Analyysi: Hongkongin protestit ovat pettymyksen merkki

Viisi vuotta sitten hongkongilaiset osoittivat mieltään niin sanotussa sateenvarjoliikkeessä. Varjojen avulla mielenosoittajat suojautuivat poliisin voimakeinoilta. Tänä kesänä sateenvarjot näkyvät jälleen saarivaltion katukuvassa.
Viisi vuotta sitten hongkongilaiset osoittivat mieltään niin sanotussa sateenvarjoliikkeessä. Varjojen avulla mielenosoittajat suojautuivat poliisin voimakeinoilta. Tänä kesänä sateenvarjot näkyvät jälleen saarivaltion katukuvassa.

Saarivaltiossa on järjestetty valtavia mielenosoituksia läpi kesän. Kansalaiset sai kaduille lakialoite, joka lisäisi Kiinan otetta Hongkongista. Mielenosoituksissa purkautuu turhautuminen, joka on kasaantunut jo vuosien ajan.

Ida Kannisto

Liki kaksi miljoonaa ihmistä marssi Hongkongin kaduilla kesäkuun puolivälissä. Se on yli neljännes kaupunkivaltion asukkaista.

Koko kesän ajan Hongkongin kaduilla on nähty suurimpia mielenosoituksia vuosikymmeniin.

Syyksi on nimetty kiistanalainen luovutuslaki, mutta taustalla vaikuttaa paljon muutakin.

Siitä kielii esimerkiksi se, että alkuun mielenosoittajat vaativat lakialoitteen hylkäämistä. Kun he saivat tahtonsa läpi, he alkoivat vaatia anteeksipyyntöä hallintojohtaja Carrie Lamilta.

Sekään ei riittänyt, sillä julkinen pahoittelu tuli liian myöhään: Lamin erottaminen oli jo lisätty vaatimuslistalle.

Protesteissa kulminoituu kiukku, jota hongkongilaiset ovat pitkään pitäneet sisällään.

Romahdus lehdistönvapauslistalla, Kiinan vaikuttaminen viimeisimmän hallintojohtajan valintaan ja kansanedustajuuden evääminen kahdelta kansan valitsemalta ehdokkaalta, joiden itsenäisyysmielisyys ei kelvannut Kiinalle – siinä vain muutama niistä syistä, jotka ovat kasvattaneet epäluottamusta Kiinan ja Hongkongin viranomaisia kohtaan.

Hongkong siirtyi Kiinan hallintaan vuonna 1997 Yksi maa, kaksi järjestelmää -periaatteen mukaisesti. Alueen asukkailla on oikeuksia, joita manner-Kiinassa ei nautita, kuten vapaa lehdistö ja internet, oikeus kokoontua sekä sananvapaus.

Hongkong kehittyi yli sadan vuoden ajan Britannian alaisuudessa, ja siitä kasvoi hyvin toisenlainen yhteiskunta kuin totalitaarisesta Kiinasta.

Yksi maa, kaksi järjestelmää -periaate takaa Hongkongille suhteellisen autonomian 50 vuodeksi eli vuoteen 2047 – tai ainakin näin pitäisi olla.

Australialainen mediasivusto The Conversation kirjoittaa, että ensimmäiset kaksi vuosikymmentä tosiaan näytti siltä, että lupaus pitää.

Sittemmin Kiina on puuttunut Hongkongin politiikkaan useasti.

Vuonna 2014 Kiina ilmoitti, että Hongkongin seuraava hallintojohtaja päätetään ennalta valittujen ehdokkaiden joukosta.

Tuhannet ihmiset lähtivät kaduille ja vaativat demokraattisia vaaleja. Syntyi sateenvarjoliike, joka sai nimensä siitä, että paikalliset pyrkivät suojautumaan poliisin suihkuttamalta kyynelkaasulta sateenvarjojen avulla.

Kaksi vuotta myöhemmin kahdelta kansan valitsemalta itsenäisyysmieliseltä kansanedustajalta evättiin virat.

Seuraavana vuonna Kiinalle uskollinen Carrie Lam valittiin hallintojohtajaksi. Hänen aikanaan demokratiamyönteisiä poliitikkoja on vangittu "toisinajattelijoina".

Luovutuslakiehdotus tuli esille alkuvuodesta sen jälkeen, kun hongkongilainen nuori mies tappoi naisystävänsä Taiwanissa. Koska mies ehti palata Hongkongiin, häntä ei voitu tuomita teosta.

Tämän jälkeen Hongkongin hallinto ilmoitti, että luovutuslaki on säädettävä kiireellisesti, jotta mies voidaan tuomita. Heräsi kysymyksiä siitä, oliko tapahtuma vain veruke lain säätämiselle.

Jos luovutuslaki menee läpi, pelkona on, että kuka tahansa "epäilty", esimerkiksi aktivisti, toimittaja tai ihmisoikeusjuristi, voidaan lähettää Manner-Kiinaan.

Paikallisten huolena on, että Kiina pyrkii yhä tiukentamaan otettaan erityishallintoalueesta.

Kiinan kiristyvän otteen pelätään tarkoittavan myös sitä, että alue menettää asemansa kansainvälisesti tärkeänä talouskeskuksena. Pelko ei välttämättä ole aiheeton: The Conversationin mukaan alueen luotettavuus saattaa kärsiä, jos Hongkong alkaa heijastaa Kiinan intressejä.

Vaikka lakialoite on kuopattu, loppua protesteille ei näy.

Tänä kesänä yli 100 000 hongkongilaista kokoontui muistamaan Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla 30 vuotta sitten tapahtunutta tragediaa. Vuoden 2014 sateenvarjoliikkeen aikaan mediassa arveltiin, ettei Kiina halua uutta samankaltaista verilöylyä.

Nyt sateenvarjot näkyvät jälleen saarivaltion katukuvassa. Saavatko hongkongilaiset tahtonsa läpi vai kiristyvätkö poliisin voimakeinot, joita jo nyt on Hongkongissa arvosteltu?

Eriika Ahopelto
Ida Kannisto
Ida Kannisto
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.