Science-lehden mullistava metsittämistutkimus antaa toivoa – maailmanloppu on peruttu, suomalainen metsänomistaja on ilmastosankari

Science-lehden tuore tutkimus on siksi mullistava, että se laskee ensimmäisen kerran toimivan ja toteuttamiskelpoisen keinon poistaa ilmakehästä ihmisen sinne tupruttama ylimääräinen hiilidioksidi.

Puut ovat yksinkertaisin ja toimivin tapa hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä. Ilmastonmuutos on helpointa ratkaista luonnollisesti, laskivat Science-lehteen artikkelin kirjoittaneet tutkijat.
Puut ovat yksinkertaisin ja toimivin tapa hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä. Ilmastonmuutos on helpointa ratkaista luonnollisesti, laskivat Science-lehteen artikkelin kirjoittaneet tutkijat.

Joonas Kuikka

Jo suhteellisen pienellä maailmanlaajuisella metsän pinta-alan lisäämisellä hiilidioksidin määrä pystyttäisiin palauttamaan esiteolliselle tasolle ja pysäyttämään hallitsematon ilmaston lämpeneminen.

Suhteellisen pieni tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, ettei kaupunkeihin tai viljelysmaihin tarvitsisi juurikaan kajota, vaan parhaat paikat löytyisivät nykyisistä metsistä tai niiden liepeiltä, alueilta joilla puut kasvavat luonnostaan.

Perjantaina julkaistun Science-lehden tutkimus on mullistava. Tutkijat Jean-Francois Bastin, Yelena Finegold, Claude Garcia, Danilo Mollicone, Marcelo Rezende, Devin Routh, Constantin M. Zohner ja Thomas W. Crowther laskivat ensimmäisen kerran toimivan, toteuttamiskelpoisen ja suhteellisen halvan tapa torjua ilmastonmuutos ja lisäksi hallita ilmakehän hiilitasapainoa.

Riittää, kun istuttaa miljardeja puita, suunnilleen 500 miljardia, ympäri maailmaa ja antaa niiden kasvaa. Tarvittava lisämetsäpinta-ala vastaisi reilua kymmenesosaa Maapallon maa-alasta. Tällä operaatiolla hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä laskisi noin 25 prosenttia eli esiteolliselle tasolle.

Mikään edellä mainittu seikka ei tarkoita, että tehtävä olisi helppo ja äkkiä tehty. Samalla täytyisi ottaa käyttöön teknologioita, joilla päästöjä saadaan pienennettyä lähelle nollaa ja saada maailmanlaajuinen väestönkasvu kuriin.

Tutkimustulos kuitenkin tarkoittaa, että maailmanlopulla on turha pelotella. Ilmastonmuutoksen torjunta ei vaadi ylitsepääsemättömiä ratkaisuja, eikä ole menetetty yksittäisten vuosien takapakkien takia.

Lisähyötynä metsittämisprojekteista seuraa se, että maailman eläin- ja kasvilajeille annetaan runsaasti lisää elintilaa elpyä ja toipua ihmisen aiheuttamasta ekokatastrofista.

Onkin mielenkiintoista nähdä, yritetäänkö tutkimusta kumota tai tarkentuvatko tutkijoiden laskelmat vertaisarviointien myötä.

Pallo on maailman suurimmilla mailla. Metsittämisprojekti vaatii suurvaltojen johtajuutta ja maailmanlaajuista rahoitusta ja kannustimia.

Tutkijoiden analysoimien satelliittikuvien mukaan puolet potentiaalisesta metsittämisalasta sijaitsee kuudessa maassa: Venäjällä, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Brasiliassa ja Kiinassa. Maat ovat siinä järjestyksessä, miten paljon hyvää metsittämisalaa on tarjolla.

Ei kannata kuitenkaan olla huolissaan, etteivätkö suurvallat ennemmin tai myöhemmin tajuaisi omaa etuaan. Jokaisella niistä on ilmastotermein ilmaistuna oma kaupunki meressä, jos mitään ei tehdä.

Kun metsä mainitaan, Suomessa on syytä olla hereillä. Suomella on mainio tilaisuus näyttää maailmalla ilmastojohtajuutta ja hyötyä metsittämisprojekteista.

Tietotaitoa täällä riittää. Suomi on onnistunut hakkuista huolimatta lisäämään viime vuosikymmeninä metsiemme puihin sidotun hiilen määrää huimasti. Vaikka puita kaadetaan, metsät kasvavat hakkuita nopeammin.

Metsäteollisuus ja metsän kasvattaminen eivät myöskään ole vastakkain. Kaadetusta puusta rakennettu talo sitoo hiiltä jopa vuosisadan. Monet muovituotteet voidaan korvata puupohjaisilla materiaaleilla.

Suomalainen metsänomistaja ja taimien istuttaja on tuoreen tutkimuksen valossa ilmastosankari.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (21)

Vastaa
Seppo Koskelainen
Menen metsään uusin ajatuksin
Olen aina ollut hieman ilmastoskeptikko ja olen sitä vieläkin, kun olen lukenut kaksi hyvää kirjaa metsäluonnosta. Kirjoittaja P. Wohlleben on saksalainen metsänhoitaja, joka on tutkinut metsien elämää ja samalla lukenut muidenkin tutkimuksia. Kirjat ovat "Puiden salattu elämä" ja "Luonnon salainen verkosto". Suosittelen kaikille, jotka haluavat tutustua edes vähän maapallon ihmeelliseen eliöstöön.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.