Ilmaston lämpeneminen voi sen sijaan vähentää myyräkuumetta Suomessa. Myyräkuume on Suomen ainoa hantavirusten aiheuttama sairaus. Suomessa todetaan vuosittain 1 000–2 500 myyräkuumetapausta. Epidemiavuosia on noin 3–4 vuoden välein, kun metsämyyriä on runsaasti.

– Myyräkannan vaihtelut todennäköisesti hiipuvat, jos lumettomat talvet yleistyvät. Näin myyrähuippuja olisi vähemmän, mikä saattaa vähentää myyräkuumetta, Vapalahti sanoo.

Yhdysvaltalaisen CDC:n elektronimikroskooppikuva koronaviruksesta. Koronavirus tuskin jää viimeiseksi globaaliksi vitsaukseksi.
Yhdysvaltalaisen CDC:n elektronimikroskooppikuva koronaviruksesta. Koronavirus tuskin jää viimeiseksi globaaliksi vitsaukseksi.

Vakavia riskejä liittyy erityisesti antibiooteille vastustuskykyisiin mikrobeihin ja influenssaan.

– Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset mikrobit ja influenssa ovat erittäin merkittäviä tartuntatautiriskejä. WHO on listannut ne maailman kymmenen merkittävimmän terveysriskin joukkoon, Virolainen-Julkunen kertoo.

Vastustuskykyiset pöpöt voivat kulkeutua Suomeen erityisesti matkailijoiden mukana. Vastustuskyvyn taustalla on se, että niin ihmisiä kuin eläintuotannon eläimiä lääkitään maailmanlaajuisesti antibiooteilla. Vastustuskykyä syntyy aina kun antibiootteja käytetään.

THL:n mukaan Euroopassa kuolee vuodessa noin 33 000 ihmistä infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa.

– Eksoottisia ötököitä voi kulkeutua eläinten tai matkailijoiden mukana Suomeen. Jotkut niistä ja niiden levittämät mikrobit voivat pärjätä Suomen muuttuneissa olosuhteissa, Vapalahti toteaa.

Suomi ei ole tartuntataudeille niin haavoittuvainen kuin esimerkiksi monet kehitysmaat.

– Elintaso ja terveyspalvelut ovat täällä hyviä ja maa on lisäksi harvaan asuttu, Vapalahti sanoo.

Suomessa on tehty varautumissuunnitelmia erityisesti antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien sekä influenssojen ja muiden epidemioiden varalle.

Lue myös:

Yksi kestää ydinsodan, toinen näkee, kolmas on formulaa nopeampi – lue 10 kysymystä ja vastausta bakteereista

Kiinan koronavirusepidemia näkyy Suomessa matkailussa, ilmailussa ja teollisuudessa – yrityksillä ongelmia alihankintaverkostoissa ja logistiikassa

Tausta

Ilmastonmuutos voi tappaa monia

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa eri tavoin maailmalla ihmisten terveyteen.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa noin 250 000 kuolemaa vuosina 2030–2050 muun muassa nälän, malarian, ripulitautien ja lämpörasituksen leviämisen seurauksena.

Haavoittuvaisimpia ovat kehitysmaat, joiden terveydenhuolto on heikkoa.

Korkeat lämpötilat, ilmansaasteet, voimakkaammat kuivuudet, tulvat ja rankkasateet aiheuttavat ongelmia ihmisille joko suoraan tai esimerkiksi maatalouden tuotanto-ongelmien kautta.

Riskejä löytyy myös yllättävistä paikoista, sillä ikiroudan sulaminen Siperiassa voi aiheuttaa niin talojen kuin muiden rakennelmien hajoamista sekä esimerkiksi pernaruton leviämistä.

Ikiroudasta vapautuu lämpimämmän ilmaston seurauksena pernaruton itiöitä sekä muitakin bakteereita, jotka voivat olla haitallisia ihmisille ja eläimille.

Hapeton ikirouta tarjoaa patogeeneille hyvät olosuhteet selvitä hengissä tuhansien vuosien ajan.

Lähteet: WHO, The Telegraph.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Ukki
Vanhuus ja status
Työterveyden asiakkaat ja muutamat ryhmät lienevät hyvissä asemissa, verrattuna esim. haavoittuvaiset pienituloiset, vanhukset ja työttömät, jos virus leviää. Muistutusluonteisesti olisi tuoda nämäkin ryhmät maamme poliittisen- ja virkamiesjohdon, sekä eliitin tietoon. Voisiko sanoa, että johdolla lienee muut maat etusijalla, kuin oman maan alempien sos.ryhmien tukala asema arjessa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Seppo Koskelainen
Vast: Vanhuus ja status
Ukki, turhaa on huolesi yhdestä viruksesta. Maapallo ja lähiympäristösi on täynnä noita pieniä "piruja". On vaan pärjättävä niiden kanssa tai antauduttava.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »