Miksi Ranska lämmittää välejään Putiniin? Asiantuntija: Venäjän kutsuminen G7-ryhmään on Macronin huono hyvä idea

Viime kuukausina Ranskan suhteissa Venäjään on nähty yllättävää lähentymistä, joka ei kestä kauaa.

Alexei Druzhinin/Sputnik/Kre
Ranskan presidentti Emmanuel Macron (oik.) yrittää haukata liian isoa palaa vikittelemällä Venäjän presidentti Vladimir Putinia Euroopan kumppaniksi, varoittaa ranskalaistutkija. Johtajat tapasivat elokuussa Etelä-Ranskan Besançonissa, jossa Putin oli Macronin vieraana.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron (oik.) yrittää haukata liian isoa palaa vikittelemällä Venäjän presidentti Vladimir Putinia Euroopan kumppaniksi, varoittaa ranskalaistutkija. Johtajat tapasivat elokuussa Etelä-Ranskan Besançonissa, jossa Putin oli Macronin vieraana.

Katja Ihatsu

Ranskan ja Venäjän suhteiden äkillinen lämpeneminen kestää aikansa. Sitten välit jäähtyvät ennalleen. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei muuta politiikkaansa, vaikka Ranskan presidentti Emmanuel Macron uskaltaisi muuta toivoa.

Näin arvioi ranskalainen IISS-tutkimuslaitoksen turvallisuuspolitiikan asiantuntija François Heisbourg Ouest-France-lehdessä. Hän on ollut mukana kirjoittamassa Suomen hallituksen tilaamaa Nato-selvitystä.

Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulusta puolestaan huomauttaa, että Venäjä ei jaa tavoitetta lähentyä Euroopan kanssa.

– Strategisella tasolla Venäjä puhuu maan suurvalta-aseman tunnustamisesta. Se tarkoittaa käytännössä määräävää asemaa suhteessa lähialueen maihin ja oikeutta tulkita kansainvälisiä sopimuksia omien intressien mukaisesti. Ranska ei ole julkisuudessa avannut näitä haasteita.

Macron lähetti tällä viikolla ulkoministerinsä Jean-Yves Le Drianin ja puolustusministerinsä Florence Parlyn Moskovaan tapaamaan venäläiset kollegansa. Tapaaminen oli ensimmäinen laatuaan sitten Venäjän Krimin valtauksen 2014. Sen tarkoitus oli Ranskan mukaan maiden suhteiden parantaminen.

Ranskan lähentymisen Venäjään voi katsoa alkaneen, kun Macron kertoi uskovansa "eurooppalaiseen Venäjään" tavatessaan Putinin Ranskassa elokuussa G7-kokouksen alla. Ranskan isännöimässä G7-kokouksessa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti, että voisi kutsua Putinin seuraavana vuonna Yhdysvalloissa järjestettävään kokoukseen.

Macron kuittasi, etteivät maat ole kutsusta yksimielisiä. CNN-uutiskanavan lähteen mukaan aloite Putinin kutsumisesta oli tullut alun perin kuitenkin Macronilta, ei Trumpilta. Myöhemmin Macron tarkensi, että Ukrainan kriisin ratkaiseminen on ehdoton edellytys Venäjän pääsylle takaisin ryhmään. G8 kutistui G7:ksi vuonna 2014 Venäjän vallattua Krimin.

G7-kokouksen jälkeen Macron tapasi Ranskan suurlähettiläät ja korosti puheessaan, että suhteet Venäjään kaipaavat uudelleenajattelua.

– Euroopassa olemme me ja Venäjä myös, muistutti Macron.

Hän varoitti, että jos yhteistyöhön Venäjän kanssa ei tartuta, Euroopassa nähdään jäätyneitä konflikteja ja kärsitään kylmän sodan kaltaisista seurauksista.

– Venäjän eristäminen Euroopasta olisi paha virhe. Venäjä ei halua olla Kiinan alempiarvoinen liittolainen, Macron sanoi.

Tutkija Heisbourg kritisoi Macronin ajattelua, jossa Venäjä olisi hakeutunut Kiinan kumppaniksi, koska länsimaat ovat hylänneet sen. Samalla logiikalla se kääntyisi takaisin Kiinan syleilystä.

Kiinan nousu suurvallaksi on uutta, mutta Pekingin ja Moskovan suhteet eivät, Heisbourg muistuttaa.

– Presidentit Putin ja Xi Jinping ovat molemmat autoritaarisia johtajia, jotka hylkivät demokratiaa, liittoutuvat diktaattorijohtajien kanssa ja polkevat mitä tahansa vähemmistöjä, jotka vaativat oikeuksiaan, Heisbourg kirjoittaa.

Myös Pynnöniemi näkee, että Kiinan suunta ei ole katoamassa mihinkään.

– Kuvaavaa on, että Venäjän ykköskanavan iltauutisissa esiteltiin ensin pian Kiinaan avattavaa kaasuputkea, vasta sen jälkeen Ranskan ulko- ja puolustusministeritapaamista, hän sanoo.

Venäjä ja Kiina ovat molemmat myös useaan otteeseen jarruttaneet Syyrian sotaan puuttumista käyttämällä veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa. Tämä alkoi jo ennen EU:n ja Venäjän suhteiden jäähtymistä Krimin valtauksen takia.

– Macronilla on pahoja harhakuvitelmia, jos hän luulee Venäjän kääntävän selkänsä kumppanilleen Kiinalle vain siksi, että osoittaisimme ymmärrystä venäläistoimille Ukrainassa tai Syyriassa, Heisbourg kirjoittaa.

Venäjän kutsumista G7-ryhmään Heisbourg nimittää Macronin "huonoksi hyväksi ideaksi".

