Tuhannet lapset elävät konteissa ja entisissä toimistotaloissa Englannissa – osan koti on yöstä toiseen tuntemattomien sohvalla

Koska kohtuuhintaisia asuntoja ei ole saatavilla riittävästi, perheitä ohjataan väliaikaisiin majoituksiin. "Toimistotalojen lapsiksi" leimatut kokevat häpeää.

Lontoossa toimii useita kodittomien majoituskeskuksia. Väliaikaisia koteja rakennetaan kontteihin ja vanhoihin toimistorakennuksiin.
Lontoossa toimii useita kodittomien majoituskeskuksia. Väliaikaisia koteja rakennetaan kontteihin ja vanhoihin toimistorakennuksiin.

Ida Kannisto

Sohvasurffaus on edullinen matkustustapa, mutta harva haluaisi kutsua toisen sohvaa kodikseen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 92 000 englantilaista lasta elää ”sohvasurffaten” eli ystävien ja sukulaisten luona yöpyvissä kodittomissa perheissä. Luku on arvio vuosilta 2016 ja 2017.

Tutkimuksen julkaisi tällä viikolla Englannin lapsiasiavaltuutettu Anne Longfield. Raportin mukaan sohvasurfaavat perheet jäävät usein tilastoissa piiloon ja kodittomissa perheissä eläviä lapsia voi olla Englannissa jopa yli 210 000. Longfield varoittaa, että luvuista jää yhä huomioimatta joitain ihmisryhmiä.

Asunnottomuus on kasvanut Englannissa lähes vuosikymmenen ajan. Siihen vaikuttavat yksityisillä markkinoilla kallistuneet vuokrat, pula kohtuuhintaisista asunnoista ja sosiaaliturvan leikkaaminen, johon sisältyy myös brittimedioissa ”makuuhuoneverona” tunnettu heikennys asumistukeen.

Tuhannet lapset varttuvat väliaikaisissa majoituksissa, joita kunnat tarjoavat perheille pakon edessä. Raportin mukaan kodeiksi tarjotaan kontteja, entisiä toimistorakennuksia ja ahtaita bed and breakfast -aamiaismajoituksia, jotka sijaitsevat usein kilometrien päässä koulusta ja perheen turvaverkoista.

Asuminen väliaikaisissa majoituksissa on monelle leimaava kokemus, sillä lapset saatetaan tuntea esimerkiksi ”toimistotalon lapsina”. Rakennukset sijaitsevat usein teollisuusalueilla, kaukana kaupoista ja muista palveluista, mikä voi lisätä erilaisuuden kokemuksia.

Brittilehti Independentin mukaan muun muassa Brighton ja Bristol tarjoavat väliaikaisiksi kodeiksi asuinkäyttöön muutettuja tavarankuljetussäiliöitä eli kontteja, joissa lämpötila on kesähelteellä tukahduttavan kuuma ja talvisin viileä.

Konteista kootaan asuinalueita kasaamalla niitä päällekkäin kerrostaloa muistuttavaksi metalliparakeiksi. BBC kertoi tällä viikolla, että Essexissä 13 toimistotalon kompleksi on muutettu asunnoiksi tuhannelle ihmiselle.

Kahden lapsen äiti Corelle Tertullien kertoo kokemuksensa asunnonhankinnasta The Guardianille. Hän odotti pysyvää asuinratkaisua hostellissa, kunnes sai puhelun, jossa kerrottiin, että hänelle oli vihdoin järjestynyt asunto. Paikan päällä asunto paljastui kontiksi.

– Se saatiin kuulostamaan talolta tai kerrostaloasunnolta, mutta ei, se on kontti, Tertullien sanoi The Guardianille.

Elokuussa perhe oli elänyt kontissa yhdeksän kuukautta, eikä heillä ollut tietoa siitä, milloin he pääsevät muuttamaan pysyvään asutukseen. Tertullien tiesi erään asukkaan eläneen kontissa jo kolmen vuoden ajan.

Lapsiasiavaltuutettu Longfieldin mukaan jokin on mennyt maassa pahasti pieleen, jos lapset kasvavat tällaisissa ympäristöissä.

– On skandaali, että niinkin vauras maa kuin omamme jättää kymmeniätuhansia perheitä väliaikaiseen majoitukseen pitkäksi aikaa, tai sohvasurffaamaan, Longfield kommentoi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.