Uuden-Seelannin pääministeri esitti anteeksipyynnön 40 vuoden jälkeen – aikoinaan maan hallitus yritti luikkia vastuustaan tuhoisaan lentoturmaan

Turmakoneen palasia on edelleen Mount Erebus -vuoren rinteillä. Arkistokuva.
Turmakoneen palasia on edelleen Mount Erebus -vuoren rinteillä. Arkistokuva.

Vuonna 1979 Air New Zealandin lentokone törmäsi tulivuoreen Etelämantereella. Silloin turman syy yritettiin sälyttää lentäjien harteille.

Hannu Toivonen

Uudessa-Seelannissa ei pelätä pahoitella menneitä tapahtumia. Torstaina maan pääministeri Jacinda Ardern pyysi anteeksi 40 vuotta sitten tapahtuneen lento-onnettomuuden käsittelyä.

Ardern kertoi lento-onnettomuuden muistotapahtumassa Aucklandissa, että silloisen hallituksen ja lentoyhtiön toimet aiheuttivat lentoturmassa kuolleiden läheisille kärsimystä ja surua.

– 40 vuoden jälkeen, nykyisen hallituksen puolesta on tullut aika pyytää anteeksi täysin valtion omistuksessa olleen lentoyhtiön toimia, jotka aiheuttivat lento-onnettomuuden ja läheistenne menetyksen, Ardern sanoi Reutersin mukaan puheessaan.

28. marraskuuta vuonna 1979 turisteja Etelämantereen maisemia katsomaan vienyt turistilento törmäsi Mount Erebus -vuoreen. Turmassa kuoli 237 matkustajaa ja 20 miehistön jäsentä. Suurin osa kuolleista oli uusiseelantilaisia, mutta lennolla oli myös yhdysvaltalaisia, kanadalaisia, japanilaisia ja australialaisia.

Turman jälkiselvittely aiheutti BBC:n mukaan Uudessa-Seelannissa aikoinaan paljon pahaa mieltä ja epäselvyyksiä.

Aluksi onnettomuudesta syytettiin lentäjiä, koska lentokone oli lentänyt turvallisen lentokorkeuden alapuolella. Tätä selitystä ei yleisesti hyväksytty, ja sen takia turmaa alkoi tutkia tutkintakomissio.

Tutkintakomissio tuli tulokseen, että lentoyhtiö Air New Zealand oli syyllinen onnettomuuteen.

Lentoyhtiö oli ohjeistanut lentäjiä väärin, minkä takia lentäjät luulivat lentävänsä eri reittiä kuin mikä oli ohjelmoitu lentokoneeseen. Lentäjät luulivat lentävänsä tasaisen jäälakeuden yllä, vaikka itse asiassa heidän reitillään oli korkea tulivuori.

Myös Ardern vapautti lentäjät torstaina lopullisesti syytöksistä.

– Lentäjät eivät olleet vastuussa tästä tragediasta, ja totean sen tänään uudelleen.

Tutkintakomission mukaan lentoyhtiö oli sysännyt turman syyn lentäjien harteille välttääkseen oman vastuunsa. Tällä tavoin se pystyi välttämään omaisille maksettavia korvauksia.

Tutkimusryhmän johtajan Peter Mahonin mukaan lentoyhtiön todistajat antoivat perättömiä todistuksia, ja hän kuvasi lentoyhtiön puolustuspuheita "orkestraaliseksi litaniaksi valheita".

Pääministeri Ardern myönsi torstaina, että Uuden-Seelannin silloinen hallitus ei hyväksynyt komission selvitystä ja kesti 20 vuotta ennen kuin parlamentti sai raportin nähtäväkseen.

Vuonna 2009 lentoyhtiö pahoitteli toimintaansa onnettomuuden jälkiselvittelyssä, mutta itse onnettomuudesta se ei ottanut vastuuta. Vasta tänä vuonna lentoyhtiö otti vastuun onnettomuudesta ja pyysi anteeksi.

– Pyydän lentoyhtiön puolesta anteeksi sitä, että 40 vuotta sitten yhtiö epäonnistui tehtävässään huolehtia matkustajista ja miehistöstä, lentoyhtiön puheenjohtaja Therese Walsh sanoi BBC mukaan.

Lento-onnettomuus oli aikoinaan kova shokki Uudelle-Seelannille. Se kosketti lähes koko maata, koska lähes kaikki uusiseelantilaiset tunsivat jonkun onnettomuuden uhrin tai turman jälkiselvittelyssä tai oikeustoimissa mukana olleen.

Maailman sodan jälkeiselle sukupolvelle se oli maan suurin tragedia.

– Se tuli aikana, jolloin suhteellisen nuori kansakunta oli tärkeässä vaiheessa etsimässä uutta identiteettiään, kertoo historioitsija Rowan Light.

Uuden-Seelannin lentäjäyhdistyksen johtajan Andrew Ridlingin mukaan vastaava onnettomuus ei ole mahdollinen nykyisillä lentokoneilla.

– Nykypäivän laitteisto on todella hyvä. Lentokoneissa on satelliittipaikannukseen perustuva navigointijärjestelmä, joten väärällä lentoreitillä oleminen ei ole mahdollista, hän sanoi BBC:lle.

Uusi-Seelanti on ennenkin pahoitellut vuosien takaisia tekojaan. Se on pyytänyt anteeksi maoreilta menneitä vääryyksiä ja myöntänyt alkuperäiskansalle korvauksia anastetuista maista.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.