Finlandia-taloon kokoontuneet EU:n ministerit vaativat lisää digitalisaatiota, sisämarkkinoiden avaamista ja uudelleenkouluttamista

Eurooppalaisilla sisämarkkinoilla on yhä liikaa kaupan esteitä, sanoo toinen perjantain puheenjohtajista, työministeri Timo Harakka (sd).

Perjantaina kokouksen johtivat työministeri Timo Harakka (sd.) ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.).
Perjantaina kokouksen johtivat työministeri Timo Harakka (sd.) ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.).

Helsinki

Petteri Lindholm

Kilpailukykyministerien epävirallisen Helsingin-kokouksen toisen päivän tärkeimmät keskustelut koskivat EU:n sisämarkkinoita, teollisuutta ja digitalisaation edistämistä.

Kokouksen pääteeman eli ekologisesti kestävän talouskehityksen edistämisessä on avainasemassa digitalisaation kehittäminen, EU-maiden ministerit linjasivat.

– Ei pidä keskittyä liikaa varsinaisiin it-aloihin, vaan digitaalisia ratkaisuja on saatava käyttöön kaikilla aloilla, sanoo työministeri Timo Harakka (sd), joka johti puhetta Finlandia-talon aamupäivän keskusteluissa.

Suurin hyöty saadaan Harakan mukaan teknologioista, jotka koskettavat mahdollisimman monia aloja.

Yksi ministerien pohtimista pääkysymyksistä koski sitä, minkälaisilla poliittisilla toimilla eurooppalaiset yritykset saadaan investoimaan digitaalisiin innovaatioihin.

Toinen päivän puheenjohtajista, elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) mainitsee yhdeksi tärkeimmistä toimista julkisen rahoituksen suuntaamisen ympäristöratkaisuihin.

– Jos poliitikot päättävät rahoittaa esimerkiksi kaupungin valo- ja sähköverkkojen kehittämiseen "energiatehokkaiksi", se tuo firmoille bisnesmahdollisuuksia ja kannustaa investoimaan.

Varsinaisilla IT-aloilla Eurooppa on roimasti perässä IT:n jättiläisiä Yhdysvaltoja ja Kiinaa.

– Tässä tulee keskittyä Euroopan vahvuuksiin. EU:ssa on tietoisesti korostettu esimerkiksi eettistä tekoälyä ja ihmisten tietosuojaa datankäytössä, jotka ovat kuluttajille tärkeitä kysymyksiä.

Perjantain keskusteluissa kävi Harakan mukaan useaan otteeseen selväksi, että digitaalisten markkinoiden yhtenäisyys on EU:ssa monilta osin huonolla tolalla.

– Esimerkiksi puhelinoperaattoreita on yli 100, säännöt vaihtelevat liikaa maittain ja digitaalisten palveluiden liikkuvuus on yleisesti puutteellista.

Harakka sanoo, että ministerikeskusteluissa korostui, että EU:n sisämarkkinoilla on yhä paljon kaupan esteitä purettavana.

Ongelmia on ministerien mukaan esimerkiksi EU:n palvelut kilpailulle avanneen palveludirektiivin toimeenpanossa, vaikka se hyväksyttiin jo vuonna 2006.

– Komission työohjelmassa on korostettava, että EU:ssa pidetään huolta siitä, että sisämarkkinat toimivat eurooppalaisen kasvun lähteenä jatkossakin.

EU-ministereille puhuneiden yritysten edustajien, kuten hissiyhtiö Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnroothin viesti taas painotti sitä, että Euroopassa on huomattava vaje digitaalisessa osaamisessa.

Harakka sanoo, että ratkaisuna EU:ssa on panostettava uudelleenkouluttamiseen. Osaamisen puutteet uhkaavat hänen mukaansa koko Euroopan kasvua.

Helsingin-kokousten epävirallisuus merkitsee sitä, ettei niissä tehdä päätöksiä.

Ne ovat silti merkittäviä ja hyödyllisiä kokoontumisia, Harakka ja Kulmuni vakuuttavat.

– Epävirallisten kokousten arvo on siinä, että näissä ministerit pääsevät puhumaan huomattavan vapaasti ja jäsenmaiden näkemyksiä päästään tunnustelemaan ennen päätöksentekoa, Kulmuni sanoo.

Se tehostaa Kulmunin mukaan päättäviä kokouksia, eikä niissä tuoda pöydälle esityksiä, jotka tultaisiin kuitenkin torpedoimaan.

Suomen puheenjohtajuuskausi osuu kohtaan, jossa EU:lla ei ole toimivaa komissiota, pöydällä ei ole keskeneräisiä lakihankkeita ja europarlamenttikin on vasta järjestäytymässä.

– Siksi nyt ei tarvitse sorvata lakeja yömyöhään asti, mikä tuo erinomaisen mahdollisuuden strategiatyöhön ja EU:n tulevaisuudelle tärkeimpien reformien kokoamista, Harakka toteaa.

Kulmuni korostaa lisäksi henkilösuhteiden merkitystä.

– Kun ministerit pääsevät tapamaan kasvokkain, se helpottaa yhteydenpitoa ja tulevaa päätöksentekoa.

Kilpailukykyministerien kokouksen jälkeen Suomi järjestää Helsingissä vielä viisi epävirallista ministerikokousta.

Ensi viikolla Finlandia-talolle kokoontuvat ympäristöministeri Krista Mikkosen johdolla (vihr) EU-maiden ympäristöministerit.

Ympäristöministerien kokouksessa on ennakko-odotusten perusteella eniten jäsenmaiden välisiä kiistoja ratkottavana.

Suomen puheenjohtajakauden yhdeksi kärkiteemaksi valitut ympäristökysymykset jakoivat jäsenmaita jo strategian valmistelussa kesäkuussa.

Odotettua tavoitetta hiilineutraalista unionista vuoteen 2050 mennessä ei tuolloin saatu kirjattua strategiaan, koska sitä vastustivat Puola, Unkari, Tsekki ja Viro.

Suomen puheenjohtajamaan kärkiteemoiksi nostamat kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjumisen teemat näkyvät myös Suomessa pidettävien kokousten käytännön järjestelyissä.

Edellisellä puheenjohtajuuskaudella vuonna 2006 Suomi järjesti kokouksia 21 paikkakunnalla, mutta tällä kertaa kaikki virkamies- ja ministerikokoukset on keskitetty Helsinkiin.

Perusteluksi on lausuttu ekologisuus, mutta vielä enemmän taustalla vaikuttaa luultavasti kokouskulujen kurissa pitäminen.

Ministeri- ja virkamieskokouksien vieraita ei myöskään kuljeteta ympäriinsä nähtävyyksiä katsomaan.

Helsingissä kokousvieraita rohkaistaan kiertämään kaupunkipyörillä, julkisella liikenteellä tai jalan.

Tarjoiluihin ekologisuutta tuodaan lähiruokapainotuksella ja vesijohtoveden tarjoamisella pulloveden sijaan.

Kokousvieraiden perinteisten tavaralahjojen sijasta Suomi käyttää puheenjohtajamaan budjetin lahjavarat kokousvieraiden lentojen kompensointiin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Roadrunner
Järjestelmämuutos
Digilisaatio ja esteiden purku tarkoittaa ilmiselvästi uusien hillotolppien avaamista elitisteille. Luonnonvarojen riisto jatkuu entistä hurjempana ympäri maailmaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »