Arkussa maatessa voi oivaltaa, että elämä on arvokasta – Etelä-Koreassa itsemurhia yritetään ehkäistä eläville suunnatuilla hautajaisilla

Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa on mahdollista kokeilla, miltä tuntuisi osallistua omiin hautajaisiin.

Suomessa kuolemaan voi ottaa tuntumaa ensi viikonloppuna Helsingissä järjestettävillä festivaaleilla. Kuolema-teemaisessa tapahtumassa saa pukea ylleen arkkuvaatteen, kiivetä laina-arkkuun ja sulkea kannen.

Ihmiset osallistuivat Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin äidin hautajaisiin Busanissa lokakuussa. Etelä-Koreassa on mahdollista kokea erikoisempiakin hautajaiskokemuksia. Hyowon Healing Center järjestää joukkohautajaisia eläville ihmisille. Tapahtumien avulla yritetään vähentää stressiä, ehkäistä itsemurhia ja muistuttaa, että elämä on arvokasta.
Ihmiset osallistuivat Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin äidin hautajaisiin Busanissa lokakuussa. Etelä-Koreassa on mahdollista kokea erikoisempiakin hautajaiskokemuksia. Hyowon Healing Center järjestää joukkohautajaisia eläville ihmisille. Tapahtumien avulla yritetään vähentää stressiä, ehkäistä itsemurhia ja muistuttaa, että elämä on arvokasta.

Ida Kannisto

Ruumisarkun suljetun kannen alla on pimeää ja hiljaista. Muutama yksinäinen minuutti voi tuntua pitkältä, mikäli arkussa lepää elävä ihminen, jolla on aikaa pohtia asiaa.

Eteläkorealainen hautaustoimisto tarjoaa eläville ihmisille mahdollisuuden ottaa osaa omiin hautajaisiinsa.

Hyowon Healing Center avasi ovensa Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa vuonna 2012. Sen jälkeen eläville suunnattuihin hautajaisiin on osallistunut uutistoimisto Reutersin mukaan yli 25 000 ihmistä, teini-ikäisistä eläkeläisiin.

Joukkohautajaisten alkuun ryhmä katselee opetusvideon esimerkiksi syöpää sairastaneista ihmisistä, jotka ovat "voittaneet vastoinkäymiset". Osallistujat pukeutuvat vaaleaan, vainajille tarkoitettuun kaapuun. Kun testamentti on viimeistelty ja hautajaispotretti otettu, jokainen kiipeää arkkuun.

Suljetun kannen alla maataan noin kymmenen minuutin ajan.

The New York Timesin mukaan toimintaa rahoittaa hautaustoimisto. Ainakin vielä vuonna 2016 osallistuminen oli ilmaista.

Valmistautua voi jo nuorena

Kuvitteellisen kuoleman toivotaan opettavan ihmisille arvostusta omaa elämää kohtaan.

– On tärkeää oppia ja valmistautua kuolemaan jopa nuorena, sanoo Reutersille professori Yu Eun-sil, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan.

Samaa mieltä on sielunhoidon johtava asiantuntija ja sairaalapappina aikaisemmin toiminut Virpi Sipola. Hänen mukaansa ymmärrys elämän rajallisuudesta tekee tietoiseksi siitä, että jokainen päivä on arvokas.

– Elämä on rajallista. Se on tärkeää muistaa silloin, kun elämässä kaikki on hyvin, ja se voi olla lohduttava ajatus silloin, kun on hyvin ahdistunut. Mikään ei kestä ikuisesti, Sipola sanoo.

Sipola uskoo, että kuolema nostaa esiin elämän arvoa: ihminen ymmärtää, että kaikki mitä hänellä on, on tässä hetkessä.

– Vaikka suunnittelemme tulevaisuutta, niin oikeasti meillä on vain tämä hetki.

Etelä-Koreassa tehdään eniten itsemurhia kehittyneistä OECD-maista. "Itsemurhasiltana" tunnetulla Mapo Bridgellä pääkaupunki Soulissa toimii puhelin, joka yhdistää soittajan välittömästi kriisineuvontaan.
Etelä-Koreassa tehdään eniten itsemurhia kehittyneistä OECD-maista. "Itsemurhasiltana" tunnetulla Mapo Bridgellä pääkaupunki Soulissa toimii puhelin, joka yhdistää soittajan välittömästi kriisineuvontaan.

Kuolemasta apua stressiin

Kokemuksen avulla tarjotaan lievennystä stressiin ja yritetään ehkäistä itsemurhia.

Koreassa itsemurhia tehdään eniten kehittyneistä maista, selviää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tilastosta. Vuonna 2017 yhteensä 12 463 ihmistä teki itsemurhan Etelä-Koreassa, kertoo Korean terveysministeriön ja Itsemurhien ehkäisykeskuksen raportti.

Hautajaisiin osallistuvien joukossa on vierailijoita, jotka ovat harkinneet itsemurhaa, ja parantumattomasti sairaita, jotka haluavat apua valmistautuessaan elämän päättymiseen.

Moni eteläkorealainen kokee kovia menestymispaineita opinnoissa ja työelämässä, mikä voi olla vahingollista mielenterveydelle. Korean neuropsykiatrisen yhdistyksen tutkimuksesta selvisi, että neljännes tutkimukseen osallistuneista kärsii korkeasta stressitasosta. BBC:n mukaan suurin syy stressille olivat ongelmat töissä.

Työnantajat ovat niin ikään hyödyntäneet palvelua ja lähettäneet hautajaisiin työyhteisönsä.

Palvelun Soulissa aloittanut Jeong Yong-mun kertoi The Guardianille, että kun silminnähden tärisevät työntekijät nousevat arkuistaan, hän sanoo heille: "Olet nähnyt, miltä kuolema tuntuu, olet elossa, ja sinun pitää taistella".

The Guardianin mukaan moni osallistujista puhkesi kyyneliin ajatellessaan kipua, jonka heidän kuolemansa tuottaisi heidän läheisilleen.

Arkkuun voi hypätä myös Suomessa

Suomessa kuolemasta puhuminen on lisääntynyt viime vuosina, kertoo asiantuntija Virpi Sipola.

Vastaavat hoidot eivät ainakaan vielä ole rantautuneet Suomeen, mutta poismenoon voi ottaa tuntumaa ensi viikolla Helsingissä Ars Moriendi -festivaalilla, jossa teemana on kuolema. Hautaustoimistosta lainattuun arkkuun saa mennä mennä makaamaan ja halutessaan sulkea kannen hetkeksi. Halukkaat puetaan valkeaan arkkuvaatteeseen.

Kansainvälinen Kuoleman kahvila eli Death cafe on niin ikään rantautunut Suomeen. Kahvin lomassa voi keskustella kuolemasta.

– Selvästi yhteiskunnassa on nyt sellainen tilanne, että kuolema kiinnostaa ihmisiä ja siitä voidaan puhua, Sipola sanoo.

– Meillä on ollut pitkä vaihe, jossa kuoleminen tapahtuu piilossa katseilta, kuolemasta ei keskustella ja suru on kätkettyä. Tänä päivänä hautajaisiin osallistuu yhä pienempi joukko ihmisiä.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa on Sipolan mukaan tapahtunut radikaali muutos, ja kuolemapuhe on lisääntynyt. Ehkä kuvitteellisiin hautajaisiin Suomi ei kuitenkaan vielä ole valmis.

– Ajattelen, että vielä tässä kohtaa sitä ehkä pidettäisiin loukkaavana. Kuollutta ja kuolevaa kohdellaan meillä arvokkaasti ja kuolemaan suhtaudutaan yhä arvostaen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.