Analyysi: Kevytversiot eivät maistu kansallismielisille – Saksan siniset törmäsivät samaan todellisuuteen kuin perussuomalaisista irtaantuneet Suomessa

Suomen ja Saksan esimerkit osoittavat, että kansallismielisyyden laimeat versiot eivät puhuttele. Ajan henki suosii tiukempaa vastakkainasettelua, kirjoittaa Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.

Frauke Petryn puoluehanke jäi lyhytikäiseksi.
Frauke Petryn puoluehanke jäi lyhytikäiseksi.

Jussi Orell

Suuren suosion saavuttaneesta Vaihtoehto Saksalle -puolueesta (AfD) irtaantuneen Sinisen puolueen matka katkesi lyhyeen, kun puolueen lakkauttamisesta kerrottiin aiemmin tällä viikolla. Frauke Petryn johtama puolue sai parissa viimeaikaisessa osavaltiovaalissa mitättömän kannatuksen ja veti johtopäätöksensä. Jos ei toimi, niin ei toimi. Puolueen toiminta ajetaan alas vuodenvaihteeseen mennessä.

Petry toimi aiemmin AfD:n toisena puheenjohtajana, mutta erosi puolueesta vuonna 2017 hetkellä, jolloin AfD:stä oli tullut kolmanneksi suurin liittopäivävaaleissa. Petry olisi halunnut puolueen tavoittelevan laajempaa äänestäjäkuntaa ja tahtoi rajoittaa puolueen radikaalien valtaa. Valtavirtaistuminen ei maistunut muille, jolloin Petry käynnisti oman projektinsa, joka näyttää nyt ajelehtivan karille.

Jos edellä kerrottu kuulostaa tutulta, se ei ole ihme, sillä Petryn seikkailulla on hämmentäviä yhtäläisyyksiä Suomen tilanteeseen.

Jussi Halla-ahon korvattua Timo Soinin perussuomalaisten puheenjohtajana kesällä 2017 joukko uutta jyrkempää linjaa vieroksuneita kansanedustajia irtaantui perustaen oman ryhmänsä, joka sittemmin rekisteröityi puolueeksi.

Äänestäjät rankaisivat, ja jätti sinisen tulevaisuuden viime eduskuntavaaleissa ilman yhtään kansanedustajan paikkaa.

Puolue sinnittelee vielä tuolla jossain, mutta on kadonnut julkisuudesta lähes täysin. Mikään ei viittaa puolueen nousuun. Pikemminkin mieleen tulee Petryn uuspuolueen kohtalo. Perussuomalaiset sen sijaan porskuttaa gallupkärjessä (Yle 7.11.).

Tunnelma oli korkealla sinisten ensimmäisessä puoluekokouksessa Tampereella joulukuussa 2017. Sen jälkeen hymyt ovat hyytyneet.
Tunnelma oli korkealla sinisten ensimmäisessä puoluekokouksessa Tampereella joulukuussa 2017. Sen jälkeen hymyt ovat hyytyneet.

Liberaalin globalismin ja konservatiivisen kansallisvaltioideologian välinen kamppailu on syrjäyttämässä talouspolitiikkaan ja tulonjakoon perustuvan taistelun perinteisen vasemmiston ja oikeiston välillä. Uusjaossa ei näytä olevan tilaa kansallismielisille kevytversioille, sillä perinteiset valtapuolueet ovat tiukentaneet linjaansa muun muassa maahanmuuttokysymyksissä. Niiden joukkoon on vaikea kiilata. Niche eli sopiva toimintalokero puuttuu.

Puhutellakseen riittävän laajaa äänestäjäjoukkoa puolueen on oltava viesteissään selkeä, sillä liiallinen varovaisuus ei käy kaupaksi. Särmää on oltava mutta sitäkään ei saa olla liikaa. Yhtälössä on tasapainoiltavaa myös perussuomalaisille, jonka sisällä vaikuttavaan etnonationalistiseen siipeen puheenjohtaja Halla-aho on joutunut ottamaan etäisyyttä.

Saksan ja Suomen sinisten yhtäläisyydet eivät rajoitu niiden vaatimattomaan menestykseen omaksi liikkeeksi irtaantumisen jälkeen. Pohja perussuomalaisten ja AfD:n linjan tiukentumiselle luotiin aikana, jolloin liikkeistä sittemmin eronneet vielä olivat toiminnassa mukana.

jussi.orell@lannenmedia.fi

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.