– Kun presidentti Boris Jeltsinin Venäjä liittyi ryhmään vuonna 1997, kaikki jakoivat toiveen siitä, että Venäjä kehittyisi täysivaltaiseksi demokratiaksi. Vuoden 2007 jälkeen ja Putinin astuttua johtoon toive on osoittautunut turhaksi. Ryhmä koostuu maailman johtavista demokratioista, ja Venäjän palauttamisessa siihen ei olisi mitään järkeä, Heisbourg kirjoittaa.

"G7 koostuu maailman johtavista demokratioista, ja Venäjän palauttamisessa siihen ei olisi mitään järkeä."

François Heisbourg

Turvallisuuspolitiikan asiantuntija

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Kommentattori
Neuvottelu on sotaa parempi tapa
Aika harvoin toisen osapuolen eristäminen neuvotteluista johtaa mihinkään hyvään.

Sodalla voi saada tahtonsa läpi jos johtaja sen 'voittaa', mutta sodassa häviäjiä ovat aina kuolleet ja kärsivät kansalaiset. Sekä voittajan että häviäjän puolella.

Mielestäni kaikki pyrkimykset rauhanomaisen keskusteluyhteyden saavuttamiseen ovat parempia kuin änkyrämäinen uho ja sotilaallisen voiman esittely ja kasvattaminen. Macron toimii tässä asiassa täysin oikein. Rauhanomaista kumppanuutta Venäjän suuntaan tuntuvat lähinnä vastustavan kaikki tutkimukset ja uutiset, joihin liittyy sana Nato. Herää pieni epäilys näiden tutkimusten puolueettomuudesta, jota ne eivät tosin edes väitä olevansa.

Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ademeion Ademo
Vast: Neuvottelu on sotaa parempi tapa
"Aika harvoin toisen osapuolen eristäminen neuvotteluista johtaa mihinkään hyvään."

Millä tavalla Venäjä on mielestäsi eristetty neuvotteluista? Venäjä pääsee neuvottelemaan EU:n ja muiden osallisten maiden kanssa suunnilleen milloin haluaa, jos sillä on järkevää sanottavaa. Krimin valtauksen lakkauttaminen ei kuitenkaan ole Suomelle, EU:lle, länsimaille yleensä ja muille kehittyneille maille neuvoteltava asia vaan vaatimus. Neuvottelut valtauksen lopettamisesta järjestyvät varmasti nopeasti heti kun Venäjä ilmoittaa olevansa valmis siihen. Krimiä koskevista asioista ei kuitenkaan päätetä G7:ssä.

"Sodalla voi saada tahtonsa läpi jos johtaja sen 'voittaa', mutta sodassa häviäjiä ovat aina kuolleet ja kärsivät kansalaiset. Sekä voittajan että häviäjän puolella."

Miten tuo liittyy Venäjän G7-jäsenyyteen?

"Mielestäni kaikki pyrkimykset rauhanomaisen keskusteluyhteyden saavuttamiseen ovat parempia kuin änkyrämäinen uho ja sotilaallisen voiman esittely ja kasvattaminen."

Tuolta lausumaltasi näyttää olevan osoite hukassa. "Änkyrämäinen uho" sekä sotilaallisen voiman esittely ja kasvattaminen ovat olleet Venäjän nykyjohdon poliittisia linjavalintoja. Keinovalikoima ei valitettavasti edes rajoitu edellä mainittuihin, vaan Venäjä myös hyökkää koko ajan aseellisesti naapuriaan Ukrainaa vastaan tappaen sen kansalaisia, ja on jo miehittänyt Ukrainasta osan. Se ei vaikuta mielestäni pyrkimykseltä rauhanomaiseen yhteyteen.

"Rauhanomaista kumppanuutta Venäjän suuntaan tuntuvat lähinnä vastustavan kaikki tutkimukset ja uutiset, joihin liittyy sana Nato."

Tuosta en löydä selkeää ajatusta kommentoitavaksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Seppo Koskelainen
Pysytään kaukana Venäjästä, ei venäläisistä.
Toivottavasti EU ja Nato-maat eivät "unohda" Venäjän viimeaikaisia syntejä. Niinhän tapahtui viime maailmansodan jälkeen, jopa USA tyytyi Stalinin vaatimuksiin Euroopassa.Venäjä valtiona on oikein ilmoittanut, että ei luovu hevillä naapurinsa alueista, jossa venäläinen sotilassaapas on astunut!

Sen joutui Suomi toteamaan menettäessään suurimman osan Karjalaa ja Petsamon, vaikka venäläinen sotilas ei pystynytkään valtaamaan kuin yhden kolmasosan luovutetusta alueesta. Jopa silloiset ja myöhemmätkin suomalaiset poliitikot hyväksyivät tämän vääryyden, vaikka jotkut yrittivätkin muuttaa sitä jälkeenpäin neuvottelemalla?

Minä ja Japani emme ole hyväksyneet Venäjän aluevaatimuksia vieläkään. Toivottavasti muutkin valtiot , eikä vain "läntinen maailma", yrittävät edes pakotteilla puolustaa Tsetseniaa, Georgiaa ja Ukrainaa Venäjän valtapyrkimyksiltä. Venjällä kun on niin "vähän" maata 145 miljoonaa asukasta varten. Ei ihme, että Hitler yritti vallata sieltä elintilaa saksalaisille.

Venäjä valtiona kunnioittaa vain sitkeää ja kovaa vastustajaa, myötäilijät ja lusmuilijat joutuvat pian tuon sotilassaappaan alle. Afganistanilaiset ovat sen todistaneet. Älkää unohtako helpolla Putininkaan syntejä, Venäjällä elää valtapiireissä vielä Neuvostoliiton henki.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »