Maailma

Francon haudan siirto päätti Espanjassa pitkän poliittisen köydenvedon – kaikki eivät ole valmiita hautaamaan diktaattorin muistoa

Francisco Franco lepää nykyisin vaimonsa kanssa sukuhaudassa.
Francisco Franco lepää nykyisin vaimonsa kanssa sukuhaudassa.

Historiallisen muistin laki velvoittaa Espanjaa purkamaan diktatuurin ajan symboleita, mutta Francisco Francolla on yhä tukijansa.

Francisco Francon ruumis ei enää lepää diktaattorin itsensä rakennuttamassa Valle de los Caídosin, eli Kaatuneiden laakson, mausoleumissa. Ruumis siirrettiin 24. lokakuuta, noin 16 kuukautta kestäneen oikeusprosessin ja poliittisen kädenväännön jälkeen El Pardon alueella sijaitsevalle Mingorrubion hautausmaalle. Samaan paikkaan on haudattu hänen vaimonsa Carmen Polo.

Sosialistipuolue PSOE päätti kesällä 2018 Pedro Sánchezin johdolla siirtää Francon ruumiin pois Kaatuneiden laaksosta, joka on virallisesti Espanjan sisällissodan muistomerkki. Monet mieltävät paikan kuitenkin Francon vallan symboliksi.

Kaatuneiden laakson 150 metriä korkean kiviristin alle on haudattu ainakin 33 000 sisällissodassa kaatunutta. Heistä noin kolmannes on yhä tunnistamatta. Sánchezin mielestä osittain sotavankien rakentamasta graniittimonumentista oli muodostumassa äärioikeiston pyhiinvaelluskohde.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuonna 1975 kuolleen falangistipuolueen johtajan jäänteet haluttiin siirtää nopeasti ja huomaamattomasti. Haudan siirrosta muodostui kuitenkin poliittinen kiistakapula Espanjan tämän vuoden kummissakin parlamenttivaaleissa.

El Mundo -lehden kyselyn mukaan espanjalaisista noin 43 prosenttia kannatti haudan siirtoa ja 32 prosenttia vastusti sitä. Monet puolueet pitivät Sánchezin päätöstä vaalitemppuna, ja Francon perilliset vastustivat hautapaikan vaihtoa. Lokakuussa korkein oikeus hylkäsi Francon perheen toiveen jäännösten siirtämisestä Madridin keskustaan, kuninkaallisen palatsin yhteydessä sijaitsevaan Almudenan katedraaliin.

Oikeistopopulistisen Voxin puoluejohtaja Santiago Abascal nimitti Sánchezia julkisesti haaskalinnuksi. Marraskuun vaaleissa Espanjan kolmanneksi suurimmaksi kasvanut puolue on toivottanut Francon kannattajat mukaan puolueen toimintaan.

Francon haudan siirrosta on keskusteltu Espanjassa yli vuosikymmenen ajan. Vuonna 2007 maassa tuli voimaan historiallisen muistin laki, jonka tarkoituksena on muun muassa turvata sisällissodan uhrien ja heidän jälkeläistensä oikeudet sekä vähentää heidän kärsimystään. Samaan aikaan syntyi liikehdintää sisällissodan joukkohautojen avaamiseksi.

Lain puitteissa Espanjaa on riisuttu erilaisista Francon ajan symboleista, kuten patsaista ja muistomerkeistä. Francon hallintoon liittyvien katujen ja aukioiden nimet määrättiin vaihdettaviksi.

Lakia ei täysin noudateta, sillä Espanjan tilastokeskuksen mukaan Espanjassa oli vuoden 2019 alussa 120 suoraan Francon mukaan nimettyä katua. Lisäksi sadoissa nimissä viitataan Francon hallintoon.

Franco jakaa espanjalaisia yhä, eivätkä kaikki halua kritisoida Francoa tai koskea vuosikymmenien takaisiin tapahtumiin. Hänen muistoaan pidetään yllä avoimesti muun muassa Ciudad Realin maakunnassa sijaitsevassa Casa Pepessä. A4-maantien varressa sijaitseva ravintola on suosittu pysähdyspaikka, ja tiskillä on tungosta jo ennen aamukahdeksaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Casa Pepen omistaja Juan José Navarro Piña, joka pyörittää vuonna 1923 perustettua perheyritystä kolmannessa polvessa, mieltää ravintolan Franco-museoksi. Hän korostaa ravintolan olevansa avoinna kaikkien poliittisten suuntauksien edustajille.

Franco-symbolit ovat Casa Pepessä avoimesti esillä, ja ravintolan puodissa myydään niin oliiviöljyä kuin viiniäkin diktaattorin kasvoilla. Seinää koristaa Espanjan vaakuna Francon ajoilta.

– Osa asiakkaistamme saapuu ravintolaan kunnioittamaan Francon muistoa aikansa hyvänä valtionpäämiehenä, toiset eivät taas välitä politiikasta. Me kunnioitamme jokaista asiakasta, kunhan hekin kunnioittavat meitä, Navarro Piña toteaa.

Cordobalainen Antonio Reyes pysähtyi Casa Pepeen ystäviensä kanssa matkalla Madridiin, eikä vierailu ravintolassa ole ensimmäinen. Äärioikeistolaisten symbolien täyttämä baari on vakiopysähdyspaikka automatkoilla.

– Tämä on myyttinen paikka, Reyes kuvailee.

Ravintolan sisä- ja ulkopuolelle viritellyt ”El Valle no se toca” -julisteet kertovat Casa Pepen kannan Francon hautapaikan siirtoon: jäänteet olisi pitänyt jättää alkuperäisille leposijoilleen. Reyes on samoilla linjoilla.

– Koko hässäkkä oli paljon melua turhasta. Kyse on Espanjan historiasta, eikä hautapaikan siirtäminen muuta mitään.


Tausta

Espanjan vaiettu historia

Francisco Franco, joka tunnettiin nimellä Caudillo de España, oli Espanjan diktaattori vuosina 1939–1975.

Franco johti äärioikeistolaista falangistipuoluetta ja fasistista hallitusta kuolemaansa saakka.

Espanjan sisällissodassa vuosina 1936–1939 Francon oikeistolaisjoukot taistelivat tasavaltalaisia vastaan. Sodassa katosi noin 100 000 ihmistä, ja eri puolilla Espanjaa on sota-ajan joukkohautoja.

Kaatuneiden laakson monumentti ja mausoleumi rakennettiin sisällissodan päätyttyä

Vuonna 1977 Espanjassa säädettiin armahduslaki, joka armahti diktatuurin ajan vallanpitäjät.

Sotarikoksia tutkinut tuomari Baltasar Garzón siirrettiin vuonna 2012 syrjään tehtävistään 11 vuodeksi salakuuntelun vuoksi. Tuomiota pidettiin laajalti poliittisena.

Espanjassa toimii yhä Kansallinen Francisco Franco -säätiö.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Onnim
Diktaattorin muistosta hyötyvät
Eiköhän ne jotka eivät muistoa halua haudata on juurikin ne, jotka hyödtyvvät siitä (tyypillisesti oman ideologiansa ja karsmansa merkitsemättömyyden takia)?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.