Maailma

Ruotsissa pitäisi sulkea viikon päästä ydinreaktori – Fortumillekin on väläytetty mahdollisuutta ottaa ohjat

Ringhals on Ruotsin suurin toimiva ydinvoimala. Neljästä reaktorista on tarkoitus sulkea vuodenvaihteessa yksi ja vuoden kuluttua toinen.
Ringhals on Ruotsin suurin toimiva ydinvoimala. Neljästä reaktorista on tarkoitus sulkea vuodenvaihteessa yksi ja vuoden kuluttua toinen.

Sulkea vai eikö sulkea ydinreaktori – kas siinä kysymys, josta väännetään Ruotsissa kättä vielä viikkoa ennen määräpäivää.

Valtio-omisteinen energiayhtiö Vattenfall aikoo sulkea Ruotsin länsirannikolla sijaitsevan Ringhalsin ydinvoimalan kakkosreaktorin uudenvuoden aatonaattona.

Kolme oppositiopuoluetta ja yksi hallituksen tukipuolue kuitenkin vaativat, että valtionyhtiö pitää määrätä jatkamaan sähköntuotantoa.

Ainakin politiikan ulkopuolella keskusteluun on vedetty myös suomalainen valtionyhtiö Fortum.

Saksalainen Uniper vastustaa reaktorien sulkemista. Yhtiö omistaa omistaa vajaan kolmanneksen Ringhalsin ydinvoimayhtiöstä, ja Fortumista on puolestaan tulossa ensi vuonna Uniperin enemmistöosakas.

Ruotsissa Fortumin roolin on nostanut esille muun muassa ydinenergiakonsultti ja voimakkaasti ydinvoiman ilmastohyötyjä puolustava tietokirjailija Staffan Qvist.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hän huomauttaa, että Fortum on yleisellä tasolla vastustanut käytössä olevien ydinvoimaloiden ennenaikaista sulkemista.

– Ellei Vattenfallilla ole kiinnostusta jatkaa reaktorien toimintaa, sen pitäisi jarruttaa sulkemista ja antaa Fortumin tai muiden mahdollisten kumppanien selvittää jatkomahdollisuudet, Qvist sanoo Lännen Medialle.

Qvist huomauttaa, että olosuhteet ovat nyt aivan erilaiset kuin vuonna 2015, kun sulkemispäätös tehtiin. Sähkön hinta on noussut ja Ruotsi on luopunut ydinvoimaverosta.

– Kumpikin reaktori tuotti viime vuonna noin 150 miljoonaa euroa, ja ne ovat hyvin kannattavia pitkälle tulevaisuuteen, Qvist sanoo.

– Sen sijaan, että Fortum joutuisi maksamaan kallista ennenaikaista käytöstäpoistoa, sille tulisi antaa oleelliset tiedot ja mahdollisuus harkita rauhassa jatkamista omalla johdollaan.

Fortum viestitti sunnuntaina, ettei sillä ole Rinhgals-asiaan kommentoitavaa.

Ringhalsin kakkosyksikön sulkemista on valmisteltu lokakuusta saakka muun muassa laskemalla reaktorin tehoa. Yksikön toinen sähköturbiini on jo pysäytetty, ja jälkimmäinenkin pysäytetään aamulla 30. joulukuuta.

Ykkösyksikkö on tarkoitus sulkea vuoden kuluttua.

Vattenfallia on syytetty siitä, että päätöksiin vaikuttaa halu nostaa sähkön hintaa. Yhtiön mukaan kyse on kuitenkin taloudellisesta kannattamattomuudesta: se korostaa, että yksiköt piti alun perinkin sulkea 2020-luvun puolivälissä.

Osa rakenteista on lisäksi sellaisessa kunnossa, että niiden korjaaminen turvallisiksi ei ole Vattenfallin mukaan mahdollista.

– On teknisiä rajoituksia, joita ei voida ratkaista rahalla, totesi Ringalsin ja Forsmarkin ydinvoimaloista vastaava johtaja Björn Linde vastikään Göteborgs-Posten -lehdelle.

Viikonloppuna tilanteesta tuli julkisuuteen toisenlaista tietoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Dagens Industri (DI) -lehden näkemien, Vattenfallin omien asiakirjojen mukaan tekniset mahdollisuudet jatkoon olisivat olemassa ainakin ykkösyksiköllä.

Lehden mukaan se ei myöskään olisi niin kallista kuin on annettu ymmärtää. Isoja investointeja ei tarvittaisi ennen vuotta 2026.

Qvist esitti samansuuntaisia havaintoja jo marraskuussa. Hän huomautti muun muassa, että yksiköihin on jo aiemmin tehty isoja ja kalliita uudistuksia esimerkiksi hätäjäähdytykseen.

Voimaloiden jatkoa koskevan omistajaohjausvaateen takana on ruotsidemokraatit. Tällä viikolla sitä ilmoittautuivat tukemaan muista oppositiopuolueista maltillinen kokoomus ja kristillisdemokraatit. Lisäksi mukana on hallituksen tukipuolue liberaalidemokraatit.

Hallituksen mukaan lopettamispäätös on kuitenkin jätettävä yhtiöille itselleen.

– Minulla ei ole mitään syytä asettaa kyseenalaiseksi niiden päätöksiin vaikuttavia tekijöitä, toteaa sosialidemokraattien energia- ja digitalisaatioministeri Anders Ygeman DI:lle.

Aivan vähäisestä poliittisesta väännöstä ei ole kyse. Jatkoa vaativat puolueet eivät saisi suoraa enemmistöä valtiopäivillä tai oleellisissa valiokunnissa, mutta kyse olisi vain yksittäisistä äänistä.

Niinpä nelikko toivoo, että muista puolueista lipeäisi vielä muutamia edustajia vaatimuksen taakse.


Tästä on kyse

Ringhalsin ydinvoimala

Ringhalsin ydinvoimala sijaitsee Varbergin kunnassa Ruotsin länsirannikolla.

Voimalassa on neljä yksikköä, jotka on otettu käyttöön vuosina 1975-1983.

Vuosina 2014-2016 kakkosyksikkö seisoi laajojen korjausten vuoksi. Niissä kunnostettiin muun muassa reaktorin pohjalevyä.

Vuonna 2015 voimalan pääomistaja Vattenfall teki päätöksen 1- ja 2-reaktorien ennenaikaisesta sulkemisesta ja lopetti investoinnit niihin vuonna 2017.

Taustalla vaikutti muun muassa Ruotsin hallituksen energialinjaukset ja niihin liittyvä ydinvoimavero. Vero kumottiin vuonna 2017.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan sähköntuotanto piti lopettaa kakkosyksiköllä jo vuosi sitten, mutta yhtiö päätti jatkaa tuotantoa hyödyntääkseen reaktoreissa olevan polttoaineen.

Kolmos- ja nelosyksiköitä on tarkoitus käyttää 60-vuotiaiksi eli 2040-luvulle saakka.

Ringhalsin on Ruotsin suurin toimiva ydinvoimalaitos. Muut ovat itärannikolla sijaitsevat Forsmark ja Oskarshamn. Reaktoreja on yhteensä kahdeksan.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
yxxy
Fortum - mitkä pakottavat tarpeet vievät kansainvälisille kentille?
Fortumin kuviot oudoksuttavat kuin myöskin osakkaitten ahneus. Nyt yhtiö metsästää isoja rahoja apajilla vailla ns. luonto- ja isämaallisuusarvoja. Ja Suomen Valtioneuvoston kanslia eli valtiomme on pääosakas. Edes media ei juurikaan kommentoi tahi raportoi missä tilassa ja mihin suuntaan Fortumia nyt kehitetään eli viedään. Toivottavasti ei jo ole menty liian pitkälle rajojen taa... ja onko yhtiön johto kykenevä megasuuriin osakeomistuksiin vieraalla maaperällä kansainvälisten lainsäädösten mukaisesti toimiakseen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
kannattaa tutkia
Sopimusehdoista asiassa vain on kysymys, ruotsalaisvoimalat ovat hyvin rakennettuja ja hyvin huollettuja ja tuottavaa käyttöikää on vielä paljon jäljellä. Tunteellinen ydinenergian vastustus on mennyttä aikaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.