Islanti paljasti muistolaatan menetetylle jäätikölle

Jäätiköiden häviäminen on varoitusmerkki siitä, että maapallon ilmasto on lämpenemässä vaarallisiin lukemiin.

Kirjailija Andri Snaer Magnason osoitti muistolaattaa, jossa on hänen tekstinsä kadonneen jäätikön muistoksi Islannissa sunnuntaina.
Kirjailija Andri Snaer Magnason osoitti muistolaattaa, jossa on hänen tekstinsä kadonneen jäätikön muistoksi Islannissa sunnuntaina.

Ilkka Timonen, Reuters

Islannissa paljastettiin sunnuntaina muistolaatta hävinneen Okjökullin jäätikön muistolle. Kyseessä on Islannin ensimmäinen jäätikkö, joka on sulanut ilmastonmuutoksen vuoksi.

Tutkijoiden mukaan jäätiköiden häviäminen on yksi varoitusmerkki siitä, että maapallon ilmasto on lämpenemässä vaarallisiin lukemiin.

Muistolaatan paljastusseremonia pidettiin Islannin länsiosassa sunnuntaina tutkijoiden ja paikallisten asukkaiden voimin. Okjökull ei ole vuodesta 2014 saakka täyttänyt enää määritelmää jäätiköstä 1900-luvulta alkaneen sulamisen vuoksi.

"Ok (Okjökull) on ensimmäinen islantilainen jäätikkö, joka on menettänyt statuksensa jäätikkönä. Seuraavien 200 vuoden aikana kaikkien jäätiköiden odotetaan seuraavan perässä", kertoi islantilaisen kirjailijan Andri Snaer Magnasonin teksti laatassa.

"Me tiedämme mitä on tapahtumassa ja mitä pitää tehdä. Vain sinä tiedät teimmekö me sen", jatkui teksti, joka on suunnattu tuleville sukupolville.

Nasan satelliittikuvien mukaan jäätikkö näkyi vielä isona valkoisena alueena vuonna 1986, mutta nyt elokuun alussa otettu kuva näytti vain muutamia pieniä valkoisia läikkiä.

Islantilaiset kutsuvat maataan "Tulen ja jään maaksi". Siellä on näyttäviä tulivuoria ja jäätikköjä, jotka on ikuistettu kirjallisuuteen. Mutta jäätiköt sulavat ja tähän on syynä tutkijoiden mukaan maailmanlaajuinen lämpötilan nousu.

– Enää ei ole mitään epäilystä siitä, että arktisen alueen ilmasto on muuttumassa merkittävästi ja nopeasti, sanoi Minik Rosing, Kööpenhaminan yliopiston professori.

– Kaikissa Pohjoismaissa ilmastonmuutos on tullut tulevaisuuden teoreettisista ennusteista jokapäiväiseen todellisuuteen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Jannis_H.
Voiko tähän milloinkaan saada laajempaa näkökulmaa vai onko agenda pääasia?
Mihin perustui se, että keskiajalla jäätiköitä oli Pohjolassa paljon vähemmän kuin nyt?

Puulustoaineiston perusteella Fennoskandian pohjoisosissa lämmintä oli vuosina 870–1100, kuten myös vuosina 1360–1570. Suomessa lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980–1250, jolloin talvet olivat Keski-Suomessa erityisen lauhoja ja lumettomia. Norjassa viljakasvit kasvoivat huomattavasti pohjoisempana kuin nykyisin. Leudot ilmat tekivät mahdolliseksi sen, että Islanti ja Grönlannin lounaisosat asutettiin. Grönlannissa viljeltiin vehnää alueella, joka on nykyisin hyistä arktista aluetta. ISLANNISSA harjoitettiin maanviljelystä alueilla, jotka ovat sittemmin ilmaston kylmettyä jääneet jäätiköiden alle.

Ihmisiä oli silloin maapallolla nykyisen 7,6 miljardin sijaan n. 0,3 miljardia joten ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ajalla ennen teollisuutta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä olivat melko olemattomat.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Voiko tähän milloinkaan saada laajempaa näkökulmaa vai onko agenda pääasia?
Niin, sitä laajempaa näkökulmaa.
Tässä pari irrallista otetta Jannis_H.:n kirjoituksesta:
"Puulustoaineiston perusteella Fennoskandian pohjoisosissa lämmintä oli vuosina 870–1100, kuten myös vuosina 1360–1570. ...Leudot ilmat tekivät mahdolliseksi sen, että Islanti ja Grönlannin lounaisosat asutettiin. ...Ihmisiä oli silloin maapallolla nykyisen 7,6 miljardin sijaan n. 0,3 miljardia joten ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ajalla ennen teollisuutta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä olivat melko olemattomat."

Sellaista laajenemista on nähtävissä että yhä useampi kirjoittaja kirjoittaa juuri noista samoista asioista. Aiemmin puulustoista ei kirjoittanut kukaan, nyt lustoasiantuntijoita on vaikka muille jakaa. Vehreä Grönlanti muistetaan aina mainita, samoin tiedot tuhannen vuoden takaisista väestölaskennoista.
Näkökulmaa on siis laajennettu myös ajallisesti. Puute on tietysti se etteivät nuo kaukaisen historian tapahtumat kerro yhtään mitään tämän hetken muutoksesta ja sen syistä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »