Sulava Arktis houkuttelee rahakkaita turisteja: Suomessa rakennettu alus matkaa parhaillaan Koillisväylän läpi, ja lipun hinta oli lähes 40 000 euroa

Silver Explorer on ensimmäinen länsimainen risteilijä, joka vie turistijoukon koko matkan Euraasian pohjoispuolitse.

Raumalla rakennettua ja sittemmin monissa käsissä käynyttä alusta saattaa venäläinen jäänmurtaja. Luksustutkimusmatkailijat ovat vaarassa kolista jäiden ohella suurvaltapolitiikkaan.

Suomessa nimellä Delfin Clipper valmistunut ja nykyisin Silver Explorerina seilaava alus kulkee tällä hetkellä jossakin Laptevinmerellä. Kyseessä on ensimmäinen länsimainen risteilijä, joka aikoo läpäistä Koillisväylän. Vain venäläinen Shokalskiy ehti edelle vuonna 2015.
Suomessa nimellä Delfin Clipper valmistunut ja nykyisin Silver Explorerina seilaava alus kulkee tällä hetkellä jossakin Laptevinmerellä. Kyseessä on ensimmäinen länsimainen risteilijä, joka aikoo läpäistä Koillisväylän. Vain venäläinen Shokalskiy ehti edelle vuonna 2015.

Jami Jokinen

Suomalaistaustainen risteilijä avaa luksusturismin väylää sulavalle Arktikselle.

Raumalla 1980-luvun lopulla rakennettu Delfin Clipper matkaa nykyisin nimellä Silver Explorer, ja se on parhaillaan matkalla Alaskasta Norjaan.

Kyseessä on ensimmäinen länsimainen risteilijä, joka aikoo kulkea Koillisväylän eli koko matkan Euraasian pohjoispuolitse. Matkan mahdollistavat ilmastokatastrofi, maksukykyiset matkustajat ja Venäjän myötävaikutus.

Mielikuvista konkreettiseen kilpajuoksuun

Jos matkailu ei ole kiinni rahasta eikä huonosta omatunnosta, on kaikki tavanomainen äkkiä nähty. Kun risteilijän kyydissä on seilattu jo Karibia, Havaiji ja Välimeri, saattaa katse kääntyä viimeisiin erämaihin eli käytännössä napa-alueille.

Tämän ovat huomanneet myös varakkaisiin turisteihin keskittyvät risteily-yhtiöt.

Helpommin laivoilla saavutettava Antarktis on ollut luontoarvoilla markkinoitavien risteilyjen kohteena jo pitkään.

Pohjoisessa reitit ovat aiemmin keskittyneet Huippuvuorten, Grönlannin ja Islannin sekä toisaalta Alaskan rannikoille ja Kanadan pohjoispuolitse kulkevalle Luoteisväylälle.

Ilmaston lämmetessä yhä kauemmas karkaava jääpeite on nyt helpottanut pääsyä Koillisväylälle eli reitille Pohjois-Skandinaviasta Venäjän pohjoisten vesien kautta Beringinsalmeen.

Uutuusarvo ja mahdollisuus olla ensimmäisten – tai viimeisten – joukossa houkuttelee asiakkaita, ja "luksustutkimusmatkoihin" keskittyneet yhtiöt ovat siirtyneet jo mielikuvista konkreettiseen kilpailuun.

Murtaja saattajana peräti kahden viikon ajan

Länsimaisista yhtiöistä ensimmäisenä Koillisväylälle ehti Monacossa pääkonttoriaan pitävä Silversea Cruises.

Sen Silver Explorer -alus lähti matkaan Alaskan Nomesta elokuun kymmenentenä, ja perille Norjan Tromssaan pitäisi päästä syyskuun viidentenä. Mittaa risteilylle tulee reilut 5 000 merimailia eli yli 9 200 kilometriä.

Itämerelle rakennetulla aluksella on 1A-luokan jääluokitus, mutta se ei ennakoimattomissa jääolosuhteissa riitä. Siksi venäläinen Novorossiysk -jäänmurtaja avustaa risteilijää peräti kahden viikon ajan.

Asiasta uutisoineen norjalaisen The Independent Barents Observer -verkkolehden mukaan avustus Venäjän vesillä alkoi viime viikon keskiviikkona.

Paikannustietojen perusteella alukset seikkailivat maanantaina Kolyma-joen edustalla Itä-Siperian merellä. Tiistaina ne olivat saapumassa Laptevinmerelle.

Olosuhteet toiset kuin Nordenskiöldillä

Risteilyllä turistien sanotaan pääsevän Adolf Erik Nordenskiöldin jalanjäljille. Suomalaissyntyinen tutkimusmatkailija purjehti ensimmäisenä koillisväylän läpi 1870-luvun lopulla.

Toisin kuin Nordenskiöldin puisella Vega-laivalla, tällä aluksella jokaisella on sviitti ja nimetty hovimestari. Gourmet-tasoisen ravintolan lisäksi laivasta löytyy muun muassa sikarisalonki.

144 matkustajaa varten on varattu lähes 120 hengen miehistö.

Esitetekstien mukaan tarjolla on samaan aikaan sekä "ultra-luksusta" että "kesyttämätöntä ja nöyräksi tekevää luontoa". Edullisimmillaan matkalle on päässyt noin 37 000 eurolla.

Mammuttisaarelta pakenevan jään reunalle

Yhtiö kutsuu matkaa risteilyksi jään reunalla, sillä aluksen on tarkoitus kulkea niin pitkälle pohjoiseen kuin jäätilanne sallii.

Ennen tätä matkaa aluksen historian pohjoisin sijainti on kirjattu Huippuvuorten vesillä lähellä 83:a leveysastetta. Nyt ennätys voi hyvinkin rikkoutua.

Matkan maksaneille on luvattu pohjoisten leveysasteiden lisäksi etsiä yhä harvinaisemmaksi käyviä kohteita, kuten jäälautoilta saalistavia jääkarhuja, valaita ja suuria mursulaumoja.

Välietappeihin kuuluu esimerkiksi mammuttien viimeisenä esiintymisalueena tunnettu Wrangelinsaari, joka on arktisen aavikkoluontonsa vuoksi valittu Unescon maailmaperinnöksi.

Muun muassa Tsuktsien niemimaalla on puolestaan luvassa "uppoutuminen harvinaisiin kulttuurielämyksiin" alueen alkuperäisasukkaiden joukossa.

Ilmastonmuutos ja sen syyt tulevat esille – ehkä

Silver Explorer puksuttaa jäiden keskellä fossiilidieselin voimalla. Samoin tekee risteilijää saattava ja sen kanssa yhtä suuri jäänmurtaja.

Reitin mahdollistaneesta ilmaston lämpenemisestä tai laivaliikenteen ja ylipäätään matkailun osuudesta siihen ei mainita markkinointimateriaalissa sanaakaan, mitä ei voine pitää yllätyksenä.

Kohderyhmään kuuluu paljon yhdysvaltalaisia, ja aihe on maassa erittäin ristiriitainen.

Aluksella on päivittäisiä luentoja ja opastuksia, joita pitävät niin linnuston kuin meribiologiankin asiantuntijat. Otetaanko myös sulavan Arktiksen katastrofi esille paikan päällä, vetäytyvän jään reunalla?

– Luennoitsijamme vastaavat mielellään matkustajien mielenkiinnon kohteisiin, joten on mahdollista, että asia nousee esille, muotoilee yhtiön Monacossa istuva viestintäpäällikkö Matthew Scott.

Hän ei kuitenkaan ole varma, puhutaanko Koillisväylän aukeamisen syistä vai ei. Pyysimme kommentteja myös suoraan alukselta, mutta sille ei tällä hetkellä ole kunnollista yhteyttä.

Miten valaat reagoivat kasvavaan meluun?

Arktisia risteilyjä on kritisoitu muustakin syystä kuin ilmastoon liittyvästä ristiriidasta tai silkasta kateudesta.

Liikenteen kasvaessa kasvavat myös ympäristöriskit erittäin haavoittuvilla merialueilla, joissa jälkien korjaaminen voi olla täysin mahdotonta. Öljyvahingoilta suojaa tosin jonkin verran se, että Venäjän pohjoisilla vesillä raskaan polttoöljyn käyttö on kielletty

Erityisesti norjalaisviranomaiset ovat huolissaan myös mahdollisuuksista tai mahdottomuuksista ihmisten pelastamiseen syrjäisillä merialueilla.

Ympäristöhaittoja syntyy silti ilman onnettomuuksiakin.

Esimerkiksi melu kasvaa sekä veden yllä että alla, mikä voi varsinkin valaiden maailmassa olla todella suuri muutos. Voidaan myös kysyä, tulisiko huvimatkoja ylipäätään järjestää eristyksissä elävien eläinpopulaatioiden keskelle.

Toisaalta sulavat Jäämeren alueet ovat joka tapauksessa yhä voimakkaammin liikennöityjä erityisesti Venäjän sotilasliikenteen vuoksi. Maa yrittää aktiivisesti houkutella koillisväylälle myös Aasian ja Euroopan välistä rahtiliikennettä.

Venäjä sanoi norjalaisyhtiölle "njet" sotaharjoituksen vuoksi

Luonto ei silti ole risteilijöiden ainoa haaste. Koillisväylällä voi törmätä jäämassojen ja kartoittamattomien karikoiden lisäksi yhtä arvaamattomaan kansainväliseen politiikkaan.

Viime viikolla Venäjä ilmoitti yllättäen kieltävänsä Hurtigruten-yhtiön alusten pääsyn maan arktisille vesille. Tapauksesta uutisoi Klassekampen-lehti.

Norjalaisyhtiö oli viemässä asiakkaitaan huomattavasti pidemmälle itään kuin ennen. Hintavan risteilyn piti ulottua elo-syyskuun vaihteessa ainakin Frans Joosefin maahan saakka.

Lupa peruttiin viime hetkellä. Syynä on arktisille vesille keskittyvä Tsentr-2019-sotaharjoitus.

Silver Explorerin on tarkoitus olla samoilla vesillä kutakuinkin samaan aikaan. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa kysymykseen siitä, odottaako sekin loppureitille ongelmia.

Asiaan on ainakin yritetty varautua.

– Venäjällä tarvitaan vahva yhteistyökumppani, toteaa matkanjohtaja Stefan Kredel yhtiön markkinointiin liittyvässä blogissa.

"Menemme paikkoihin, joissa ihminen ei ole ennen käynyt"

Koillisväylälle hinkuvat muutkin kuin sinne ensi vuonna palaava Silversea Cruises ja aloitusta odottelemaan joutunut Hurtigruten.

Lindblad Expeditions -yhtiön National Geographic Endurance -alus lähtee Venäjän pohjoisille vesille heti valmistuttuaan ensi vuonna.

Vaikka alus on uusinta uutta, se käyttää edelleen polttoaineenaan dieseliä. Yhtiö tosin ilmoitti vastikään pyrkivänsä hiilineutraaliksi kompensoimalla toimintansa hiilidioksidipäästöt.

– Viesti on selvä; meidän on päästävä nopeasti takaisin tasapainoon, toimitusjohtaja Sven Lindblad totesi lehdistötiedotteessa viitaten ilmaston ja ihmisen toiminnan väliseen epätasapainoon.

Luksuksesta tai äärirajamatkailusta ei silti tingitä.

113 miljoonan euron alusta rakennetaan alusta saakka nimenomaan napa-alueiden risteilyjä varten. Jäänmurtajaominaisuuksien lisäksi siitä löytyy muun muassa joogastudio, kaksi huippuravintolaa, kuntosali ja kannelle sijoitetut porealtaat.

– Monet ihmiset ovat innokkaita pääsemään koskemattomaan arktiseen erämaahan. Tällä aluksella menemme kirjaimellisesti paikkoihin, joissa ihminen ei ole aiemmin käynyt, hehkutti tutkimusmatkajohtaja Trey Buys aluksen julkistustilaisuudessa viime keväänä.

Venäjä valmistautuu Arktis-turistien tuloon

Koskemattomuus on kuitenkin katoava luonnonvara, mikä voi olla osasyy juuri ensimmäisten Koillisväylä-risteilyjen suosioon.

Pian reitille voi olla melkeinpä tunkua. Pelkästään tällä viikolla Huippuvuorilla seilasi lähes kymmenen tutkimusmatkaristeilijää lähes yhtä monesta eri yhtiöstä.

Venäjällä on jo valmistauduttu turistien tuloon.

Murmanskissa risteilymatkustajille on viisumivapaus ja Huippuvuoriakin pohjoisemmaksi, Frans Joosefin maahan avataan elokuun lopussa arktinen matkailukeskus maailman pohjoisimpine posteineen ja museoineen. Tiedotteen mukaan vieraiden oleskeluun on luotava "houkuttelevat olosuhteet".

Tästä on kyse

Muisto kuumalta 1980-luvulta

Koillisväylällä parhaillaan matkaava Silver Explorer on alkuperäiseltä nimeltään Delfin Clipper, ja sillä on erittäin värikäs historia.

Laiva rakennettiin Rauma Repolan Rauman-telakalla 1980-luvun kuumina loppuvuosina. Katso video vesillelaskusta jutun lopusta.

Vuonna 1989 valmistuneen aluksen rakennutti nauvolainen Delfin Cruises, jonka liikeideana oli tarjota silloisia ruotsinlaivoja korkeampitasoisia Itämeri-risteilyjä. Lähtösatama oli Turku ja kohteina muun muassa Visby.

Varustamon tarina sammui kuitenkin nopeasti. Heti vuonna 1989 yhtiö teki 25 miljoonan markan liikevaihdolla 19 miljoonaa tappiota.

Konkurssin myötä Delfin Clipper siirtyi takaisin telakan omistukseen.

Silja Line vuokrasi aluksen vuonna 1990, jolloin se korvasi tulipalossa tuhoutuneen Sally Albatrossin ja sai nimekseen Sally Clipper.

Pari vuotta myöhemmin laiva siirtyi vuokralle Ruotsin ja Latvian väliseen liikenteeseen nimellä Baltic Clipper.

Tämän jälkeiset seikkailut ovat jonkin verran hämärän peitossa. Eri lähteet tarjoavat ristiriitaista tietoa erityisesti aluksen vaiheista vuosituhannen vaihteen molemmin puolin.

90-luvun lopulla alus kävi Etelä-Koreassa päivitettävänä. Uudeksi nimeksi annettiin Dream 21.

Saksalaiselle Society Expeditions -yhtiölle laiva päätyi vuonna 2002. Alus teki muun muassa arktisia risteilyjä MS World Discoverer -nimisenä ennen kuin se otettiin velkojien haltuun vuoden 2004 konkurssissa.

Seuraavaksi laiva siirtyi Kaakkois-Aasiaan, jossa se risteili ainakin World Adventurer-nimellä.

Silver Cruises -yhtiö osti laivan vuonna 2007 ja teetti alukseen erittäin mittavan remontin. Monacossa pääkonttoriaan pitävä yhtiö antoi alukselle nimeksi Prince Albert II, ja prinssi itse myös kastoi aluksen.

Vuonna 2011 nimeksi vaihtui yhtiön uuden linjan mukaisesti Silver Explorer.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vastaa
t.a.
!
Mikä tämänkin turistiseissun hiilijalanjälki on?Lahjoittavat sitten "taivasosuutensa ja suvaitsevaisten hyväksynnän lunastaakseen" jollekin järjestölle joka ruokkii muutaman tuhat afrikkalaista...joka taas lisää hiilijalanjäkeä monikertaiseti ...jne. jne. Kierre on valmis,loputon!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
tjl57
Ilmastokatastrofi?
Jaa että ilmastomuutos ei enää riitä vaan pitää olla ilmastokatastrofi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ademeion Ademo
Tasapuolisuus
Ilmastonäkökulma on tärkeä, ja on hyvä, että sitä pidetään esillä, mutta sen käsittelyn pitäisi olla suhteellisuudentajuista ja puolueetonta. Turun telakan risteilijätilauksia on hehkutettu surutta ilmastonäkökulman loistaessa poissaolollaan, mutta tässä jutussa arktiselle risteilylle osallistuvista luodaan mielikuva vastuuttomina ökyilijöinä. Fossiilisia polttoaineita ne Turun telakalta valmistuvat jättiristeilijätkin käyttävät, eikä niiden käyttötarkoitus ole yhtään vähemmän turha kuin tämän jutun aiheena olevien arktisten risteilijöiden.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ari Hyvönen
Hyvä juttu!
Edellisen kerran koilisväylä oli kunnolla purjehdittavissa 1000 vuotta sitten jolloin viikinkien aikana oli nykyistä lämpimämpää. Toivottavasti nyt ollaan menossa kohti noita tuhannen vuoden takaisia lämpötiloja. Onhan tuo laivalipun hinta tällä hetkellä kateutta herättävää mutta varmasti upea kokemus matkailijalle. Mutta jos aikoo reissun tehdä on se nyt syytä tehdä, kymmenen vuoden päästä alue voi olla taas paksun jään peitossa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Hyvä juttu!
Ari Hyvönen tuntuu erikoistuvan erikoisiin kommentteihin.
Kaksi päivää siten hän esitti että Syyriasta saisi oikeudenmukaisia tuomioita.
Nyt Arktiksen sulaminen on hänen mielestään 'Hyvä juttu!'
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »