Tutkija uudesta Trump-paljastuksesta: Ei riitä "savuavaksi aseeksi", mutta voi viedä vaalivoiton

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia vastaan nostettiin viime viikolla virkarikossyytteet edustajainhuoneessa. Hän maan kolmas syytteeseen joutunut presidentti.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia vastaan nostettiin viime viikolla virkarikossyytteet edustajainhuoneessa. Hän maan kolmas syytteeseen joutunut presidentti.

Reuters

Petteri Lindholm

Valkoinen talo määräsi Yhdysvaltain sotilasavun Ukrainalle keskeytettäväksi heti presidentti Donald Trumpin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin käymän puhelun jälkeen, selviää viikonloppuna julkaistuista Valkoisen talon sähköposteista.

Puhelu toi Trumpille viime viikolla virkarikossyytteen, koska hänen epäillään pantanneen Ukrainalle tarkoitettua sotilasapua, jotta hän saisi painostettua Zelenskyiä tutkimaan demokraattien presidenttikandidaattia Joe Bideniä ja tämän poikaa.

Virkasyytteen tuonut puhelu näyttää julki tulleiden sähköpostien valossa olevan entistä selvemmässä yhteydessä Ukrainan sotilasavun jäädyttämiseen.

Trumpin hallinto antoi käskyn sotilasavun jäädyttämisestä puolustusministeriölle vain puolitoista tuntia presidenttien puhelun jälkeen. Ohjeistuksen antanut virkamies kehotti myös pitämään pyynnön salassa "sen arkaluontoisuuden vuoksi".

Valkoisen talon vastauksen mukaan sotilasavun keskeyttämisestä päätettiin jo aiemmin valtiojohdon yhteisessä kokouksessa, eikä puhelun jälkeen lähetetty sähköposti ollut syynä sotilasavun jäädyttämiseen.

Sähköpostit sai haltuunsa hallinnon väärinkäytöksiä selvittävä Center for Public Integrity -järjestö, jonka vaatimuksesta yhdysvaltalainen tuomioistuin määräsi sähköpostit julkisiksi.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola pitää uusia tietoja vakavina Trumpin kannalta.

Aaltolan mukaan on silti yhä erittäin epätodennäköisenä, että Trump todettaisiin senaatissa käytävässä oikeudenkäynnissä syylliseksi ja pantaisiin viralta.

– On vaikea löytää niin savuavaa asetta, mikä johtaisi Trumpin viraltapanoon. Siihen tarvittaisiin tässä vaiheessa luultavasti ydinpommi, Aaltola sanoo.

Senaatissa on republikaanien enemmistö, ja presidentin tuomitseminen edellyttäisi kahta kolmasosaa paikalla olevien senaattorien äänistä. Kyse ei ole varsinaisesta oikeusistuimesta, vaan kyse on poliittisesta käsittelystä, jossa äänet annetaan odotettavasti puoluerajojen mukaan.

Kynnys presidentin erottamiselle on etenkin republikaanien enemmistön takia todella korkea, Aaltola toteaa.

Äänestyksestä voi silti tulla uusien tietojen myötä entistä tiukempi, koska osa republikaanisenaattoreista saattaa jäädä Aaltolan mukaan pois senaatin käsittelystä.

– Etenkin rannikoiden Trump-vastaisten osavaltioiden republikaanisenaattoreille saattaisi olla liian kiusallista mennä senaatin istuntoon.

Uusi tieto sotilastuen jäädytyskäskystä vie Trumpilta ensi vuoden presidentinvaaleissa luultavasti jonkin verran ääniä, Aaltola sanoo.

– Yhdysvaltain presidentinvaalit on ratkaistu viime vuosikymmeninä pienillä marginaaleilla, joten uudet tiedot voivat olla merkittävässä roolissa vaalituloksen ratkeamisessa, Aalto toteaa.

Trumpin uudelleenvalitsemisen mahdollisuus on Aaltolan arvion mukaan yhä yli 50 prosenttia, koska Yhdysvaltojen talous on hyvässä vauhdissa.

Aaltola epäilee, että Valkoisen talon antama jäädytyskäsky ei aiheuta erityisen voimakkaita reaktioita äänestäjien keskuudessa, koska Trump on jatkuvasti otsikoissa pienten ja isojen kohujen takia.

– Kansalaisia kyllästyttää, kun uutisissa on jatkuvasti Trumpin uusia sotkuja. Monet eivät enää jaksa seurata uusia käänteitä, vaan lukitsevat kantansa presidentistä.

Tapaus vertautuu Aaltolan mielestä Watergate-skandaaliin, joka johti presidentti Richard Nixonin eroon vuonna 1974. Molemmissa on pyritty saamaan vahingollisia tietoja poliittisesta vastustajasta.

Tapaus luo Aaltolan arvion mukaan senaatille painetta siitä, että Trumpin virkarikoskäsittelyssä kuullaan laajasti eri todistajia.

Vielä ei ole tiedossa, järjestääkö republikaanienemmistöinen senaatti oikeuskäsittelyn pikamallina vai pidempänä käsittelynä.

Demokraattien leirissä sähköposteihin on reagoitu juuri vaatimuksilla todistajanlausunnoista.

Senaatin demokraatteja johtava Chuck Schumer toisti sähköpostien julkaisun jälkeen vaatimuksensa, että Valkoisen talon budjettitoimistosta sähköpostit sotilasavusta lähettänyt Michael Duffey on saatava senaatin kuultavaksi.

– Korkea virkamies ohjeistaa sotilasavun keskeyttämisestä 90 minuuttia sen jälkeen, kun Trump soitti Zelenskyille ja kehottaa pitämään asian salassa. Mitä muuta tietoa enää tarvitsemme todistajan pyytämiselle, Schumer sanoi The Washington Postin mukaan.

Demokraattien senaattori Amy Klobuchar vaati samalla tavalla Duffeyn ja muiden keskeisten virkamiesten kuulemista senaatissa, jossa Trumpin virkarikossyytteitä on määrä käsitellä tammikuussa.

– Jos kerran presidentti on viaton ja sanoo, ettei hänelle tulisi antaa syytettä, miksi hän on peloissaan näiden ihmisten [mahdollisten todistajien] ulostuloista, Klobuchar sanoi ABC-kanavalla.

Valkoisen talon budjettitoimiston tiedottaja kommentoi sähköposteja sanomalla, ettei puhelun jälkeen lähetetty sähköposti ollut syynä sotilasavun jäädyttämiseen.

– On vastuutonta yhdistää sotilasavun jäädyttäminen puhelinkeskusteluun, tiedottaja Rachel Semmel sanoi televisioyhtiö CNN:n mukaan.

Trumpin ja Zelenskyin käymä keskustelu on huomion keskipisteenä, koska Trumpin epäillään painostaneen Zelenskyitä tuolloin aloittamaan tutkinnan Trumpin poliittisesta vastustajasta Joe Bidenista ja tämän pojasta Hunter Bidenista.

Biden on ehdolla demokraattien presidenttiehdokkaaksi.

Edustajainhuone päätti viime torstaina äänestyksessään nostaa virkarikossyytteet Trumpia vastaan. Ennen Trumpia vain kahta presidenttiä vastaan on aiemmin nostettu virkasyyte Yhdysvaltain historian aikana.

Syytekohtia on kaksi.

Ensimmäisen mukaan Trump väärinkäytti valtaansa yrittäessään painostaa Ukrainan presidenttiä puhelun aikana.

Toisen syytekohdan mukaan Trump vaikeutti kongressin tutkintaa. Hän on jättänyt asiakirjoja luovuttamatta ja kieltänyt Valkoisen talon edustajia todistamasta tutkinnassa.

Uutista päivitetty 23.12. kello 15.56.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.