Harryn ja Meghanin irtiotto ei järkytä kuninkaallisen perheen asemaa Britanniassa

Monarkia pysyy kansan suosiossa skandaaleista huolimatta, sillä traditio on muurautunut osaksi kansallista identiteettiä.

STR
Kuninkaallisen perheen suosio on ja pysyy, vaikka skandaalit toistuvasti ravistelevat sen perheenjäseniä.
Kuninkaallisen perheen suosio on ja pysyy, vaikka skandaalit toistuvasti ravistelevat sen perheenjäseniä.

Katja Ihatsu

Britanniassa monarkian suosio ei järky uusimmasta kriisistä, Sussexin herttuaparin Harryn ja tämän puolison Meghanin itsenäistymisaikeista. Skandaalit ovat seuranneet kuningasperhettä vuosikymmenten ajan, muistuttaa poliittisen historian professori Vesa Vares Turun yliopistosta.

Kuningashuone nauttii Britanniassa vankkumatonta kannatusta. Kysyttäessä pitäisikö monarkia korvata vaaleilla valitulla hallitsijalla, 70 prosenttia britannialaisista kannattaa monarkiaa, selviää maassa viime syksynä tehdystä kyselystä. Monarkian kannatus on neljässä vuodessa laskenut yhden prosenttiyksikön.

Alle 25-vuotiaista yli puolet, 53 prosenttia, on monarkian kannalla.

Vareksen mukaan suosio juontuu ennen kaikkea traditiosta. Britanniassa kruunun rooli on ollut edustuksellinen pidempään kuin muualla.

– Parlamentti pystyi Britanniassa kehittymään rauhassa vallan keskukseksi, sillä 1600-luvulla sisällissodan ja kymmenen vuoden tasavaltalaisuuden jälkeen takaisinkutsuttu kuningas ei saanut enää itsevaltaista roolia, Vares sanoo.

Koska valta oli jo parlamentilla, hallitsijan ja parlamentin välille ei syntynyt vastakkainasettelua. Muualla kuningashuoneet olivat yhteiskunnallisen kehityksen esteenä.

– Britannian näkökulmasta Ranskaa pidettiin vallankumousten vuoksi kypsymättömänä ja sen oman kuningashuoneen asemaa järkiratkaisuna, Vares vertaa.

Kuninkaallisen perheen kannatus perustuu perinteiden lisäksi sen jäsenille, joiden elämänkäänteistä raportoidaan mediassa myös Britannian ulkopuolella. Prinssi Andrew siirrettiin marraskuussa sivuun velvollisuuksistaan, koska hovia haluttiin suojella hänen maineensa tahriuduttua edesmenneeseen seksirikoksista syytettyyn liikemies Jeffrey Epsteiniin liittyvässä skandaalissa.

Vareksen mukaan kuninkaalliset ottivat 1800-luvulta lähtien itse roolin, jossa haettiin hyväksyntää yleisöltä.

– Sanotaan, että monarkia tarvitsee menestyäkseen tietyn määrän salaperäistä etäisyyttä ja tietyn määrän lähestyttävyyttä. Tämän tasapainon löytyminen on onnistunut Britanniassa paremmin kuin jossain muualla, hän sanoo.

Perinteen loi 1800-luvulla elänyt kuningatar Viktoria, joka hallitsi 63 vuotta. Äitiys toi yhdeksän lasta synnyttäneen Viktorian lähemmäs kansaa.

Kuningasperheen rakastetuin jäsen on 93-vuotias kuningatar Elisabet, joka on ensi kuussa hallinnut maata 67 vuotta, kauemmin kuin kukaan toinen. Häntä kannattaa 80 prosenttia kansalaisista. Lähes puolet suhtautuu häneen erittäin myönteisesti, erittäin kielteisesti viisi prosenttia.

Monarkian suosio ei lepää vain kuningattaren varassa, vaikka vallanperijä, prinssi Charles nauttii niukempaa 47 prosentin suosiota.

– Charlesia ei vieroksuta, koska tiedetään että hänen hallitsijuutensa on korkean iän (71 vuotta) takia vain välivaihe. Cambridgen herttua, prinssi William ja herttuatar Kate ovat hyvin suosittuja.

Pohjoismaihin verrattuna Britanniassa on vähän julkisesti tasavaltaa kannattavia henkilöitä. Britannialaiset suhtautuvat mukisematta myös kuningashuoneen julkiseen rahoitukseen, joka kasvoi viime vuonna 41 prosenttia edellisvuodesta 67 miljoonaan puntaan (n. 78 miljoonaa euroa).

– Keskustelua käydään sitä kautta, että kenen rahoittaminen on järkevää, ketkä kuuluvat ydinperheeseen, Vares sanoo.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.