Maailma

Näkökulma: Tshekkoslovakian Samettivallankumouksesta on 30 vuotta – nyt kansa on taas kaduilla vaatimassa valtaapitävien eroa

Tshekkiläiset juhlivat marraskuun lopussa Samettivallankumouksen vuosipäivää. Tämän kuun lopussa puolestaan tulee kuluneeksi 30 vuotta Vaclav Havelin noususta presidentiksi.
Tshekkiläiset juhlivat marraskuun lopussa Samettivallankumouksen vuosipäivää. Tämän kuun lopussa puolestaan tulee kuluneeksi 30 vuotta Vaclav Havelin noususta presidentiksi.

Kommunismin sorto päättyi Tshekkoslovakiassa Samettivallankumoukseen 30 vuotta sitten. Sytyke vallankumoukselle saatiin Prahassa, kun tuhannet opiskelijat olivat saapuneet kadulle muistamaan vuoden 1939 natsimiehitystä vastustaneen mielenosoituksen uhreja ja poliisi hyökkäsi heidän kimppuunsa.

Mellakkapoliisin nuoria kohtaan harjoittama väkivalta oli viimeinen pisara, ja myös vanhemmat liittyivät vastarintaan. Kaksi päivää myöhemmin perustettiin kommunisteja avoimesti vastustava puolue Kansalaisfoorumi. Sen johtoon nousi salaisen poliisin silmätikku, poliittinen näytelmäkirjailija Vaclav Havel.

Sadat tuhannet osoittivat mieltään, ja kommunistien ylin johto erosi. Puolueen johtavan aseman määrittänyt kohta poistettiin perustuslaista ja presidentti Gustav Husak nimitti uuden hallituksen, jossa kommunistit olivat ensi kertaa vähemmistössä sitten vuoden 1948. Havelista tuli presidentti 29. joulukuuta 1989.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Kukaan ei tiennyt, mikä tarkalleen aiheuttaisi lumipalloefektin. Emme olleet ennustajia, mutta oli selvää, että sen olisi tapahduttava ennemmin tai myöhemmin”, Havel muisteli haastattelussa 20 vuotta vallankumouksen jälkeen.

Tshekin ja Slovakian yhteiselo päättyi vuonna 1993, mutta suunta kohti länttä oli sama. Vallankumouksen tavoitteet saavutettiin sangen nopeasti: kapitalismi otettiin vastaan avosylin, elintaso nousi kohisten ja maat liittyivät EU:hun ja Natoon. Kun länsimaistuminen oli saavutettu, mutta naapureilla meni silti paremmin, kansa kävi tyytymättömäksi.

Nyt molemmat maat ovat jälleen tilanteessa, jossa kansa suuntaa kaduille tuhansittain osoittamaan mieltään valtiovaltaa vastaan. Tshekkiä johtaa petoksista epäilty pääministeri Andrej Babis – entinen kommunistien salaisen poliisin agentti ja miljardööriliikemies. Maan parlamenttiin mahtuu yhä myös kommunistien edustajia, joista yksi on vuonna 1989 opiskelijoita pamputtaneista poliiseista.

Oppositiosta Babisia tukevilla kommunisteilla on enemmän valtaa kuin koskaan sitten vallankumouksen. Monelle tshekille yhtäläisyydet 30 vuoden takaiseen ovat ilmiselviä.

Slovakiassa maata johtaa niin ikään korruptioskandaaleissa ryvettynyt, mafiaan yhdistetty puolue Smer, jota vastustavat mielenosoitukset valtasivat kadut viime vuonna puolueen taustoja tutkineen journalisti Jan Kuciakin ja hänen puolisonsa murhan jälkeen.

Havelin kuolema jätti valtavan tyhjiön molempien maiden poliittiselle näyttämölle. Maat kärsivät monen muun tavoin poliittisten ideoiden puutteista, joka myös selittää vanhojen puolueiden heikkenemistä ja Babisin kaltaisten populistien valtaannousua.

Prahan protesteissa välittyy Havelin kaltaisten johtajien kaipuu. On kuvaavaa, että Babis on yhä mielipidemittausten mukaan maan luotetuimpia poliitikkoja, vaikka samat, viimeksi 30 vuotta sitten kuullut, tuhansien ”demisi”-huudot vaativat hänen eroaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Slovakiassa muutos on jo tapahtumassa. Keväällä valittu, edistyksellisiä arvoja ajava presidentti Zuzana Caputova nähdään kotimaansa uutena toivona korruption keskellä.

Toistaiseksi molempien maiden populistiset valtapuolueet pitävät yhä pintansa opposition riidellessä keskenään. Juhlavuoden nostalgiahumun laannuttua nähdään, konkretisoituvatko kansanliikkeet todelliseksi muutokseksi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Kommentattori
Caruna
Ahneus ja sen mahdollistama korruptio on suuri ongelma kaikkialla. Älykkäämmät vaan osaavat piilottaa sen peremmin. Jos kukaan ei näitä tutki, ehkä jää ikuiseksi arvoitukseksi, kuinka paljon esimerkiksi Caruna-kauppa toi osakeomistuksia tietyille päättäjille, piilotettuna ulkomaille tai sitten kotimaassa hallintarekisterijärjestelyn tai vakuutuskuorten sisään. Suuret epäilykset jäi joka tapauksessa siitä, että hallintarekisteri ajettiin väkisin läpi laajasta vastustuksesta ja useista hylkäävistä päätöksistä huolimatta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.