Maailma

Kolumni: Keskustelu Euroopan unionin laajuisesta minipalkasta käynnistyi – Suomi suhtautuu ehdotukseen varauksella

EPA/PATRICK SEEGER
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on esittänyt koko EU:n laajuista minipalkkaa. Keskustelu minipalkasta käynnistyi tiistaina europarlamentissa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on esittänyt koko EU:n laajuista minipalkkaa. Keskustelu minipalkasta käynnistyi tiistaina europarlamentissa.

EU-komissio käynnisti tiistaina europarlamentissa keskustelua uudesta unionin minimipalkasta. Tarkoitus on, että myös köyhimmissä EU-maissa kaikille työssäkäyville ihmisille maksettaisiin edes jollakin tavalla elämään riittävää palkkaa.

Suurin osa EU-maista on määritellyt virallisen minimipalkan. Maiden välillä on kuitenkin hurjaa vaihtelua siinä, mitä pidetään toimeentuloon riittävänä minimiansiona. Eurostatin mukaan viime kesänä bulgarialaiselle säädetty vähimmäispalkka oli 286 euroa, kun taas Luxemburgissa lakisääteinen minimitienesti oli 2 071 euroa kuussa.

Samalla kun minimipalkka vaihtelee, myös sillä toimeentulevien osuus on erilainen eri maissa. Vajaat 20 prosenttia Slovenian työtätekevistä ansaitsee noin minimipalkan verran, mutta Belgiassa maan minimipalkan rajoille jää vain yhden prosentin verran työtätekevistä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jos EU:hun tulee unionin laajuinen minimipalkkajärjestelmä, se ei vaikuttane suoraan suomalaisen tilipussiin. Yhtä yleispätevää vähimmäispalkkaa EU:ssa ei tule olemaan. Lopputuloksena voi sen sijaan olla lähinnä yhtenäinen tapa määritellä eri maissa minimipalkan suuruus, esimerkiksi siten, että minimipalkka on vähintään 60 prosenttia maan keskipalkasta.

EU-maat, joissa minimipalkkaa ei ole – kuten Suomi, Ruotsi ja Tanska – ovat suhtautuneet ehdotukseen vähintään varauksellisesti. Näissä maissa vähimmäispalkat määräytyvät muilla tavoin. Esimerkiksi Suomessa työehtosopimusten yleissitovuus ajaa samaa asiaa kuin minimipalkka: se laittaa rajoja sille, kuinka vähän kullekin palkkatyöläiselle saa maksaa.

Pohjois-Eurooppa haraa EU-vähimmäispalkkaa vastaan lähinnä siitä syystä, että sen pelätään uhkaavan – syystä tai syyttä – perinteistä tapaa neuvotella palkoista.

EU-minimipalkka voi silti vaikuttaa Suomeen, mutta toisella tavalla kuin palkkapussin kautta.

Minimipalkalla halutaan estää työntekijän hyväksikäyttöä maissa, joissa esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeestä ei ole pitämään työtätekevän puolia. Toinen tavoite on vähentää tarvetta muuttaa köyhyyttä pakoon kotimaasta.

Esimerkiksi noin 2,5 miljoonaa puolalaista työskentelee nyt toisessa EU-maassa. Paremmat palkat ja suvaitsevaisempi ilmapiiri ovat vetäneet erityisesti nuoria muuttamaan. Samaan aikaan Puolan työttömyys on vain noin kolme prosenttia eli maassa on käytännössä työvoimapula, jota siirtolaisvastainen Puola on yrittänyt paikata houkuttelemalla siirtolaisia erityisesti Ukrainasta.

Jos palkat paranevat Itä-Euroopassa, voi Suomen olla yhä hankalampaa houkutella idästä työntekijöitä esimerkiksi omia vanhuksiaan hoitamaan.

Visa Noronen
Visa Noronen
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.