Charles Michel Kesärannassa: Konkreettiset keinot hiilineutraalin EU:n saavuttamiseksi on tuotava esille

Eurooppa-neuvoston tuleva puheenjohtaja on parhaillaan vierailulla Suomessa. Hän keskustelee pääministeri Rinteen kanssa muun muassa pitkän aikavälin EU-budjetista.

Antti Rinteen (oik.) vieraana Suomessa oleva Eurooppa-neuvoston tuleva puheenjohtaja Charles Michel sanoo haluavansa kuunnella EU:n jäsenmaiden hallituksia ja kansalaisia ennen tehtävänsä aloittamista.
Antti Rinteen (oik.) vieraana Suomessa oleva Eurooppa-neuvoston tuleva puheenjohtaja Charles Michel sanoo haluavansa kuunnella EU:n jäsenmaiden hallituksia ja kansalaisia ennen tehtävänsä aloittamista.

Jami Jokinen

Ilmastopoliittiset tavoitteet ovat EU:n tärkeimpiä tavoitteita, sanoo Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan nuijaan joulukuussa tarttuva Charles Michel.

Hän on parhaillaan pääministeri Antti Rinteen (sd.) vieraana Suomessa.

Michel sanoo tukevansa täysin tavoitetta hiilineutraalista EU-taloudesta vuonna 2050.

– Mutta on hyvin tärkeää tietää, millä keinoilla se saavutetaan. Tästä keskustellaan toivoakseni joulukuussa, kun johdan ensimmäistä Eurooppa-neuvoston kokousta, hän totesi tiedotustilaisuudessa maanantai-iltana Kesärannassa.

Konkreettisia keinoja Michel haluaa jäsenmailta myös muihin EU:n haasteisiin erityisesti Britannian EU-eron eli brexitin jälkeen. Haasteiksi hän mainitsi muun muassa budjettineuvottelut, maatalouden ja maahanmuuton.

Maanantai-iltana pääministerien keskustelut keskittyvät erityisesti talouskysymyksiin, kuten Michelin hyvin vaikeaksi kuvaamaan EU:n pitkän aikavälin budjettiin.

Rinne kertoi Suomen saaneen valmiiksi esityksen, joka hänen mukaansa on hyvä pohja alkaville keskusteluille. Myös hän korosti EU:n ilmastopolitiikan painoarvoa sekä talouden kestävää pohjaa.

– Pitkän aikavälin tavoitteena on oltava se, että EU:sta tulee maailman vähähiilisin ja tehokkain talous. Se on toteutettava sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Brexit-neuvotteluista pääministerit tuntuivat olevan samoilla linjoilla: lopputulos on aikataulun yksityiskohtia tärkeämpää.

Ilmassa on ollut muun muassa kysymys siitä, voidaanko neuvotteluja jatkaa enää tämän viikon torstaina pidettävän, Brexitiin keskittyvän Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen.

Rinne katsoo, että jos sopimus on mahdollista saada aikaan, niin neuvotteluja on jatkettava.

– Mielestäni ei ole käytännössä mahdollistakaan saada aikaan sopimusta ennen kokousta, hän totesi.

Myös Michel korosti sisämarkkinoiden tulevaisuuden varmistamista ennemmin kuin aikatauluja.

Charles Michelin olemusta pidetään positiivisena ja leppoisana, mutta hän on kuitenkin kunnianhimoinen ja kokenut poliitikko.

Michel on maansa ranskankielisten oikeistoliberaalien näkyvimpiä hahmoja.

Hän lienee saanut poliittisen kärpäsenpureman ainakin osittain verenperintönä: hänen isänsä on entinen Belgian ulkoministeri, meppi ja komissaari Louis Michel.

Vuonna 1975 syntyneen Charles Michelin poliittinen ura alkoi lisäksi hyvin nuorena.

Hän liittyi ranskankieliseen liberaalipuolue Mouvement Réformateuriin ("reformistinen liike") 16-vuotiaana. Liittovaltion parlamenttiin hänet valittiin 23-vuotiaana.

Lähes tasan viisi vuotta sitten, lokakuussa 2014 Michelista tuli Belgian historian nuorin pääministeri, kun hän aloitti tehtävässä 38-vuotiaana.

Kotimaansa politiikassa Michelia pidetään kylmäpäisenä sovittelijana.

Kieli- ja kulttuurihistoriansa vuoksi Belgian kuningaskunnan sisäpolitiikka on hyvin kiemuraista. Perustuslain mukaan liittovaltion hallituksessa on oltava yhtä paljon ranskan- ja hollanninkielisiä ministereitä, mikä on usein johtanut hyvin hankalaan sovitteluun erilaisten poliittisten linjojen välillä.

Vuonna 2014 Michelin hallitusneuvotteluja ei helpottanut se, että hänen oma puoleensa oli vaaleissa vasta viidenneksi suurin ja sen kannatus ranskankielistenkin keskuudessa vain 25 prosenttia.

Näistä asetelmista huolimatta hän onnistui kokoamaan hallituksen, jossa oli mukana myös flaaminationalistinen N-VA -puolue (Nieuw-Vlaamse Alliantie).

Hallitus sai liikanimen "kamikazekoalitio", koska sen ei uskottu pysyvän kasassa kuin hetken.

Michelin johtamana hallitus hajosi kuitenkin vasta joulukuussa 2018 maahanmuuttajia, käytännössä YK:n siirtolaisuusjulistusta koskeviin kiistoihin.

Juuri sovittelijan roolia Michelilta odotetaan myös Euroopan politiikassa. Toisaalta on sanottu, että tehtävä tuli kuin tilattuna mahdollisuutena siirtyä pois vaikeasta kotimaan politiikasta;

Vaikeuksia on ennakoitu silti tulevan myös EU-maiden johtajien muodostaman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana. Kompromissitaidot ovat todella tarpeen, kuten esimerkiksi yhteiseen talouspolitiikkaan ja pakolaiskysymyksiin liittyvät kiistat ovat viime aikoina osoittaneet.

– Tavoitteenani on yhtenäinen Eurooppa, jossa kunnioitetaan kansallista monimuotoisuutta. Aion vaalia näitä arvoja, Michel vakuutti heinäkuussa valinnan jälkeen

Äidinkielensä ranskan lisäksi Michel puhuu sujuvasti englantia ja hollantia. Hän on rakentanut tukevaa pohjaa uuteen tehtäväänsä jo etukäteen.

Belgia on toiminut usein Luxemburgin ja Hollannin kanssa Belelux-maiden triona, joka on pyrkinyt yhteiseen linjaan monissa EU-kysymyksissä. Erityisen lämpimät välit Michelilla sanotaan olevan niin ikään liberaalin Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa.

Rinne totesi Suomen tukevan täysin Michelia tämän tehtävässä "koko viiden vuoden ajan".

Tällä Rinne nähtävästi ennakoi, että Michel valitaan kahden ja puolen vuoden puheenjohtajakauden jälkeen vielä uudelleen. Kausi on mahdollista uusia vain kerran.

Keskinäisessä kohteliaisuuksien jaossa Michel kehui Suomea EU-puheenjohtajana aktiiviseksi ja positiiviseksi.

– Toivon, että innostuksenne tarttuu.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Mankala
Puolan ja Unkarin kanssa ei sovitella
Nämä kaksi vikuria eivät taivu EUn ilmastopolitiikkaan ilman satojen miljardien tukipakettia. Tässä kohtaa olisi selvin antaa niille kenkää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »