Video: Berliiniläiset juhlistavat muurin murtumisen 30-vuotispäivää rikkomalla jäljellä olevia muurinpätkiä

Berliiniläisestä Gaby Kraftista on hauskaa ajatella, että kaupunkilaiset pääsevät rikkomaan muuria uudelleen. Hän katseli nuorena Itä-Berliinissä sijainneen kotinsa ikkunoista saksalaiset erottavaa muuria.

Berliiniläinen Gaby Kraft kertoo hakanneensa muuria alas muiden mukana 30 vuotta sitten. Muistoksi otetut palaset ovat vuosien kuluessa päässeet katoamaan.
Berliiniläinen Gaby Kraft kertoo hakanneensa muuria alas muiden mukana 30 vuotta sitten. Muistoksi otetut palaset ovat vuosien kuluessa päässeet katoamaan.

Berliini

Visa Noronen

Saksassa entisen Berliinin muurin kohdalla käy tänään kova kuhina. Berliinin ydinkeskustassa muurin alla olleessa osoitteessa Leipziger Platz 12 on nykyään kauppakeskus Mall of Berlin. Liikkeitä näkyy Armanista halpoihin ruokakauppoihin. Keskuksessa käy vuosittain yli 20 miljoonaa asiakasta.

– Liikkeiden määrällä laskettuna tämä on todennäköisesti Saksan suurin, kertoo ostoskeskuksen johtaja Stephan Klemmer.

Kauppakeskus juhlii viikonloppuna Berliinin muurin murtumisen 30-vuotispäivää ja väkeä odotetaan paikalle ennätysmäärä.

Mall of Berlinin sisäpihalla seisoo paikalle juuri kuljetettu palanen muuria Pohjois-Berliinistä. Ostoskeskus juhlistaa muurin murtumista antamalla asiakkaille mahdollisuuden rikkoa muurinpätkä.

– Jokainen halukas saa pilkkoa muurista palasen mukaansa, Klemmert sanoo.

Mall of Berlinin paikalla sijainneen Wertheimin tavaratalon kadonnutta loistoa esitellään keskuksessa esillä olevissa suurissa valokuvissa.
Mall of Berlinin paikalla sijainneen Wertheimin tavaratalon kadonnutta loistoa esitellään keskuksessa esillä olevissa suurissa valokuvissa.

Muurin palat katosivat

Itä-Berliinissä syntynyt Gaby Kraft katselee ostoskeskukseen tuotua muuripätkää. Nuoruuteensa hän asui paikassa, josta näkyi myös saksalaiset jakava muuri. Hänestä on hauska ajatus, että ihmiset voivat olla mukana pilkkomassa sitä.

– Olin itsekin hakkaamassa muurin avauduttua siitä paloja pois vasaralla. Harmi vain, että ne palaset ovat nyt kadoksissa, Kraft kertoo.

Kauppakeskus elää historiaansa muistellen. Vuonna 1896 Georg Wertheim perusti samalle paikalle tavaratalon, joka Mall of Berliinin mukaan oli Euroopan isoin. Wertheimin tavaratalo herätti suurta huomioita loistollaan, isoilla ikkunoilla ja loisteputkillaan. Kuvia hienoston tavaratalosta on nyt kaikkialla ostoskeskuksessa.

Juutalainen omistaja vaikeuksissa

Natsien valtaantulon jälkeen alkoivat tavaratalon vaikeudet. Omistaja oli juutalainen. Pelastaakseen tavaratalonsa omistaja erosi kristitystä vaimostaan Ursula Wertheimista, jonka nimiin pääomistus samalla siirrettiin. Tämä ei riittänyt vaan natsit arjalaistivat omistuksen muille. Georg Wertheim kuoli juuri ennen sodan syttymistä vuonna 1939.

Tavaratalo oli aivan ydinkeskustassa, Hitlerin valtakunnankanslian vieressä, joten taistelut runnoivat rakennusta sodan viimeisiin päiviin asti. Kun sota oli ohi, tavaratalon loisto oli muuttunut rauniokasaksi.

Ursula Wertheim selvisi sodasta, mutta vuonna 1949 DDR ajoi hänet kodistaan länteen. Tavaratalon rauniot otti omakseen uusi työläisten nimissä esiintyvä Itä-Saksa.

DDR purki raunion loput pois 1956, ja viisi vuotta myöhemmin paikka sai sinettinsä. Itä-Saksa rakensi Berliinin muurin. Se tarkoitti aina kahta muuria eli sisä- ja ulkomuuria, joiden välissä aseistetut vartijat pitivät huolta, ettei yli menty. Sisempi muuri tuli kulkemaan entisen tavaratalon poikki.

Mall of Berlinin vieressä on tyhjä tontti, jonka omistajat ovat jo 30 vuotta kiistelleet siitä, mitä siihen rakennetaan. Paikalla sijaitsi aiemmin Hitlerin valtakunnankanslia.
Mall of Berlinin vieressä on tyhjä tontti, jonka omistajat ovat jo 30 vuotta kiistelleet siitä, mitä siihen rakennetaan. Paikalla sijaitsi aiemmin Hitlerin valtakunnankanslia.

30 vuotta muutoksesta

9. marraskuuta 1989 kaikki muuttui kerralla. Muuri aukeni, ja saksalaiset kummaltakin puolelta alkoivat murentaa siitä palasia pois. Kuoleman kentästä tuli taas elävä kaistale keskellä Berliiniä, josta tuhannet ihmiset kulkivat päivittäin.

Vieressä oli Potsdamer Platz, jota alettiin rakentaa takaisin kaupungin vilkkaimmaksi risteykseksi. Hyödytön hiekkakenttä muuttui monien mielissä setelikasaksi.

Muurin alueella rakennetaan edelleen. Tämänkin ostoskeskuksen avautumiseen meni 25 vuotta muurin murtumisesta. Tontti piti ensin palauttaa Wertheimin jälkeläisille, jotka myivät sen uusille sijoittajille. Aivan vailla käyttöä tontti ei tosin ollut muurin murtumisen jälkeisenä odotusaikanakaan. Berliinin nuoriso tanssi teknoa tontilla silloin, kun sen uutta käyttöä vasta suunniteltiin.

Ostoskeskuksen vieressä on edelleen tyhjä tontti, jonka omistajat eivät pääse yhteisymmärrykseen, mitä paikalle pitäisi rakentaa. Sotavuosina siinä oli Hitlerin kanslerinvirasto.

30 vuotta sitten puretun muurin paikka on merkitty katuun ja katoaa Mall of Berlin -tavaratalon liikkeisiin.
30 vuotta sitten puretun muurin paikka on merkitty katuun ja katoaa Mall of Berlin -tavaratalon liikkeisiin.

Entisen kuolemankentän hiljaisuus on tyystin kadonnut

– Viime lauantaina täällä kävi 130 000 henkeä, Klemmert kertoo.

Klemmertin mukaan kävijöistä 70 prosenttia on turisteja, mikä on kaupungille tyypillistä. Berliini köyhtyi rajusti jaon aikana. Sata vuotta sitten Berliini kuului asukasluvultaan maailman neljän suurimman kaupungin joukkoon. Kaupungissa oli rahaa ja suurten maailmanlaajuisesti toimivien yritysten pääkonttoreita.

Kun sota oli raunioittanut kaupungin ja miehitysvallat jakoivat sen lohkoihin, kaupungista karkasi niin paljon asukkaita, rahaa kuin yrityksiäkin Länsi-Saksaan. Nyt kaupunki kasvaa ja vaurastuu nopeasti muualta tulevan rahan avulla.

Sen taloutta puskevat ylös niin koko ajan kasvava matkailijoiden joukko kuin pienet kasvuyrityksetkin. Muurialueelle ja muualle rakentavat kiinteistösijoittajatkin tulevat usein esimerkiksi Kiinasta tai Venäjältä. Myös Välimeren maiden pankeista on tilejä tyhjennetty, jotta pääoma on saatu sijoitettua turvallisemmin Saksan pääkaupungin kiinteistöihin.

Vaikka Berliinin ydinkeskustassa muurin alue on jo pääosin rakennettu, isoja rakennustöitä on käynnissä muualla muurimaalla. Saksojen yhdentyessä Berliini on muuttotappiokaupunki, jossa oli 100 000 tyhjää asuntoa vailla halukkaita vuokralaisia.

Nyt kaupungin väkiluku kasvaa lähes 50 000 hengellä vuodessa, ja ankara asuntopula vaivaa kaupunkia. Tuhansia uusia asuntoja nousee tällä hetkellä esimerkiksi Nordbahnhofin seudulle ja Kreuzbergiin ydinkeskustan ulkopuolella.

Erityisesti vaihtoehtoväen suosimassa Kreuzbergissa tyyli on silti varsin erilainen kuin vanhalla Wertheimin tontilla. Muurialueen asuntojen kylkeen on kyllä rakennettu sielläkin iso kauppa, mutta luksuskauppapaikan sijasta kyseessä on Lidl.

Fakta

Muurin ylittäviä ammuttiin

Ennen muurin rakentamista 200 000 saksalaista ylitti päivittäin Itä- ja Länsi-Berliinin rajan töiden takia.

DDR:n talous ajautui 1950-luvulla huonoon kuntoon. Vuoden 1949 ja muurin rakentamisen 1961 välillä 2,7 miljoonaa itäsaksalaista jäi käynneiltään länteen vapauksien ja paremman elintason takia. Erityisesti ammattitaitoinen työvoima siirtyi länteen.

Itä-Saksan johto sulki rajat ja aloitti Berliinin muurin rakentamisen sunnuntaina yöllä 13. elokuuta 1961.

Heti muurin pystytyksen jälkeen ihmiset yrittivät loikata idästä länteen. Yhteensä yli 5 000 henkeä onnistui.

DDR:n johto päätti 22. elokuuta 1961, että Itä-Saksasta muurin yli pakenevia saa ampua. Kaksi päivää myöhemmin Günter Liftinistä tuli ensimmäinen, joka ammuttiin kuoliaaksi hänen yrittäessään paeta.

Noin 150 hengen arvioidaan kuolleen, kun he ovat yrittäneet ylittää muurin paetakseen länteen. Tarkkaa määrää ei tiedä kukaan.

Itä-Saksa avasi muurit 9. marraskuuta 1989. Vuosi myöhemmin DDR lakkasi olemasta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.