Saudi-Arabian humanitäärisen avun johtaja: Maan apu keskittyy etenkin naisiin ja lapsiin vaikuttaviin kriiseihin

Abdullah bin Abdulaziz Al Rabeeah kertoo, että maa on entistä avoimempi turisteille. Syyskuusta lähtien 49 eri maan kansalaiset ovat voineet anoa turistiviisumia Saudi-Arabiaan. Suomi on yksi näistä maista.
Abdullah bin Abdulaziz Al Rabeeah kertoo, että maa on entistä avoimempi turisteille. Syyskuusta lähtien 49 eri maan kansalaiset ovat voineet anoa turistiviisumia Saudi-Arabiaan. Suomi on yksi näistä maista.

Saudi-Arabian humanitäärisen avun järjestön KSreliefin johtaja Al Rabeeah kertoo, että Saudi-Arabiassa on käynnissä suuri yhteiskunnallinen muutos. Saudi-Arabia toivoo humanitäärisen avun saralla yhteistyötä Suomen kanssa.

Riina Rastas

Saudi-Arabia ei välttämättä ole ensimmäinen maa, joka tulee mieleen humanitäärisestä avusta. Maassa toimii kuitenkin järjestö, joka on jakanut yli miljardi euroa rahaa muutamassa vuodessa.

KSrelief -järjestön johtaja tohtori Abdullah bin Abdulaziz Al Rabeeah saapui Suomeen tiistai-illalla. Al Rabeeahin tarkoituksena on tavata eduskunnan jäseniä sekä puhua Saudi-Arabian humanitääristä apua koskevassa seminaarissa.

– Emme ole vielä tehneet yhteistyötä Suomen kanssa, mutta toivomme, että voisimme luoda kumppanuuden, KSreliefin johtaja Al Rabeeah kertoo.

Vuonna 2015 perustettu KSrelief yhdistää aikaisemmin erilliset Saudi-Arabian humanitääriset järjestöt. Al Rabeeah kertoo, että järjestö toimii yhdessä YK:n sekä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa ja on sitoutunut YK:n humanitääriseen avun säädöksiin.

– Perustamme lahjoituskohteiden valinnan YK:n vaatimuksiin, mutta laitamme etusijalle maat, joissa on naisiin tai lapsiin liittyviä kriisejä.

Samana vuonna, kun järjestö perustettiin, Saudi-Arabian johtama liittouma alkoi pommittaa sisällissodan riivaamaa naapurivaltiota Jemeniä. Jemenissä on tapettu kymmeniätuhansia ihmisiä ja YK on kutsunut Jemenin kriisiä maailman pahimmaksi humanitääriseksi kriisiksi.

KSrelief on lahjoittanut eniten rahaa juuri Jemeniin. Al Rabeeah ei pidä tätä ristiriitaisena.

– Saudi-Arabia on auttanut Jemeniä viimeiset neljä vuosikymmentä, joten kun Jemenissä on konflikti, ei ole ihmeellistä, että Saudi-Arabia on auttamassa. Saudi-Arabia haluaa rauhan Jemeniin.

Al Rabeeah korostaa, ettei KSrelief ole poliittinen järjestö. Edessä Deemah Alfadda.
Al Rabeeah korostaa, ettei KSrelief ole poliittinen järjestö. Edessä Deemah Alfadda.

Al Rabeeahin mukaan Saudi-Arabiassa on meneillään suuri yhteiskunnallinen muutos. Hän puhuu maan avautuneen vuodesta 2016 alkaen. Muutoksen kohteita ovat olleet muun muassa talous, turismi ja naisten oikeudet.

Naisten oikeuksien parantumisesta Al Rabeeah mainitsee reilu vuosi sitten voimaan tulleen naisten ajo-oikeuden ja lisääntyneet työmahdollisuudet, kuten pääsyn armeijaan.

Al Rabeeah uskoo, että naisten pitäisi voida ajaa omia oikeuksiaan. Hän kutsuukin hotellihuoneeseensa kaksi saudiarabialaista naista, joilta hän kehottaa kysymään naisten oikeuksista.

– Ei ole mitään työtä, jota emme voisi naisina Saudi-Arabiassa tehdä. En ole ainakaan niistä tietoinen, vakuuttaa Deemah Alfadda ja kertoo ajaneensa autoa jo vuoden.

Lännen kuvaan Saudi-Arabiasta ihmisoikeuksia polkevana maana Al Rabeeah vastaa sanomalla, että maa on muuttunut.

– Ihmisten pitäisi käydä Saudi-Arabiassa ja kokea maa itse. En usko, että maailmassa on täydellistä yhteiskuntaa, mutta Saudi-Arabia on muuttunut monilla alueilla.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.