"Vaaleja ei voiteta ilman kansanliikettä" – kisa demokraattien presidenttiehdokkuudesta jatkuu tiistaina

Yhdysvaltain esivaalikiertueen kaoottisen alun jälkeen 11 demokraattia kilpailee presidenttiehdokkuudesta.

Senaattori Bernie Sanders tavoittelee paikkaa demokraattien presidenttiehdokkaana, mutta paikan aukeaminen näyttää epävarmalta.
Senaattori Bernie Sanders tavoittelee paikkaa demokraattien presidenttiehdokkaana, mutta paikan aukeaminen näyttää epävarmalta.

Ida Kannisto

Demokraattiehdokkaat ovat pyrkineet pyyhkimään Iowan pölyt kengistään ja vakuuttamaan äänestäjäkuntansa New Hampshiren osavaltiossa, jossa käydään esivaalit tiistaina.

Myöhemmin helmikuussa vuorossa ovat Nevadan ja Etelä-Carolinan esivaalit. Gallupit ennustavat New Hampshiren vaaleista menestystä Iowan kärkiparille, senaattori Bernie Sandersille ja Indianan South Bendin kaupungin entiselle pormestarille Pete Buttigiegille.

Etukäteen presidenttiehdokkuutta on gallupien pohjalta vahvimmin veikattu entiselle varapresidentille Joe Bidenille. Iowassa Biden jäi neljänneksi ja kauas kärkikamppailusta.

Tulos oli katastrofaalinen, mutta sen ei olisi pitänyt olla yllätys, sanoo Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta.

Heiskasen mukaan Bidenista tuli ennakkosuosikki vain siksi, että hänellä on entisenä varapresidenttinä tunnettavuutta. Sen sijaan ruohonjuuritasolla mikään ei ole puhunut sen puolesta, että Bidenilla olisi kansanliike takanaan.

– Vaaleja ei voiteta ilman kansanliikettä. Vaalit käydään osavaltiotasolla, ja on aivan täysin samantekevää, mitä liittovaltion tasolla tehdyt gallupit ja niiden keskiarvot kertovat, Heiskanen sanoo.

Vahvinta ehdokasta voidaan vain arvailla. Lopputulokseen vaikuttaa muun muassa se, millaisia liittoja kevään aikana syntyy eli mitä pudonneiden ehdokkaiden äänestäjät tekevät.

Iso kysymys on, kuinka pitkälle ehdokkaiden rahat riittävät.

– Siinä vaiheessa ehdokkaat joutuvat tekemään päätöksiä, lyödäkö hynttyyt yhteen jonkun toisen kanssa vai mitä tehdään, Heiskanen sanoo.

Paljon odotuksia on ladattu maaliskuun 3. päivän supertiistaihin. Silloin esivaalit käydään yhteensä 16 osavaltiossa, mikä tarkoittaa, että supertiistaina jaetaan noin kolmannes delegaateista. Mukana ovat muun muassa isot osavaltiot Texas ja Kalifornia.

Maaliskuussa esivaaleja käydään myös vaa'ankieliosavaltioissa, kuten Ohiossa ja Floridassa.

– Maaliskuussa ollaan jo aika paljon viisaampia. Siihen mennessä putoaa ehdokkaitakin pois, Heiskanen sanoo.

Jos Iowan kaltainen tappio jatkuu kahdessa seuraavassa esivaalissa, New Hampshiressä ja Nevadassa, Joe Bidenin on Heiskasen mukaan vaikea enää kammeta itseään mukaan kamppailuun. Bidenin viimeinen toivonkipinä on Etelä-Carolina.

Senaattori Elizabeth Warren taas tarvitsee jossain vaiheessa voiton voidakseen jatkaa kilpaa.

Ensimmäisen eli Iowan esivaalin todellisena yllättäjänä voi pitää 38-vuotiasta Pete Buttigiegiä.

– Hän on nuori, dynaaminen, terävä, keskimatkan kulkija. Demokraattinen puolue on perinteisesti näitä moderaatteja halunnut ehdokkaaksi, Heiskanen sanoo.

– Tietysti hänellä on myös rasitteita. Hän on miehen kanssa parisuhteessa, ja esimerkiksi kristillinen oikeisto ei missään tapauksessa mene varsinaisessa vaalissa tällaisen ehdokkaan taakse.

Buttigiegin kohdalla kannatusta voi horjuttaa myös se, että hänellä ei ole kovin pitkää poliittista kokemusta.

Demokraattiseksi sosialistiksi itseään kutsuvan Bernie Sandersin ongelmaksi voi koitua liika radikalismi.

Sanders on ajanut muun muassa julkisin varoin maksettavaa terveydenhuoltojärjestelmää, 15 dollarin minimipalkkaa, ja kohdistanut kritiikkiä hyvätuloisiin.

– Termi sosialisti on ollut punainen vaate Yhdysvaltain poliittisessa diskurssissa. Hänen agendansa koetaan liian radikaaliksi, Heiskanen sanoo.

Edellisten vaalien alla verkkosivusto Wikileaks paljasti demokraattipuolueen tuskailleen ehdokaskilvan aikana, mitä tehdä Sandersin suurelle suosiolle, joka uhkasi Hillary Clintonin ehdokkuutta. Puolue pyrki tuolloin laittamaan kapuloita Sandersin rattaisiin varmistaakseen, että Clinton tulee valituksi.

Heiskasen mukaan puolueessa vallitsee jälleen paniikki Sandersin kannatuksesta, eikä demokraattinen puoluekoneisto halua häntä ehdokkaakseen tälläkään kerralla.

Demokraatit voivat tarvittaessa turvautua esimerkiksi superdelegaatteihin. Tavallisten delegaattien on puoluekokouksessa äänestettävä esivaalitulosten mukaisesti, mutta superdelegaatit voivat valita ehdokkaansa vapaasti.

Superdelegaatit ovat esimerkiksi entisiä kuvernöörejä, senaattoreja tai muita pitkäaikaisia puolueen jäseniä.

– Puolue pitää käsissään valtaa sen suhteen, kuka valitaan ehdokkaaksi. Se tarkoittaa myös sitä, että prosessi ei ole täysin demokraattinen. Yleensä äänet ratkaistaan vain kansalaisten äänillä, tässä systeemissä asia ei näin mene, Heiskanen sanoo.

Tausta

Ehdokkaan valinta

Yhdysvalloissa puolueen presidenttiehdokas valitaan esivaaleissa.

Jokaisessa osavaltiossa on jaossa tietty määrä delegaatteja, jotka jakautuvat ehdokkaille esivaalimenestyksen mukaan.

Demokraattipuolue kokoontuu kiertueen jälkeen heinäkuussa puoluekokoukseen, joka valitsee ehdokkaan.

Puoluekokouksessa delegaattien on äänestettävä esivaalien tulosten mukaan sitä ehdokasta, joka on saanut kyseisen delegaatin tuen.

Superdelegaatit ovat puolueen vip-henkilöitä, esimerkiksi entisiä kuvernöörejä, senaattoreita tai muita pitkäaikaisia jäseniä. He saavat äänestää vapaasti välittämättä esivaalien tuloksista.

Voittajan on saatava tuekseen yli puolet delegaateista. Vuoden 2020 vaaleihin sääntöjä muutettiin, ja superdelegaatit pääsevät mukaan vasta toiselle kierrokselle.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
t.a.
!
Olis hyvä jos Sanders voittaisi demareiden ehdokkuuden niin Trumpin valinta olisi 100% varma! USAan ei koskaan tule sosialistipresidenttiä!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »